"Miksi pankkeja vihataan" -pamfletti ei pyri kaunistelemaan viestiään, mikä tulee ilmi jo teoksen nimestä. Kirjasen kannessa puolestaan syöstään puukko hyvinkin tutulta vaikuttavan koronkiskojamustekalan läpi. Yksi kantavista teemoista on historioitsija Walter Scheidelin selvitys, jonka mukaan "vain sota, vallankumoukset, valtioiden kaatuminen sekä kulkutautien kaltaiset katastrofit ovat tasoittaneet merkittävästi yhteiskunnallisia varallisuuseroja". Helppoja ratkaisuja ei siis lukijoille ole tarjolla.
Nimensä teos vaikuttaa saaneen kreikkalaisfilosofi Aristoteleen Politiikka-kirjasta, jota pamfletissa siteerataan: ”Täydestä syystä vihataan pankkiireja sekä koronkiskontaa, koska siinä tuotto saadaan itse rahasta eikä siitä asiasta, jota varten raha on otettu käyttöön – – tämä on kaikista rikastumistavoista luonnonvastaisin.”
Pamfletin mukaan pankkiirien ylivalta suhteessa aitoihin yrityksiin on ajanut yhteiskunnan korko-orjuuden tilaan. Sen sijaan, että valtiot pyrkisivät tekemään kansalaisten hyvinvointia ja maanpuolustuskykyä edistävää talouspolitiikkaa, joutuvat valtiot nöyristelemään ulkomaalaisten rahanlainaajien, sijoittajien ja luottoluokittajien jalkojen juurella. Lainsäädäntö ja verotus palvelevat kosmopoliittisia koronkiskojia, minkä vuoksi rehellisellä työnteolla toimeentulo on yhä hankalampaa. Tavallisen kansan ahdinko heijastuu muun muassa matalaan syntyvyyteen, jota valtapuolueet ja suuryritykset tahtovat kompensoida kiihdyttämällä ei-valkoista maahanmuuttoa.
Ongelmien keskiössä on yksityistetty rahajärjestelmä, teos painottaa. Kun esimerkiksi Suomen valtio tahtoo rakentaa uusia teitä tai kouluja, ei se voi rahoittaa projekteja itse, vaan se joutuu hakemaan lainaa yksityisten pankkien kautta. Rahanluonti on nimittäin kielletty EU-valtioilta. Kansallisvaltioiden riippuvaisuus yksityisestä velasta merkitsee sitä, että pankkiirit voivat koron avulla kiristää lainsäätäjiä. Näin valtiosta on pamfletin sanoin tullut pankkien orja. Emme siis ole enää itsenäinen kansakunta.
Yksityinen rahajärjestelmä on toiminut vaarallisena kasvualustana suurelle joukolle taloudellisen riiston muotoja, joita pamfletti käsittelee käytännön esimerkkien kautta. Lukijalle piirtyy kuva maailmantaloudesta, jossa kaikki varallisuus siirretään asteittain globaalisti toimiville oligarkeille. Kansakuntien nöyryytys jatkuu, kunnes jokin Scheidelin kuvaamista šokeista katkaisee riiston kierteen ja avaa portin taloudelliseen itsenäisyyteen.
Pamfletin mukaan kansallismieliset eivät saa tuudittautua harhaluuloon, että seuraava kansainvälinen talousromahdus merkitsisi automaattisesti vanhan vallan tuhoa ja itsenäisyyden aikaa. Ilman kokonaan uuden ja terveemmän talousjärjestelmän rakentamista kansakunta on helppoa riistaa globalisteille myös tulevaisuudessa. Siksi pamfletti listaakin joukon tärkeimpiä lakiuudistuksia, joilla suomalaista työtä ja vaurautta voidaan suojella ulkomaalaiselta riistopääomalta.
Kuluneen vuoden aikana varoitukset seuraavasta finanssikriisistä ovat muuttuneet yhä äänekkäämmiksi. Keskuspankkien miinuskorkopolitiikka on selkein osoitus siitä, etteivät globalistit itsekään usko yritysten selviävän ilman jatkuvaa hätärahoitusta. Historiallinen velkapommi kasvaa samalla, kun Syyrian konfliktin uusi kärjistyminen uhkaa laukaista toisen pakolaiskriisin Euroopassa.
Parhaimmillaan meitä voi siis kohdata samanaikaisten pakolais- ja finanssikriisien täydellinen myrsky. Jos tahdomme hyödyntää tilanteen ja suunnata kansan raivon rikollisia vallanpitäjiä kohtaan, on "Miksi pankkeja vihataan" pakollista luettavaa kriisien ymmärtämiseksi.
Teosta myy tällä hetkellä muun muassa suomalainen Europa Erwache -verkkokauppa, minkä lisäksi sitä voi ostaa kansallismielisistä tilaisuuksista: https://www.vastarinta.com/suomalaiset-kansallissosialistit-julkaisivat-uuden-kirjan/
Nimimerkki: Päämies





