Kansallismielinen yhdistys haluaa puoluerekisteriin

Päivitetty 30.12.2016, Julkaistu 29.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Kansallisdemokraatit (SKD) haastaa suuremmat puolueet seuraavien vuosien vaaleissa. Nykysuomi haastatteli varapuheenjohtaja  Jouni Kaskiharjua.

Kansallisdemokraattien ohjelmasta muutamia poimintoja:

-Suomen itsenäisyys tulee säilyttää ja ylimmän päätäntävallan tulee kuulua Suomen kansalle.

-Tavoitteenamme on työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen antamalla yrityksille tarvittavat toimintaedellytykset. Työnteon estäminen on lopetettava. Työvoimavaltaisia yrityksiä ei saa ylivoimaisilla työvoimamaksuilla rangaista, vaan työllistämistä tulee kannustaa poistamalla tarpeettomat rasitteet.

-Pakolaisia pitää auttaa ensisijaisesti heidän kotimaassaan, ja heidän tulee voida palata kotimaihinsa välittömästi kun se on mahdollista, rakentamaan omaa yhteiskuntaansa. Turvapaikanhakijat, jotka eivät saa oleskelulupaa, tulee palauttaa välittömästi siihen maahan josta ovat tulleet. Turvapaikanhakijoille sekä pakolaisille tulee antaa välttämätön apu, mutta ei suomalaista sosiaaliturvaa. Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Kansallisdemokraattien Ohjelmaan tästä

jouni-kaskiharju-1
Jouni Kaskiharju


Kansallisdemokraattien Varapuheenjohtaja Jouni Kaskiharju

Kertoisitko itsestäsi muutamalla lauseella?
-Olen ollut politiikassa mukana 8 vuotta ja ehtinyt nähdä ja kokea yhtä sun toista. Pääsin ensiyrittämällä Karkkilan valtuustoon Perussuomalaisten listalta, mutta erinäisistä syistä useiden vaiheiden jälkeen päätynyt Kansallisdemokraatiksi. Linja ja aate on pitänyt; jos laiva alkaa seilaamaan tuulen mukana niin pitää vaihtaa paattia päästäkseen perille.

Yhdistys on vasta vähän aikaa ollut rekisterissä, onko jäseniä jo tullut yhdistykseen?
-Yhdistys on ollut rekisterissä vuodesta 2002, mutta se on aktivoitu syksyllä 2016 kun uuden hallituksen muodostanut ydinporukka kokoontui Ylöjärvellä ensimmäiseen yleiskokoukseensa. Julkistuksen jälkeen on uusia jäseniä tullut useita, viimeisin ilmoittautuminen tuli tänään. Odotamme vuoden vaihduttua ja arjen palattua reippaampaa kasvua sillä Joulun aika on yleensä hiljaista kaikilla rintamilla. Toivomme uusiksi jäseniksi ennen kaikkea aktiivista väkeä, sillä kentällä se työ tehdään eikä lähimmän ABC:n kabinetissa pullaa syöden. Jäsenemme tulevat saamaan yhdistyksen hallituksen tuen ja mahdollisuuksien mukaan käymme tulevien paikallisyhdistyksien kotikonnuilla kansan pariin jalkautuen.

Miksi perustitte uuden puoluehankkeen, puolueita on aika paljon jo olemassa?
-Muut puolueet eivät vastaa tarkoituksiamme, ajavat vääriä asioita ja polkevat paikallaan. Puoluehankkeeseen osallistuneet ovat jo kokeneet muiden puolueiden, joissa ovat olleet, ongelmat ja ottaneet niistä opikseen. Tämä vaatii puhtaalta pöydältä lähdön. Kun meillä on oma yhdistys niin samanmieliset tulevat siinä hyvin toimeen keskenään ja voivat parhaiten saada aatetta eteenpäin.

SKD torilla
Kansallisdemokraatit valmistautumassa torilla tapaamaan kansalaisia


Mitkä ovat puoluehankkeen kärkitavoitteet?
-Itsenäisyyden ja kansallisen päätäntävallan säilyttäminen. Julkisten palveluiden ja niiden saatavuuden turvaaminen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Eläkeläisten, vammaisten ja vähäosaisten elinolojen parantaminen. Turvallisuuden tehostaminen. Byrokratian vähentäminen. Yrittämisen helpottaminen.


Oletteko puolueena mukana kevään kunnallisvaaleissa?

-Emme saa kannattajakortteja kerättyä ennen kunnallisvaaleja vajaassa kahdessa kuukaudessa, joten puolueena emme ole mukana. Yksittäisiä jäseniämme on joko omalla tai yhteislistalla muiden kanssa, mm. Vihdissä on hallituksemme jäsen ehdokkaana. Puolueena osallistumme seuraaviin mahdollisiin vaaleihin kun kortit on kerätty ja meidät hyväksytty puoluerekisteriin.

Mitä terveisiä haluat lähettää Suomen kansalle?
-Puoluekuriin, takinkääntöihin ja vääriin lupauksiin pettyneiden kansalaisten ei kannata heittää kirvestä kaivoon ja jättää äänestämättä, vaan etsiä itselleen sopiva ns. poliittinen koti jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi. Toivon, että meille annettaisiin mahdollisuus yrittää, sillä muut ovat yrityksistä huolimatta epäonnistuneet lähinnä siitä syystä, että he ovat antautuneet toisten pelinappuloiksi sen sijaan, että he pelaisivat itse kansalaisten laatimilla säännöillä.

Toimintaan voi tutustua lähemmin nettisivuilla  kansallisdemokraatit

Suomessa vaaditaan seuraavat asiat ennen kuin voi hakea puoluerekisteriin

oikeusministerio
Puolueen rekisteröimishakemukseen, joka on vapaamuotoinen, on liitettävä

  • ote yhdistysrekisteristä;
  • virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös puolueen säännöistä;
  • yleisohjelma sekä
  • vähintään 5000 oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista kannattajakorttia.

Kannattajakortissa, jonka kaavan oikeusministeriö on päätöksellään (479/2012) vahvistanut, tulee olla

  • kannattajan henkilötiedot;
  • kannattajan vakuutus siitä, että hän on äänioikeutettu eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa;
  • päivämäärä, joka ei saa olla vuotta vanhempi, sekä
  • kannattajan omakätinen allekirjoitus.

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.