Mainos:
Mainos:

Kalakukko: savolainen ruokamuisto kuoresta ja haudutuksesta

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kokonainen kalakukko ruiskuorineen
Kokonainen kalakukko tiiviissä ruiskuorissa

Kalakukko ei ole torivaunun anonyymi lämpöpakkaus. Se on savolainen ruokamuisto, jossa pikkukala ja siankylki hautuvat tiiviissä ruiskuoressa niin kauan, että ruoto pehmenee ja kokonaisuudesta tulee ateria: leipä ja särvin samassa nyytissä. Nimi kalakukko on Euroopan unionissa rekisteröity aidoksi perinteiseksi tuotteeksi heinäkuussa 2002. Suojaus ei sido kukkoa Kuopion rajoihin. Se sitoo nimen valmistustapaan ja raaka-aineisiin.

Siksi kaupassa ja torilla seisovat rinnakkain kalakukko, muikkukukko ja ahvenkukko. Ero ei ole pelkkä makuasia. Se on myös juridinen.

Mikä kalakukko on

Elävän perinnön wikiluettelon mukaan kalakukko on pyöreä, soikio tai pitkulainen leivänomainen paistos. Siinä on tiivis, paksuhko ruisleipäkuori. Pintakerros kovetetaan ensin lyhyellä, korkealla paistolla. Vasta sen jälkeen täyte — kala ja sianlihan kylkisiivut — saa hautua matalassa lämmössä meheväksi.

Kuori ei ole koriste. Se on pakkaus, joka estää täytettä kuivumasta ja suojaa sitä matkalla. Ruokaviraston valvontaohje tiivistää saman: kalat asetetaan tiiviiksi keoksi taikinan keskelle, peitetään kylkisiivuilla ja ummistetaan kääntämällä reunat päälle. Nämä vaiheet ovat määrääviä perinteisen menetelmän kannalta.

Mainos:

Kalakukkoa syödään lämpimänä tai kylmänä. Perinteisesti kuoren päälle sipaistaan voita. Avaamistavoista elää kaksi koulukuntaa: toiset leikkaavat laelta pyöreän reiän ja siivuttavat kuorta sitä mukaa kuin syönti etenee, toiset leikkaavat kukosta siivuja, joissa on sekä kuorta että sisällystä. Wikiluettelo ja murreaineistot sijoittavat ensimmäisen tavan usein pohjoisempaan Savoon. Molemmat tavat kuuluvat perinteeseen, eivät kilpailuun “oikeasta” kukosta.

Avattu kalakukko, jossa näkyy täyte
Avattu kalakukko: kuori ja täyte. Kuva: Rst2000 / Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)

Nimi, maantiede ja kieli

Sana kukko taikinakuorisen paistoksen nimenä on vanhastaan tunnettu suomen murteissa likipitäen Viipuri–Raahe-linjan pohjoispuolella. Etymologiasta on esitetty useita tulkintoja. Kotimaisten kielten keskuksen ja Kielikellon linjassa on vakiintunut selitys, jonka Mikko Bentlin tarkensi vuonna 2008: kalakukon kukko on eri alkuperää kuin kanalinnun kukko. Se on lainaa alasaksasta, samasta juuresta kuin saksan Kuchen, kakku tai piirakka. Elias Lönnrot oli kirjannut saman suunnan jo vuoden 1874 sanakirjassaan. Homonyymi on siis samaa lajia kuin kuusi puuna ja lukusanana: kaksi sanaa, yksi äänneasu.

Maantiede on savokarjalainen, mutta ei yksinomaan kuopiolainen. Wikiluettelon mukaan itäisen Suomen kalaisat järvet ja savutupien uunit selittävät, miksi pitkään haudutettu kukko juurtui juuri sinne. Lännessä tunnettiin kalaleipiä ja -kakkuja, joiden valmistustapa poikkesi itäisestä versiosta ja jäi usein arkikäytöstä pois. Suomen kansankulttuurin kartasto sijoittaa taikinakuoreen haudutetut kalaleivonnaiset laajalle, mutta savolainen umpinainen, pitkään hautuva kukko on se tyyppi, joka nousi valtakunnalliseksi tunnukseksi.

Mainos:

Perimätieto puhuu keskiajasta. Kirjallinen varhainen maininta on wikiluettelon mukaan vuodelta 1792: piirilääkäri Anders Ståhl kertoi kuninkaallisille lääkintäkollegoilleen savolaisesta Cala Cucu -pasteijasta, joka oli paloiteltua läskiä taikinakuoressa. Alkuperäisasiakirjaa ei ole tässä luettu; vuosiluku on vakiintunut toissijaisissa lähteissä ja kannattaa merkitä tiettävästi, kunnes arkisto osoittaa tekstin. Ensimmäinen keittokirjaohje wikiluettelon mukaan on Anna Olsonin Keittokirjassa vuodelta 1893: kukko on Savossa ja Karjalassa tavallista kansallisruokaa.

Täyte ja kuori: muikku, ahven ja siankylki

Peruskiista savolaisessa pöydässä on kalan laji. Toisen koulukunnan mukaan kalakukko tehdään muikusta, toisen mukaan ahvenesta. Kutsumanimet muikkukukko ja ahvenkukko elävät rinnakkain. EU:n tuote-eritelmä ei lukitse lajia yhteen kalaan: esimerkkeinä mainitaan muun muassa ahven, muikku, särki, kuore ja lohi. Suojaus koskee nimeä kalakukko, ei johdannaisia.

Ennen kukkoon käytettiin wikiluettelon mukaan pikkukaloja — muikkuja, norsseja, kuoreita, kiiskiä, silakoita. Suomut ja ruodot pehmenevät pitkän kypsennyksen aikana; sisukset poistetaan. Siankylki ei ole lisuke vaan maku ja rasva, jotka pitävät täytteen mehevänä. Juhlissa on voitu käyttää lohta. Kukkoja on leivottu myös muilla täytteillä: lantulla, perunalla, lihalla. Lanttukukko on sukua, ei sama tuote.

Kuori on ruispohjainen. Perinteisesti jauhot sekoitetaan veteen; hapan ruisleipätaikina on tullut mukaan leivän leipomisen yhteydessä. Taste Savon eritelmäkuvauksessa kuoritaikinaan kuuluu ruisjauhoa, mahdollisesti vehnää, kaurahiutaleita ja/tai ohraa, suolaa sekä voita tai margariinia. Vuonna 2021 Euroopan komissio hyväksyi vähäisen muutoksen: kuoreen, täytteeseen ja voiteluun sai laktoosittoman voin tai margariinin, ja kuoreen sai lisätä kaurahiutaleita. Muutos ei tee kukosta “modernia dieettituotetta”. Se päivittää eritelmän keittiön käytäntöön ilman että hautumisen idea katoaa.

Kuopio, leipomot ja kaupallinen muisti

Kalakukko yhdistetään Suomessa Kuopioon yhtä vahvasti kuin toriin ja kauppahalliin. Se ei ole sattuma. Kaupallinen leivonta teki paikallisesta eväästä tunnistettavan merkin.

Hanna Partanen (o.s. Kerman, 1891–1969) aloitti muikku- ja ahvenkukkojen leipomisen Lehtoniemessä ja myi niitä torilla. Virallinen elinkeinolupa myönnettiin vuonna 1931; sitä pidetään Kalakukkoleipomo Hanna Partasen perustamisvuotena. Leipomo toimii yhä Kuopion Kasarmikadulla, ja kukkoja paistetaan edelleen puu-uunissa. Elävän perinnön wikiluettelo nimeää sen ja Irene Partasen leipomon tunnetuiksi kuopiolaisiksi tekijöiksi. Irene Partasen leipomon liiketoiminta ajautui konkurssiin vuonna 2014; perinne ei silti ole yhden firman tavaramerkki.

Nämä nimet kuuluvat kulttuurihistoriaan, eivät mainokseen. Artikkelissa ei ole aukioloaikoja eikä “paras kukko Kuopiossa” -vertailua. Oleellista on, että torimyynti, puu-uuni ja sukupolvien jatkumo tekivät savolaisesta hautumistekniikasta julkisen ruokamuiston — samanlaisen, jonka Lentävä kalakukko -laulu ja Helsinki–Kuopio-pikajunan lempinimi toivat osaksi 1900-luvun populaarikulttuuria.

Kalakukko valittiin Kuopion perinneruuaksi vuonna 1985. Kuopion tammimarkkinoilla järjestetään kalakukon leivonnan SM-kilpailuja kotileipuri-, kaupallisessa ja innovaatiosarjassa. Martat ja kansalaisopistot pitävät kursseja. Perinne on listattu aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen wikiluetteloon.

APT-nimisuoja: mikä suojataan, mikä ei

Euroopan komissio rekisteröi nimen Kalakukko aidoksi perinteiseksi tuotteeksi 16. heinäkuuta 2002. Englanniksi luokka on Traditional Speciality Guaranteed, TSG; suomeksi APT. Samassa suomalaisessa APT-joukossa ovat sahti (2002) ja karjalanpiirakka (2003).

APT ei ole sama kuin suojattu alkuperänimitys (SAN) tai suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). SAN ja SMM sitovat tuotteen alueeseen. APT suojaa perinteisen koostumuksen ja valmistusmenetelmän. Kalakukkoa saa valmistaa missä tahansa EU-maassa, kunhan eritelmää noudatetaan.

Ruokaviraston mukaan hakijataho varasi nimen kalakukko vain eritelmän mukaisille tuotteille. Suojaus ei koske nimiä muikkukukko, ahvenkukko tai lanttukukko. Käytännön seuraus on kaksiteräinen: eritelmä suojaa perinnettä väärinkäytöltä, mutta osa myyjistä on siirtynyt johdannaisnimiin, joita valvonta ei sido samaan paperiin. Ylen vuonna 2014 kuvaama jännite — “kuuluisin kalakukko ei ole kalakukko” — kuuluu tähän kerrokseen. Se ei ole folklorea vastaan byrokratiaa. Se on nimi vastaan eritelmä.

APT-logon käyttö kuuluu merkintöihin, kun elintarvike nimetään kalakukoksi. Pelkkä kuva pyöreästä paistoksesta ei riitä.

Miten kukko hautuu — ei resepti, vaan tekniikka

Tämä ei ole ohje kotiuuniin. Se on kuvaus taidosta, jonka EU kirjoitti eritelmäksi.

Taikinasta muotoillaan levy. Keskelle asetetaan kalat, päälle siankylkeä, reunat käännetään ja sauma tiivistetään. Ensin kuori kovetetaan korkeassa lämmössä — eritelmäkuvauksissa tyypillisesti noin 250–300 °C lyhyesti — niin ettei kuori halkea. Jos kuori “laulaa” tai “kiekuu”, neste valuu arinalle; murtuma paikataan ylijäämätaikinalla. Sitten lämpö lasketaan, ja hautuminen jatkuu tunteja. Perinteisesti kukko hyödynsi leivinuunin jälkilämpöä yön yli. Nykyeritelmä kuvaa matalan haudutusvaiheen noin 125–150 °C:ssa useaksi tunniksi ja jälkikypsytystä vielä sen jälkeen. Korkeassa lämmössä pitkään paistettu kukko kuivuu ja kovettuu: se voi olla paistos, mutta se ei ole sama esine kuin hautuva kukko.

Ripakukko on rautalampilainen erikoisuus: kuoreen leivotaan vitsaksista ripa kahvaksi kirkkomatkaa varten. Patakukko eli kuppikukko tekee saman idean padassa, kuori pohjana ja kantena. Nämä ovat sukua, eivät APT-kalakukon korvikkeita.

Elävä perinne, ei museovitsi

Kalakukko kestää, jos nimi pidetään täsmällisenä. APT ei väitä, että vain Kuopiossa osataan. Se väittää, että kalakukko tarkoittaa tiettyä kuorta, täytettä ja hautumista. Muikkukukko saa olla muikkukukko. Se ei ole epäonnistunut kalakukko. Se on toinen nimi, joka kertoo, kuinka laajalle savolainen eväs on levinnyt — ja missä kohtaa perinne vielä vaatii uunin jälkilämpöä, ei vain pussia torivaunusta.

Kotona kukkoja leipovat yhä sekä naiset että miehet. Talven pilkkiahvenet, kevään kutuahvenet ja kesän onkikalat kuuluvat samaan logiikkaan kuin ennen: pieni kala, joka ei muuten kelpaa juhlapöytään, kelpaa kuoren sisällä. Kaupallinen leipomo pitää tuotteen näkyvillä. Kurssi ja SM-kisa pitävät käden taidon hengissä. Nimisuoja pitää nimen kiinni eritelmässä.

Kalakukko on savolainen ruokamuisto juuri siksi, ettei se ole pelkkä maku. Se on tekniikka, jolla järvi ja uuni tekevät yhdessä aterian, joka säilyy matkalla. Kun kuori pidetään tiiviinä ja nimi täsmällisenä, muisto ei ole nostalgiaa. Se on edelleen syötävissä.

Lukijakysely

Onko muikkukukko sama asia kuin kalakukko?

Äänestys on päättynyt

Kyllä, ne ovat sama tuote 0%
0 votes
Ei välttämättä — APT suojaa vain nimeä kalakukko 0%
0 votes
En osaa sanoa 0%
0 votes

0 total votes

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

GTA:n emoyhtiö kerää pelitietojasi – jopa ilman rekisteröitymistä

Julkaistu eilen 18:32 – Kirjoittaja Toimitus
GTA VI -logo, jota ympäröivät kuvitetut hahmot, ajoneuvot ja palmut.
GTA VI julkaistiin 19. marraskuuta. Take-Twon tietosuojakäytäntö kattaa koko yrityksen, eikä siinä eritellä, mitä peli itsessään kerää.

Take-Two, GTA-studio Rockstar Gamesin emoyhtiö, kerää pelaajatunnuksesi, IP-osoitteesi ja pelituloksesi, vaikka et koskaan rekisteröityisi. Helmikuun 2026 tietosuojakäytännön kattaman 12 kuukauden aikana Take-Two myös myi ja/tai jakoi muun muassa IP-osoitteita ja profiilipäätelmiä mainostajien kanssa.

Nämä yksityiskohdat ilmenevät Take-Twon yhtiönlaajuisesta tietosuojakäytännöstä, joka kattaa sen palvelut ja tuotemerkit. Se päivitettiin viimeksi helmikuussa 2026, hyvissä ajoin ennen kuin Rockstar julkaisi Grand Theft Auto VI:n PlayStation 5:lle ja Xbox Series X/S:lle 19. marraskuuta.

Take-Two kerää automaattisesti tietoja pelatessasi: alustasi tai palvelusi tunnuksen, pelin sisäiset saavutukset, pelitulokset, IP-osoitteen, MAC-osoitteen ja muut laitetyyppiset tunnisteet. Yhtiö voi tämän jälkeen yhdistää nämä tiedot muihin tietoihin, joita sillä on sinusta.

Käytännössä luetellaan myös ”profiilipäätelmät” erillisenä kategoriana. Yhtiö tekee päätelmiä tiedoistasi ja verkkotoiminnastasi rakentaakseen henkilökohtaisen profiilin, tunnistaakseen tuotteita ja palveluita, joista saatat olla kiinnostunut, ja kohdentaakseen mainoksia niiden mukaisesti.

Mainos:

Myyty tai jaettu mainostajille

Take-Two on myynyt ja/tai jakanut yksilöllisiä tunnisteita, IP-osoitteita, internet- ja elektroniikkatoimintaa sekä profiilipäätelmiä kolmannen osapuolen mainostajille näyttääkseen personoituja mainoksia sinulle ja vastaaville käyttäjille. Käytäntö ei kuitenkaan kerro, mitä GTA VI itse kerää.

Nimetön X-tili, jota ylläpitää Rockstarilla työskennelleeksi väittävä henkilö, menee paljon pidemmälle. Tili väittää, että peli rakentaa pelaajista psykologisia profiileja ja että näihin profiileihin perustuvia malleja myydään eteenpäin muun muassa vakuutusyhtiöille ja luottoarvioijille. Tilin takana olevan henkilön henkilöllisyyttä tai väitettä ei ole vahvistettu riippumattomasti.

Mainos:

Kuinka kieltäytyä jakamisesta

Käytännössä luetellaan oikeus kieltäytyä henkilötietojesi myynnistä tai jakamisesta, mutta oikeutesi pätevät vain siltä osin kuin ne soveltuvat sinuun ja ne voivat vaihdella asuinpaikastasi riippuen. Take-Two viittaa verkkosivuston alalaidassa olevaan ”Do Not Sell or Share My Personal Information” -linkkiin ja sanoo noudattavansa selaimen Global Privacy Control -signaalia.

Käytännössä selitetään myös, kuinka voit pyytää pääsyä tietoihisi tai pyytää niiden korjaamista tai poistamista.

Norjan vuoden löytö – viikinkiaikainen hopea asetetaan näytteille

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viikinkiaikaisia hopeakolikoita ja hopeanpalanen Mørstadin löydöstä
Norjalaiset arkeologit äänestivät Mørstadin löydön vuoden löydöksi. Valikoima hopeakolikoita on esillä Oslon historiallisessa museossa 28. maaliskuuta 2027 saakka.

Norjalaiset arkeologit äänestivät Mørstadin löydön vuoden löydöksi, ja näyttely avautuu tänään perjantaina Oslon historiallisessa museossa. Yleisö voi nähdä Norjan suurimman viikinkiaikaisen kolikkolöydön kolikot ensimmäistä kertaa paikan päällä museossa.

Noin 180 Norjan arkeologiapäivien osallistujaa valitsi Mørstadin löydön marraskuun alussa. Toiseksi sijoittui posliinia sisältänyt hylky, joka makaa 600 metrin syvyydessä.

Valikoima yli 5 500 kolikosta on esillä museon kolikkokabinetissa 28. maaliskuuta 2027 saakka. Ensimmäiset 100 kolikkoa on jo esitelty verkossa.

Kohokohtiin kuuluu kolikoita Englannista ja Pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta sekä harvinainen kolikko, joka on lyöty Olav Haraldssonille, joka tunnettiin myöhemmin Pyhänä Olavina. Hänen velipuolelleen Harald Ankaraa (Harald Hardrada) lyödyt kolikot merkitsevät uuden aikakauden alkua Norjan kolikonlyönnissä.

Mainos:

Hopeakolikot haudattiin noin vuosina 1046–1047 museon mukaan. Metallinetsijät Vegard Sørlie ja Rune Sætre löysivät ne 10. huhtikuuta läheltä Renaa Innlandetissa.

Lääninarkeologi May-Tove Smiseth oli ensimmäinen, joka tapasi metallinetsijät maastossa, forskning.no raportoi.

— Kahlasimme hopeakolikoissa. Se on kuusi kiloa hopeaa, sanoo Smiseth.

Mainos:

Tämän kesän kaivauksissa ei löytynyt asutusta eikä hautoja. Arkeologi Kjetil Loftsgarden on aiemmin sanonut, että jotain dramaattista on täytynyt tapahtua hopeakolikoiden hautaamisen jälkeen.

Näyttely on avoinna tänään kello 11–16. Pääsymaksu on 160 Norjan kruunua aikuisilta, kun taas alle 18-vuotiaat lapset pääsevät sisään ilmaiseksi.

Pimeys, joka katosi Ruotsin illoista

Julkaistu 17.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvamontaasi, jossa on siluetti naisesta ikkunaverhojen äärellä hämärässä sekä lähikuva käsistä, jotka pitelevät sytytettyä kynttilää.
Kun valaistus maksoi sekä rahaa että vaivaa, kotitaloudet odottivat ennen lamppujen sytyttämistä. Kuvituskuvia.

Hämärässä istuminen, tai ruotsiksi kura skymning, tarkoittaa pimeyden laskeutumisen sallimista hetkeksi, tehden tilaa hiljaisuudelle, keskustelulle ja tarinoille. Tutkimus siitä, miten iltavalo vaikuttaa kehon vuorokausirytmiin, tarjoaa uuden näkökulman tähän vanhaan tapaan.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kotitalous pysyi aloillaan päivänvalon hämärtyessä odottaen valojen sytyttämistä. Päivän työt antoivat tilaa levolle, hiljaisuudelle tai yhteiselle tarinoinnille päivänvalon viimeisinä hetkinä tai lieden hehkussa.

Tapa esiintyi kaikkialla Ruotsissa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ruotsin kielen ja kansanperinteen instituutti (Isof) on dokumentoinut sen elävän perinnön luetteloon. Sillä oli myös monia nimiä. Eri puolilla maata puhuttiin hämärän juhlistamisesta, pitämisestä tai viettämisestä, hämärässä istumisesta tai illan viettämisestä pimeydessä.

Syy oli käytännöllinen. Ennen kuin sähkövalaistus yleistyi 1900-luvun alkupuolella, valo oli jotain, mitä piti säästää. Kynttilät, tervakset ja myöhemmin petroli maksoivat rahaa, joten lamppua ei sytytetty ennen kuin oli todella pimeää. Kun ulkona työskentelyyn tuli liian hämärää, mutta lampun sytyttämiseen oli vielä liian valoisaa, ihmiset lepäsivät, jutustelivat, lauloivat, kertoivat tarinoita tai neuloivat puolihämärässä.

Mainos:

Pohjoisilla leveysasteilla hämärä kestää myös pidempään. Aurinko laskee loivassa kulmassa, ja siirtyminen illan pimeyteen voi kestää yli tunnin.

Juoruhetki lieden luona

Muistoja tästä välivaiheesta on säilynyt Isofin ja Pohjoismaisen museon arkistoissa 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Aina Resare, syntynyt vuonna 1912 Säfsnäsin pitäjässä Taalainmaalla, kuvailee juoruhetkeä Isofin arkistossa "ajaksi ennen lampun sytyttämistä pimeinä syys- ja talvi-iltoina". Hänen äitinsä istui lieden luukku auki neuloen sukkia ja lapasia himmeässä loisteessa säästääkseen petrolia.

Tapa elää edelleen, mutta uudessa muodossa. Nykyään kynttilät sytytetään usein heti alussa, ja tarinankerronta on usein vaihtunut ääneen lukemiseen. Kirjastot ja koulut kokoontuvat hämärän hetkeen Pohjoismaisen kirjallisuusviikon aikana, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pidetään nykyään vuosittain viikolla 46. Konsepti on yksinkertainen: sammuta valot, sytytä kynttilä ja lue.

Mainos:

Perinteinen hämärän lepohetki päättyi, kun lamppu sytytettiin. Sähkövalon myötä kenenkään ei tarvinnut enää odottaa pimeyttä. Napin painallus riittää työn jatkamiseen ja valveilla pysymiseen pitkään sen jälkeen, kun ulkona on pimentynyt. Tutkijat ovat tutkineet juuri tuota iltavaloa, koska valo vaikuttaa siihen, miten keho asettaa vuorokausirytminsä.

Iltavalo siirtää kehon yötä

Hormoni melatoniini on kehon sisäinen merkki siitä, että on pimeää. Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa Brigham and Women’s Hospitalin tutkijat Bostonissa tutkivat yhteensä 116 tervettä 18–30-vuotiasta henkilöä kahdessa osatutkimuksessa. Ennen nukkumaanmenoa tapahtuvaa valolle altistumista koskevassa vertailussa 104 heistä vietti iltoja sekä tavallisessa huonevalossa (alle 200 luksia) että hämärässä valossa (alle 3 luksia).

Hämärässä valossa melatoniinin eritys alkoi hieman alle kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa; huonevalossa se alkoi vasta 23 minuuttia ennen. Kehon melatoniinijakso oli siten noin 90 minuuttia lyhyempi, ja tasot ennen unta laskivat hieman yli 70 prosenttia. Unen kesto oli sama, kahdeksan tuntia, joten kehon yömerkki lyheni. Pitkäaikaiset terveysvaikutukset ovat tutkijoiden mukaan tuntemattomia.

Vuoden 2013 tutkimus Colorado Boulderin yliopistosta viittaa samaan suuntaan. Kahdeksan henkilöä vietti viikon telttailemassa Kalliovuorilla käyttäen valona vain auringonvaloa ja nuotiota. Kotona käytetyn sähkövalaistuksen myötä heidän biologinen yönsä alkoi keskimäärin kaksi tuntia myöhemmin. Telttailuviikon jälkeen se alkoi lähellä auringonlaskua. Osallistujat saivat myös huomattavasti enemmän päivänvaloa – noin neljä kertaa enemmän valoa kuin arkielämässä – joten tutkimus ei eristä pelkän pimeän iltajakson vaikutusta.

— On huomionarvoista, kuinka kellomme, kun olemme alttiina luonnolliselle auringonvalolle, synkronoituvat aurinkovuorokauden kanssa alle viikossa, sanoo tutkimusta johtanut professori Kenneth Wright Colorado Boulderin yliopiston lehdistötiedotteessa.

Wright ehdottaa enemmän päivänvaloa aamulla, himmeämpää valaistusta ja vähemmän ruutuaikaa illalla. Se, mitä tutkijat mittasivat, oli ihmisten valaistustottumukset, ei hämärän hetki lieden luona.

Robert Pattinson on seuraava James Bond

Päivitetty 18.11.2026, Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Robert Pattinson mustassa smokissa ja rusetissa tähtäämässä aseella tummaa taustaa vasten.
Robert Pattinson esitellään uutena James Bondina elokuvasarjan virallisella julkistusvideolla.

Robert Pattinson, 40, on seuraava James Bond. Amazon MGM Studios vahvisti maanantaina, että Batman-tähti ottaa agentti 007:n roolin vastaan Daniel Craigilta. Elokuvan, jonka työnimi on tällä hetkellä "Bond 26", ohjaa kanadalainen Denis Villeneuve.

Robert Pattinson syntyi Lontoossa 13. toukokuuta 1986, ja hänet tunnetaan muun muassa Twilight-elokuvista, The Batmanista ja Christopher Nolanin Tenetistä.

Hän esiintyy myös Denis Villeneuven tulevassa elokuvassa Dune: Part Three ja palaa Batmanin rooliin elokuvassa The Batman Part II vuonna 2028.

Kirjallisessa lausunnossaan Pattinson kutsuu Bondia yhdeksi elokuvahistorian legendaarisimmista hahmoista ja kuvailee 007:n roolin uskomista hänelle suureksi kunniaksi.

Mainos:

Hän sanoo roolin olevan unelmien täyttymys.

Useat näyttelijät kävivät koekuvauksissa

"Bond 26" -elokuvan ohjaaja Denis Villeneuve sanoo olevansa ikionnellinen saadessaan toivottaa tervetulleeksi Pattinsonin, jonka hän sanoo ilmentävän 007:n ajatonta sielua tuoden samalla jotain täysin uutta.

Mainos:

Villeneuve kiittää myös muita rooliin harkittuja näyttelijöitä, mutta toteaa, että 007-agentteja voi olla vain yksi.

Toukokuussa Nykysuomi raportoi, että Tom Francisin sanottiin osallistuneen roolin koekuvauksiin. Sen jälkeen huhumyllyssä on pyörinyt nimiä kuten Callum Turner, Jack Lowden, Nicholas Hoult ja Jacob Elordi.

Robert Pattinsonilla on takanaan vahva vuosi. Variety raportoi, että Chris Nolanin The Odyssey, jossa hän näyttelee Antinoosta, on tuottanut 1,8 miljardia dollaria.

Ian Flemingin perikunta toivotti Pattinsonin virallisessa lausunnossaan tervetulleeksi Bond-perheeseen. Pattinson on seitsemäs näyttelijä, joka on saanut agentti 007:n roolin virallisessa elokuvasarjassa. Lukuun ei lasketa epävirallisia tuotantoja, kuten vuoden 1967 villiä Casino Royale -parodiaa.

Helmi–maaliskuusta 2025 lähtien Amazonilla on ollut luova määräysvalta Bond-sarjaan Barbara Broccolin ja Michael G. Wilsonin kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta.

Viimeisin James Bond, Daniel Craig, teki viisi Bond-elokuvaa vuoden 2006 Casino Royalesta vuoden 2021 No Time to Die -elokuvaan.

Tätä artikkelia saatetaan päivittää.

James Bondin näyttelijät valkokankaalla

  • Sean Connery: 1962–1967
  • George Lazenby: 1969
  • Sean Connery: 1971
  • Roger Moore: 1973–1985
  • Sean Connery: 1983 (epävirallinen Bond-elokuva)
  • Timothy Dalton: 1987–1989
  • Pierce Brosnan: 1995–2002
  • Daniel Craig: 2006–2021
  • Robert Pattinson: valittiin rooliin vuonna 2026

Vuoden 1983 Never Say Never Again on vuoden 1965 Thunderball-elokuvan uudelleenfilmatisointi. Molemmat perustuvat Ian Flemingin vuonna 1961 ilmestyneeseen romaaniin Thunderball. Vuoden 1983 elokuvaa ei tuottanut Bond-sarjan alkuperäinen tuotantoyhtiö EON Productions, jonka perustivat Albert R. "Cubby" Broccoli ja Harry Saltzman.

Listassa ei ole mukana vuoden 1967 epävirallista Casino Royale -parodiaa, jossa James Bondia esittää ainakin kolme eri näyttelijää.