Sääennustaja Liisa Rintaniemeltä pääsi hassun hauska ilmeisen tahaton sutkaus kun kyseessä oli se miksi yöt ovat niin kylmiä ja päivät niin lämpimiä. Yöt ovat kylmiä, koska ”yöllä lämpö karkaa avaruuteen”, sutkautti Rintaniemi. Koska mieleni on kriittinen, kyselevä ja maailmankuva melko tieteellinen perustuen alkeelliseen luonnon sivistykseen niin hetipä piti kysymän ihan ite, että mihin se lämpö päivällä karkaa ?
Tuo sutkaus oli ihana koska sai nauraa päin klassisen fysiikan naamaa.Kun katsoo maailmaa fysiikan todellisuudesta täytyy olla huumoria myös tai maailma muuttuu ikäväksi paikaksi. Ilmeisesti päivällä lämpö karkaa-ei mihinkään. Päivällä avaruus on kiinni kuin räppänä ja lämpö pysyy koska päivällä lämpö on vangittuna jonnekin. Hi hi hii.
Päivällä hiilidioksidi astuu vanginvartijan rooliiin ja kun vartija yöllä nukkuu, niin hiilidioksidin vanki, tuo niin kaivattu lämpö,karkaa vaputeen ja palaa taas yöksi selliin. Näin siis hiilidioksikin on alisteista hetken mielijohteille tai ainakin sanavalinnoille silloin kun ennustellaan. Tuo sutkaus oli huvittavan hellä isku ilmastopopulistien vyön alle. Mun mielestä. Fysiikan kannalta jokin on kuitenkin juurikin ainoastaan totta vaikka fysiikka ei ole fysiikkaa jos jokin pääsee karkuun ja siksi sutkaus on kyyninenkin ja hauskan naivi, sillä meteorologiahan on ennustamista niin kuin myös ilmastonmuutos on yksi hevon iso ennuste.
Fysiikka on kyynistä, koska se on niin totta. Toki meteorologia perustuu tieteeseen eikä sanavalinta ”karata avaruuteen” enustamisen kannalta ollut lainkaan huono vaan humoristinen ja hyvä. Yksi thermodynamiikan laki sanoo, että lämpö siirtyy aina kuumemmasta kohti kylmää. Lämpötilaerot siis tasoittuvat ja Maa on toki vuorovaikutuksessa myös avaruuden kanssa niin kuin sääennustaja Rintamäki totesi.
Lämpö on liikettä atomien tasolla. Kuuma tai lämmin atomi värähtelee enemmän kuin kylmä. Atomit ovat sellaisia kavereita, että ne pyrkivät pitämään huolta kavereistaan, atomeista. Lämmin värähtely pyrkii siirtymään kylmille ”kavereille. ”Hali hali ja pusu. Virallinen fysikaalinen ilmaisu on muistaakseni ”lämmön johtuminen. ”Lämpöhän eli energia siirtyy myös säteilemällä. Ihan aluksi olisin joka tapauksessa halukas siihen ajatukseen,että yöllä on viileää koska aurinko ei paista.
Jos aivan tosissaan siirrytään fysiikan maailmaan jossa jokin voisi edes karata jonnekin, joudutaan kvanttifysiikan ja pimeän materian maailmaan.Klassinen fysiikka ei enää tällöin riitä vaan tarvitaan kvanttimekaniikkaa.
Jari Vuorinen, Ojamo.
Jos lämpö karkaisi öisin avaruuteen, olisi meillä tällöin 270 miinusastetta. Joten varsin valikoivasti lämpö tuntuu karkaavan. Samasta reiästä pakenisi myös hiilidioksidi ja ilmeisesti ilmastotalkoisiin hurahtaneet suomalaiset rakentaisivat ensimmäisenä maailmassa koko maan kattavan lasikuvun. Suosittelen valmistamaans en kerralla luodin kestävästä lasista, niin loitolla pysyvät sekä maahantunkeutujat että venäläiset.
Sademetsillä on tiukka lämmön vartiointi, niistä lämpö ei karkaa yölläkään. Tällä hetkellä Manaus Brasilia päivällä 28 ja yöllä 24.
Fysiikka kuitenkin selittää asian. Päivällä puut haihduttavat vettä, mikä sitoo lämpöä, ilman lämpötila ei kohoa korkeaksi. Yöllä ilman kosteutta tiivistyy, jolloin päivällä varastoitua lämpöä palaa takaisin, joten ilman lämpötila ei laske kuin vähän.
Kun sademetsiä on hävitetty, myös globaali ilman kosteus on pikkiriikkisen alentunut ja lämpö on siirtynyt ilmakehään, jonka lämpötila on kohonnut asteen verran sadan vuoden aikan, kun metsiä on hävitetty. Jos kaikki sademetsät häviäisivät lämpötila voisi kohota 7 astetta, kun ilman kosteus putoaisi 0,25%.
Ei voi olla. Kyllä ne puut puhaltavat hiilidioksidia jostain huokosesta ja tekevät mm Ruotsista sietämättömän paikan elää, nurin vaan, paitsi Suomessa, koska ne kasvavat sata vuotta.
Noin tieteellisiä ne ”asiantuntijatkin” televisiossa puhuvat.
Kosteus on tosiaan vesihöyryä. Vesihöyry on aikuisten oikeassa tieteessä, jota vakavissa yliopistoissa vielä tutkitaan, ylivoimaisesti vahvin sitomaan lämpöä niin ettei se karkaa avaruuteen.
Tämän toteaa pelkästän vertaamalla lämpötiloja varsinkin talvella pilvisellä säällä versus kun tähdet näkyvät.