Jussi Halla-aho: Äärioikeiston äärimmäisyys

Julkaistu 26.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ruotii Iltalehden pääkirjoitusta Facebook-sivullaan.

"...mutta sitä suuremmalla syyllä hälytyskellojen pitäisi soida, kun ensimmäisen kerran sitten natsivallan äärioikeisto nousee Saksassa liittopäiville."

Aloin miettiä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, kun sanotaan, että hälytyskellojen pitää soida. Ensinnäkin: Eikö se ole juuri sitä hälytyskellojen soittamista, että kirjoitellaan tällaisia juttuja? Ja niitähän on kirjoiteltu jo vuosikausia. Hälytyskellot soivat koko ajan. Media ja poliitikot ovat jatkuvasti ja äänekkäästi huolissaan ja tyrmistyneitä äärioikeiston noususta. Pitäisikö hälytyskellojen soida vielä jollakin toisella tavalla?

"Hälytyskellot" ovat kielikuva. Niiden reaalielämän vastineita ovat esimerkiksi palohälyttimet. Jos palohälytin alkaa soida, se on merkki siitä, että on poistuttava rakennuksesta, oltava käyttämättä hissiä, suljettava ovet ja ikkunat jne. Palohälyttimen soiminen on siis ohje ja käsky ryhtyä toimimaan. Mutta entä ne hälytyskellot, joita soitetaan, kun äärioikeisto nousee? Mitä silloin pitää tehdä? Vai onko siitä itsessään jotain hyötyä tai iloa, että niitä soitetaan koko ajan? Esimerkiksi Kreeta Karvala on soittanut hälytyskelloa ainakin vuoden 2011 eduskuntavaaleista lähtien.

Toinen tänään miettimäni asia on äärioikeiston äärimmäisyys. Kun AfD perustettiin vuonna 2013 Bernd Lucken johdolla, sitä kutsuttiin äärioikeistolaiseksi, koska se mm. vastusti euroa ja euroalueen yhteisvastuuta. Kun AfD hajosi vuonna 2015, puolueen sanottiin joutuneen Frauke Petryn johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Bernd Luckesta oli julkisissa kommenteissa tullut maltillisen siiven edustaja. Kun Frauke Petry tänä vuonna otti etäisyyttä puolueeseensa, sen sanottiin joutuneen Alexander Gaulandin ja Alice Weidelin johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Frauke Petrystä oli tullut maltillisen siiven edustaja.

Jos äärisiiven edustaja on aina esimerkiksi kaksi kertaa äärioikeistolaisempi kuin maltillisen siiven edustaja, nykyinen AfD on jo neljä kertaa äärioikeistolaisempi kuin alkuperäinen, vuonna 2013 perustettu puolue, joka sekin kuulemma oli äärioikeistolainen. Lisäksi on huomattava, että AfD:n oikealla puolella on vielä NPD, jolla on edustus useissa osavaltioparlamenteissa ja mm. Euroopan parlamentissa, ja jonka mielestä AfD on liian nynny. Miten äärioikeistolainen se on, jos AfD edustaa "äärimmäistä oikeistoa", kuten lehdistä olemme oppineet? Onko "äärellä" mitään äärtä tai määrää?

Lähde: Facebook

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
H.H.H
H.H.H
8

Niinpä, nämä jotka kuulevat hälytyskelloja voisivat tutkituttaa päänsä.
Muutenkin tämä natsihysteria on lähtenyt lapasesta jo aikaa sitten.
Kansallissosialismihan on aate ohjelmineen kuten mikä tahansa poliittinen puolue.
Ja sitten vielä populismi, täysin TURHA termi jota käytetään vain haukkumasanana.
Kaikki puolueethan ovat populistisia.
Ei tarvitse kuin olla Euroa ja holtitonta pakolaispolitiikkaa vastaan ja olet sekä äärioikeistolainen ja populisti.
MIKSI????

Tina Lund
Tina Lund
8

Olen ehdottomasti vasemmistolainen, en äärivasemmistolainen. Näen että Kokoomus on oikeistoa ja ääriryöstäjiä. Näen Sauli Niinistön, äärioikeistolaisena populistina jolla ei ole mitään muuta sanomaa tai aatetta, kuin raha ja valta. Se että olen hallitsemattoman maahanmuuton vastustaja, ei tee minusta natsia, rasistia tai äärioikeistolaista. Lopuksi onko realismia, 5 miljoonan kansa elättää jonkun paljon suuremman ja rikkamman kansan? Katsokaa Somalian, Irakin, Afganistanin väkiluku. Miettikää sen jälkeen mitkä ovat realistiset mahdollisuudet? Miksi Suomen köyhät ja vanhukset kärsivät? Koska Sauli Niinistöt, Juha Sipilät ja petturi orpot, eivät koe heidän auttamista taloudellisesti ja vallanhakuisuudellisesti riittävän kiihoittavaksi.

reino ekman
reino ekman
8

hyvin kirjoitettu , mutta miksi vasemmisto valitsi puh.johtajaakseen täysin tollon lisää pakolaisia haluavan ja entinen puh. johtaja heilutti vain satennkaarilippua työväen vanhusten, eläk. ym. asiat on unohdettu pakolaiset on se tärkein asia

Numento
Numento
8

Ultraoikeistolainen nimitystä ei ole vielä näkynyt median leimakirvessanastossa mutta tarjoan sen tässä maksutta käyttöön. Ääri- sitä ja ääri-tätä on jankutettu merkityksettömyyteen asti kuten rasistia, natsia, ja fasistiakin. Poika ja Susi. Kukaan ei usko. Media sanojen vankina.

arska
arska
8

Ensin on vasemmisto sitten äärivasemmisto ja sen jälkeen tulee telaketju???

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.