Jan Vapaavuori, Laura Huhtasaari ja Sebastian Tynkkynen leimattiin islamofobeiksi Turkissa

Julkaistu 4.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Sebastian Tynkkynen (ps) kertoo kotisivuillaan, kuinka suomalainen muslimiksi kääntynyt Linda Hyökki on kirjoittanut turkkilaisen ajatuspaja SETA:n Eurooppalainen islamofobia -raporttiin 18-sivuisen Suomi-osion, jossa em. kolme poliitikkoa mainitaan nimeltä esimerkkeinä islamofobisista ihmisistä Suomessa.

Tynkkynen kirjoittaa:

"Seuraan läheltä turkkilaista politiikkaa, mediaa ja yhteiskunnan kehitystä, sillä kumppanini asuu Turkissa. Olen parhaillaan vierailemassa hänen luonaan. Kulmakarvani nousivat hieman, kun huomasin tänään nimeni Sabahissa [linkki], joka on Turkin 2. suurin lehti:

“Finns Partisi gençlik kolları eski başkanı Sebastian Tynkkynen. ”Finlandiya’da ne kadar az Müslüman olursa ülke o kadar güvende olacak.”

Kyseinen lausunto oli viime vuonna paljon esillä suomalaisessa mediassa islamiin liittyvän sananvapaus-oikeudenkäyntini aikaan ja hieman sen jälkeen. Kyseisessä kohdassa puhutaan näkemyksistäni Suomen turvallisuuden ja muslimien määrän mahdollisen yhteyden suhteen, mutta en ala niitä tässä toistamaan, jottei tarvitse maksaa uusia sakkoja.

Joku voisi ajatella, että islamistisen terrori-iskun tekemiseen kussakin maassa tarvittaisiin islamiin uskova henkilö, mutta tällaisten johtopäätösten ääneen sanominen on luonnollisesti suomalaisen oikeuslaitoksen näkökulmasta täysin kestämätöntä.

Sabahin artikkelissa puhutaan Turkin hallinnon juoksupojan, ajatuspaja SETA:n valmiiksi saamasta Eurooppalainen islamofobia-raportista, jossa on koottu viime vuoden islamia vastustavat lausunnot samaan 728-sivuiseen kirjaan. Asiakirja normalisoi islamia ja kääntää kaiken islam-kritiikin puolestaan epänormaaliksi, irrationaaliseksi peloksi ja jopa vaaralliseksi ajatusliikehdinnäksi – islamofobiaksi. Kirjan perusteella islam ja sen läntiset arvot haastavat oppirakennelmat ja toimintatavat eivät ole uhka, vaan niitä kritisoivat eurooppalaiset ihmiset. Logiikka on siis täysin päinvastainen todellisuuteen nähden.

Raportin Suomi-osuus on 18 sivua pitkä ja sen kirjoittajana on suomalainen muslimiksi kääntynyt Linda Hyökki, jonka tutkimus keskittyy muun muassa islamofobiaan, monikulttuurisuuteen ja identiteettipolitiikkaan. Islamofobia-raporttiin listataan Suomesta kolme poliitikkoa Jan Vapaavuori, Laura Huhtasaari ja allekirjoittanut. Vapaavuoren islamofobiaksi muodostui suurmoskeijahankkeen kaatamisen aikoihin sijoittunut lausunto, jossa hän kertoi ääneen sen tosiasian, että suurmoskeijan taustalla oli todellisuudessa islamin vallan ja poliittisen islamisaation edistäminen.

Huhtasaaren synniksi puolestaan muodostui eduskunnassa pitämässään puheessaan ollut analyysi: hänen mielestään Suomi islamisoituu muslimimaista tulevien suurien maahanmuuttajamäärien vuoksi. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa arvojen yhteentörmäystä, segregaatiota sekä ghettoutumista, jonka parissa islamilaiset arvot pääsevät ottamaan jalansijaa ja hallitsemaan.

Suomalaisena tuntuu vastenmieliseltä lukea toisen suomalaisen väärää todistusta omasta maastaan ja sen poliitikoista. Fobia tarkoittaa tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää todellisen uhkan olemassaoloon perustumatonta pelkoa. Islamin kohdalla näin ei ole. Kuka tahansa pystyy nopeasti etsimään Wikipediasta artikkeleita, kuten “Islam ja naiset”, “Homoseksuaalisuus ja islam” tai “Islamilainen terrorismi” ja alkaa sivistämään itseään. Ellei sitten ole esimerkiksi 99,8 prosenttisesti islamilaisessa Turkissa kuten minä juuri nyt, sillä täällä maan hallinto on sensuroinut Wikipedian.

Tällaiset eri maista koottavat listausraportit ovat kuin suoraan tappolistoja islamilaisille terroristijärjestöille. Niihin listataan henkilöt ja tahot, jotka vastustavat islamia. Sen lisäksi ne maalaavat virheellisen kuvan todellisuudesta – kuin länsimaille vieraita arvoja ja uskontoa kritisoivat henkilöt olisivatkin uhka.

Linda Hyökki, lopeta heti.

European Islamophobia Report 2017 [linkki]"

Lähde: sebastiantynkkynen.com

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.