Järjestöt eivät erottele ihmisiä heidän maassaolostatuksensa takia.

Päivitetty 24.12.2016, Julkaistu 23.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Koko joukko järjestöjä on ilmaissut närkästyksensä maan hallitusta kohtaan, koska hallituksen "ainoa ratkaisu paperittomuuteen on vapaaehtoinen paluu." Tyytymättömät ovat julkaisseet eilen manifestin:

Järjestöt: Oikeuksien rajoittaminen ja valvonnan lisääminen eivät ratkaise paperittomuutta
22.12.2016

Maahanmuuton ministerityöryhmä on 16.12.2016 julkaissut
toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja
hallintaan. Suunnitelman ainoa ratkaisu paperittomuuteen on
vapaaehtoinen paluu.

Suunnitelmassa puhutaan laittomasti maassa oleskelevista, millä
tarkoitetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomeen jääviä
ihmisiä, joita viranomaiset eivät pysty poistamaan maasta. Suunnitelman
mukaan termin ”paperiton” käyttöä tulee välttää.

Me allekirjoittajatahot tulemme myös jatkossa käyttämään paperiton-termiä, koska se kuvaa laajaa
aihetta paremmin kuin mikään muu termi. Uuspaperittomat, joita
toimenpidesuunnitelma koskee, ovat vain yksi ryhmä paperittomien
joukossa. Emme ylipäätään erottele ihmisiä heidän maassaolostatuksensa
takia emmekä hyväksy perusoikeuksien rajoittamista minkään ihmisryhmän
osalta.

Ministerityöryhmän suunnitelma sisältää oikeusvaltion kehityksen ja
olemassaolon kannalta huolestuttavia avauksia. Esimerkiksi
ulkomaalaisrikkomuksen, joka on nykyisin ulkomaalaislaissa säädetty
sakolla rangaistavaksi, rangaistusasteikkoja tullaan tarkastelemaan
uudelleen. Kehotus, että turvaamistoimia tulee ”vähintäänkin hyödyntää
täysimääräisesti” on kyseenalainen. Turvaamistoimia tulee käyttää vain,
kun lain kriteerit täyttyvät.

Olemme huolissamme siitä, että toimenpidesuunnitelma henkii viestiä
menneiltä ajoilta ja vie Suomea yhä enemmän valvontayhteiskunnan
suuntaan. Meidän Suomeemme eivät kuulu lisääntyvät turvaamistoimet ja
vihjepuhelimet emmekä tule vapaaehtoisesti ilmoittamaan ”havaintojamme”
vaikeassa tilanteessa olevista lähimmäisistä poliisille. Emme myöskään
usko, että tämänkaltaisen valvonnan lisääminen johtaa tavoiteltuun
tulokseen vaan päinvastoin, se murentaa luottamusta kaikkien
yhteiskunnan toimijoiden välillä.

Suunnitelman mukaan vapaaehtoista paluuta markkinoidaan myös esimerkiksi
välttämättömien kiireellisten palveluiden tarjoamisen yhteydessä.
Perusoikeuksia toteuttavia palveluja ei tule valjastaa
maahanmuuttopolitiikan välineeksi. Ruohonjuuritason toimijoiden
havaintojen valossa ei ole järkevää luoda lisää esteitä sille, että
paperittomat uskaltavat käyttää niitä niukkoja palveluita, joihin heillä
on oikeus. On tärkeää, että jokainen uskaltaa esimerkiksi ilmoittaa
rikoksista ilman, että joutuu itse negatiivisten seuraamusten kohteeksi.
Paperittomien pakottaminen yhä enemmän maan alle ei ole kenenkään etu.

Vaadimme, että jokaisen perustavanlaatuiset oikeudet ja
maahanmuuttopolitiikka erotetaan toisistaan selkeästi ja että
lyhytnäköisestä politiikasta luovutaan. Haluamme rakentaa yhdessä
turvallista ja avointa Suomea, jossa jokaisen perusoikeuksista
huolehditaan. Viesti, että turvaa etsivät ihmiset ja ulkomaalaiset
ylipäätään eivät ole tervetulleita Suomeen, ei ole se, jonka haluamme
maailmalle välittää.

Kannanotossa ovat mukana:

ADRA Finland säätiö
Ensi- ja turvakotien liitto
Ghangemaker Finland
Global Clinic Turku
Ihmisoikeusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Monika-Naiset liitto ry
Pakolaisneuvonta ry
Pro-tukipiste ry
Sininauhasäätiö
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Pakolaisapu ry
Vailla Vakinaista Asuntoa ry
Vapaa liikkuvuus -verkosto

Lisätiedot: Lakimies Heli Aali, Paperittomat-hanke, Pakolaisneuvonta ry
p. xxxxxxxxxx heli.aali(at)pakolaisneuvonta.fi

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=470&lang=suo

 

"Menneinä aikoina", joilta henkiviä viestejä järjestörypäs pelkää, oli tavanomaista, että paremmissa perheissä oli joku originelli, vähän arkitodellisuudesta ulospudonnut, Tant Blomsterhatt, jonka juttuja ei sillai otettu vakavasti, mutta sitä hänelle itselleen ilmaistu. di-gold

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.