Mainos:

Kehysriihi: Ylivelkaantuneille lisää apua, rangaistuksiin tiukennuksia, sakon muuntorangaistus palautetaan

Julkaistu 12.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus tehostaa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuosina 2019-2020 vuositasolla yhteensä 8 miljoonaa euroa ja vuosina 2021-2022 vuositasolla yhteensä 9 miljoonaa euroa lisää talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvotaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.

- On erittäin tärkeää, että pyrimme samanaikaisesti ehkäisemään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

- Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään viiden miljoonan euron lisämäärärahalla. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja kehitetään velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään, ministeri Häkkänen kertoo.

Lisäksi ulosottoon lisätään resursseja neuvontaan, jolla pyritään auttamaan henkilöiltä, jotka joutuvat ensimmäistä kertaa ongelmiin taloutensa kanssa.

- Mitä useampi saisi ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuessa apua, ja saisi hoidettua asiansa kuntoon, sitä enemmän vältettäisiin ulosoton asiakkuuden kierrettä. Ulosotossa olisi tärkeätä kyetä auttamaan henkilökohtaisestikin ylivelkaantuneita, koska ulosotossa on äärimmäisen hyvä kokonaiskuva. Uusilla resursseilla luodaan asiantuntijaverkosto neuvontaan ulosottolaitokseen, sanoo ministeri Häkkänen.

Mainos:

Rangaistuspolitiikan kiristykset saivat lisärahoituksen - myös sakon muuntorangaistus palautetaan

Oikeusministeri Antti Häkkänen oli laatinut kehysriiheen rangaistusten kiristämisen paketin. Tähän kuuluu lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kiristäminen, rikosten uusijoiden rangaistusten kiristäminen ensikertalaisuussäännöstä muuttamalla, ehdollisen vankeuden tiukentaminen oheisseuraamuksella, väkivaltarikosvankien riskiarvion lisäämistä vapauttamisessa ja sakon muuntorangaistuksen palauttaminen. Nämä kaikki hankkeet saivat rahoituksen kehysriihessä.

- Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi säädettäisiin uusi rangaistussäännös (törkeä lapsen r******s) koskemaan niitä tapauksia, joissa raiskausta ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia säännöksiä nykyään sovelletaan samanaikaisesti. Tämän säännöksen rangaistusasteikko olisi 4-12 vuotta vankeutta. Muutosten täytäntöönpanoon on kehysriihessä sovittu 0,87 miljoonan euro määrärahalisäyksestä, ministeri Häkkänen sanoo.

Erityisen tärkeänä uudistuksena ministeri Häkkänen pitää sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Häkkänen korostaa, että rikosvastuun on toteuduttava järjestelmän uskottavuudenkin takia.

- Sakon muuntorangaistuksen käyttöä on uudistettava ja laajennettava myös sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi. Uudistuksen toteuttamiseen varataan 10,8 miljoonan euron määräraha, sanoo ministeri Häkkänen.

Lainmuutoksen myötä poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi. Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointia sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamista aiotaan tarkentaa.

-Tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai taposta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Uusia voimavaroja aiotaan kohdentaa myös tiukennetun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon. Uudistuksen toteuttamiseen varataan kaikkiaan 1,34 miljoonan euron määräraha,  Häkkänen sanoo.

Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevaa järjestelmää tiukennettaisiin siten, että myös 21 vuotta täyttäneille rikoksentekijöille voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta.

- Nykyisin vain nuori rikoksentekijä voidaan tuomita valvontaan. Vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa, Häkkänen sanoo.

Lisäksi ehdonalaista vapauttamista koskevia säännöksiä aiotaan muuttaa siten, että lievempiä ehdonalaisen vapauden määräosia sovellettaisiin vain, jos vanki ei ole rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa. Nykyisin sääntönä on kolmen vuoden aika.

- Tämä ensikertalaisuuden kiristäminen koventaa rangaistuksia uusijoille. Tähän ensikertalaisuussääntelyn muuttamista koskevaan hankkeeseen kohdennetaan 2,2 miljoonaa euroa.

Vankeinhoitoon lisää rahaa - Pohjois-Suomeen rakennetaan uudet vankilat Ouluun ja Pelsoon

Hallitus sopi kehysriihessään, että Oulussa ja Vaalassa säilytetään vankilat myös tulevaisuudessa. Oikeusministeriön vankeinhoidolle annetaan merkittävät lisäresurssit, joilla turvataan nykyisten vankiloiden toimintakyky.

- Olen erittäin tyytyväinen neuvottelujen tulokseen. Saimme neuvotteluissa oikeusministeriön vankeinhoitoon lisää resursseja, joiden turvin voimme varmistaa Pohjois-Suomen vankiloiden jatkumisen. Nykyiset vankilat Oulussa ja Vaalassa korvataan uudisrakennuksilla, jotta niiden toimintakyky turvataan. Kasvaviin vuokramenoihin varataan 6,6 miljoonaa euroa alkaen vuodesta 2022. Vankeinhoidon tavoitteiden lisäksi otimme päätöksessä huomioon myös asian yhteiskunnallisen kokonaisvaikuttavuuden, Häkkänen toteaa.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Suomen vankeinhoidon kestävyysvaje on saatu ”hyvälle” tolalle ja vankilarakennus -buumi on huimassa nousussa, josta saamme kiittää haittamaahanmuuttajia eli näitä rikastuttajia ja kultamunia, joita ilman tämä rakas Suomemme ei aavikoidu.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Kukas muuten ehdottikaan vankeinhoidon ulkoistamista Venäjälle?
Olisi oikein kannatettava idea! Varsinkin ulkomaalaiset vangit automaattisesti ulkoistettaisiin kokemaan monikulttuurista Venäjää. Tietysti rangaistusten kestoaikoja tulisi samalla säätää tyyliin elinkautinen olisi todellakin elinkautinen.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.