Jukka Tarkka: Lissabonin sopimuksen turvatakuiden mitätöiminen ei ollut Tuomiojalta valtiomiesteko

Julkaistu 26.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Juuri kirjan julkaissut Jukka Tarkka kommentoi aiemman ulkoministerin ja kulttuuriradikaalin Erkki Tuomiojan kommentteja kirjastaan. Tarkka kiinnittää huomiota Tuomiojan rooliin EU-maiden keskinäisten turvatakuiden vesittämisessä toimimattomaksi lauseeksi Lissabonin sopimuksessa. Suomen Tuomiojan suulla esittämä kanta sementoi siihenastisen EU-maiden jaon kahteen kastiin:

  • NATO-maat auttavat toisiaan,
  • NATO:oon kuulumattomista EU-maista eri huolehdi kukaan.

Onneksi tilanne ei enää ole tuon kaltainen, tapahtumat ovat jo kävelleet Tuomiojan pyrkimysten yli. Näin Jukka Tarkka Facebookissa 24.09:

"Erkki Tuomioja kommentoi ystävällisesti Helsingin Sanomissa uutuuskirjaani Muistumia (HeSa 24.9.2017, s. C6). Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantoa koskevan artiklan (42. artiklan kohta 7) tulkinnasta hän on kuitenkin eri mieltä kanssani. Kirjoitan siitä kirjassani (ss.352-353):

”Lopulta artiklaan lisättiin kokouksen sihteeristön muihin sopimuksen kohtiin sorvaama lausuma. Sen mukaan unionijäsenten keskinäinen auttamisvelvollisuus ’ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen erityisluonteeseen’.

Lausekkeen mukaan unionissa on [...] tavallisia jäseniä ja tiettyjä jäseniä. Natoon kuuluvilla unionimailla on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Natoon kuuluvaa unionimaata, ja oikeus saada niiltä apua, jos joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Natoon kuulumattomilla unionimailla ei ole velvollisuutta auttaa Nato-maita eikä oikeutta saada niiltä apua. Suomi oli ehdoin tahdoin aiheuttanut artiklalle sanamuodon, joka jätti unionin tarjoaman lisäturvallisuuden Suomen ulottumattomiin.”

Tuomioja perustelee omaa, minun esittämästäni poikkeavaa tulkintaansa esittämällä, että ”ilman tätä yhtä lailla Nato-maita kuin ei-Nato-maita koskevaa viittausta ’tiettyjen jäsenmaiden’ turvallisuuspolitiikkaan oli iso riski, että yksi tai useampi liittoumaton maa olisi silloin ilmoittanut jäävänsä koko artiklan ulkopuolelle. Tämän mahdollisuuden ja EU:n jakaantumisen torjuminen oli Suomelle tärkeä onnistuminen aivan siitä riippumatta, miten sen toteutuessa olisimme itse menetelleet.”

En ole vieläkään vakuuttunut Tuomiojan tukinnasta. Tällä lisälausekkeella vain kerrattiin Lissabonin sopimuksen monessa muussakin kohdassa esitetty tiukka jako sotilaallisesti liittoutuneiden ja liittoutumattomien välillä. Sen mukaan Naton jäsenmaat takaavat toistensa turvallisuuden, eivätkä takaa Natoon kuulumattomille yhtään mitään. Unioni oli jo kauan ennen Lissabonin sopimusta jakautunut tiukasti kahtia. Nato-maat olivat omaa luokkaansa ja muut toissijaisia. Tämän asian korostaminen ja vahvistaminen vielä sopimuksen 42/7-kohdassa ei mielestäni ollut erityisen ansiokas valtiomiesteko." Facebook 24.09.2017.

Näin siis Jukka Tarkka kirjassaan ja fb-päivityksessään. NATO:n suhtautuminen ei-NATO-jäsen-EU-maihin on kuitenkin päivittynyt NATO:n varapääsihteerin Aleksander Wershbow:n muotoillessa asian lausunnoissaan medialle Suomen vierailullaan 25.09.2016:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

*) Wershbow:n sanoessa tuon NATO:ssa oli vain 28 jäsentä, Montenegro liittyi vasta tuon jälkeen. Siteerattu lausunto on vuoden ja yhden päivän ikäinen, ja tämän ajan olemme siis olleet turvatakuiden piirissä, -Tuomiojan yms. vaivannäöstä huolimatta. "+1" antaa Helsingille Carta Blancan sellaisen tapauksen varalle, jossa Suomeen kohdistuu jokin uhka.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/18/jussi-niinisto-tanaan-maanpuolustuskurssin-avajaisissa-suomi-saa-apua-jos-siita-antajalle-hyotya/



Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.