Kehysriihi: Ylivelkaantuneille lisää apua, rangaistuksiin tiukennuksia, sakon muuntorangaistus palautetaan

Julkaistu 12.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Hallitus tehostaa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuosina 2019-2020 vuositasolla yhteensä 8 miljoonaa euroa ja vuosina 2021-2022 vuositasolla yhteensä 9 miljoonaa euroa lisää talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvotaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.

- On erittäin tärkeää, että pyrimme samanaikaisesti ehkäisemään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

- Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään viiden miljoonan euron lisämäärärahalla. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja kehitetään velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään, ministeri Häkkänen kertoo.

Lisäksi ulosottoon lisätään resursseja neuvontaan, jolla pyritään auttamaan henkilöiltä, jotka joutuvat ensimmäistä kertaa ongelmiin taloutensa kanssa.

- Mitä useampi saisi ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuessa apua, ja saisi hoidettua asiansa kuntoon, sitä enemmän vältettäisiin ulosoton asiakkuuden kierrettä. Ulosotossa olisi tärkeätä kyetä auttamaan henkilökohtaisestikin ylivelkaantuneita, koska ulosotossa on äärimmäisen hyvä kokonaiskuva. Uusilla resursseilla luodaan asiantuntijaverkosto neuvontaan ulosottolaitokseen, sanoo ministeri Häkkänen.

Rangaistuspolitiikan kiristykset saivat lisärahoituksen - myös sakon muuntorangaistus palautetaan

Oikeusministeri Antti Häkkänen oli laatinut kehysriiheen rangaistusten kiristämisen paketin. Tähän kuuluu lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kiristäminen, rikosten uusijoiden rangaistusten kiristäminen ensikertalaisuussäännöstä muuttamalla, ehdollisen vankeuden tiukentaminen oheisseuraamuksella, väkivaltarikosvankien riskiarvion lisäämistä vapauttamisessa ja sakon muuntorangaistuksen palauttaminen. Nämä kaikki hankkeet saivat rahoituksen kehysriihessä.

- Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi säädettäisiin uusi rangaistussäännös (törkeä lapsen r******s) koskemaan niitä tapauksia, joissa raiskausta ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä nykyään sovelletaan samanaikaisesti. Tämän säännöksen rangaistusasteikko olisi 4-12 vuotta vankeutta. Muutosten täytäntöönpanoon on kehysriihessä sovittu 0,87 miljoonan euro määrärahalisäyksestä, ministeri Häkkänen sanoo.

Erityisen tärkeänä uudistuksena ministeri Häkkänen pitää sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Häkkänen korostaa, että rikosvastuun on toteuduttava järjestelmän uskottavuudenkin takia.

- Sakon muuntorangaistuksen käyttöä on uudistettava ja laajennettava myös sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi. Uudistuksen toteuttamiseen varataan 10,8 miljoonan euron määräraha, sanoo ministeri Häkkänen.

Lainmuutoksen myötä poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi. Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointia sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamista aiotaan tarkentaa.

-Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai taposta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Uusia voimavaroja aiotaan kohdentaa myös tiukennetun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon. Uudistuksen toteuttamiseen varataan kaikkiaan 1,34 miljoonan euron määräraha,  Häkkänen sanoo.

Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevaa järjestelmää tiukennettaisiin siten, että myös 21 vuotta täyttäneille rikoksentekijöille voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta.

- Nykyisin vain nuori rikoksentekijä voidaan tuomita valvontaan. Vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa, Häkkänen sanoo.

Lisäksi ehdonalaista vapauttamista koskevia säännöksiä aiotaan muuttaa siten, että lievempiä ehdonalaisen vapauden määräosia sovellettaisiin vain, jos vanki ei ole rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Nykyisin sääntönä on kolmen vuoden aika.

- Tämä ensikertalaisuuden kiristäminen koventaa rangaistuksia uusijoille. Tähän ensikertalaisuussääntelyn muuttamista koskevaan hankkeeseen kohdennetaan 2,2 miljoonaa euroa.

Vankeinhoitoon lisää rahaa - Pohjois-Suomeen rakennetaan uudet vankilat Ouluun ja Pelsoon

Hallitus sopi kehysriihessään, että Oulussa ja Vaalassa säilytetään vankilat myös tulevaisuudessa. Oikeusministeriön vankeinhoidolle annetaan merkittävät lisäresurssit, joilla turvataan nykyisten vankiloiden toimintakyky.

- Olen erittäin tyytyväinen neuvottelujen tulokseen. Saimme neuvotteluissa oikeusministeriön vankeinhoitoon lisää resursseja, joiden turvin voimme varmistaa Pohjois-Suomen vankiloiden jatkumisen. Nykyiset vankilat Oulussa ja Vaalassa korvataan uudisrakennuksilla, jotta niiden toimintakyky turvataan. Kasvaviin vuokramenoihin varataan 6,6 miljoonaa euroa alkaen vuodesta 2022. Vankeinhoidon tavoitteiden lisäksi otimme päätöksessä huomioon myös asian yhteiskunnallisen kokonaisvaikuttavuuden, Häkkänen toteaa.

Lähde: Oikeusministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.