Jan Vapaavuori, Laura Huhtasaari ja Sebastian Tynkkynen leimattiin islamofobeiksi Turkissa

Julkaistu 4.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Sebastian Tynkkynen (ps) kertoo kotisivuillaan, kuinka suomalainen muslimiksi kääntynyt Linda Hyökki on kirjoittanut turkkilaisen ajatuspaja SETA:n Eurooppalainen islamofobia -raporttiin 18-sivuisen Suomi-osion, jossa em. kolme poliitikkoa mainitaan nimeltä esimerkkeinä islamofobisista ihmisistä Suomessa.

Tynkkynen kirjoittaa:

"Seuraan läheltä turkkilaista politiikkaa, mediaa ja yhteiskunnan kehitystä, sillä kumppanini asuu Turkissa. Olen parhaillaan vierailemassa hänen luonaan. Kulmakarvani nousivat hieman, kun huomasin tänään nimeni Sabahissa [linkki], joka on Turkin 2. suurin lehti:

“Finns Partisi gençlik kolları eski başkanı Sebastian Tynkkynen. ”Finlandiya’da ne kadar az Müslüman olursa ülke o kadar güvende olacak.”

Kyseinen lausunto oli viime vuonna paljon esillä suomalaisessa mediassa islamiin liittyvän sananvapaus-oikeudenkäyntini aikaan ja hieman sen jälkeen. Kyseisessä kohdassa puhutaan näkemyksistäni Suomen turvallisuuden ja muslimien määrän mahdollisen yhteyden suhteen, mutta en ala niitä tässä toistamaan, jottei tarvitse maksaa uusia sakkoja.

Joku voisi ajatella, että islamistisen terrori-iskun tekemiseen kussakin maassa tarvittaisiin islamiin uskova henkilö, mutta tällaisten johtopäätösten ääneen sanominen on luonnollisesti suomalaisen oikeuslaitoksen näkökulmasta täysin kestämätöntä.

Sabahin artikkelissa puhutaan Turkin hallinnon juoksupojan, ajatuspaja SETA:n valmiiksi saamasta Eurooppalainen islamofobia-raportista, jossa on koottu viime vuoden islamia vastustavat lausunnot samaan 728-sivuiseen kirjaan. Asiakirja normalisoi islamia ja kääntää kaiken islam-kritiikin puolestaan epänormaaliksi, irrationaaliseksi peloksi ja jopa vaaralliseksi ajatusliikehdinnäksi – islamofobiaksi. Kirjan perusteella islam ja sen läntiset arvot haastavat oppirakennelmat ja toimintatavat eivät ole uhka, vaan niitä kritisoivat eurooppalaiset ihmiset. Logiikka on siis täysin päinvastainen todellisuuteen nähden.

Raportin Suomi-osuus on 18 sivua pitkä ja sen kirjoittajana on suomalainen muslimiksi kääntynyt Linda Hyökki, jonka tutkimus keskittyy muun muassa islamofobiaan, monikulttuurisuuteen ja identiteettipolitiikkaan. Islamofobia-raporttiin listataan Suomesta kolme poliitikkoa Jan Vapaavuori, Laura Huhtasaari ja allekirjoittanut. Vapaavuoren islamofobiaksi muodostui suurmoskeijahankkeen kaatamisen aikoihin sijoittunut lausunto, jossa hän kertoi ääneen sen tosiasian, että suurmoskeijan taustalla oli todellisuudessa islamin vallan ja poliittisen islamisaation edistäminen.

Huhtasaaren synniksi puolestaan muodostui eduskunnassa pitämässään puheessaan ollut analyysi: hänen mielestään Suomi islamisoituu muslimimaista tulevien suurien maahanmuuttajamäärien vuoksi. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa arvojen yhteentörmäystä, segregaatiota sekä ghettoutumista, jonka parissa islamilaiset arvot pääsevät ottamaan jalansijaa ja hallitsemaan.

Suomalaisena tuntuu vastenmieliseltä lukea toisen suomalaisen väärää todistusta omasta maastaan ja sen poliitikoista. Fobia tarkoittaa tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää todellisen uhkan olemassaoloon perustumatonta pelkoa. Islamin kohdalla näin ei ole. Kuka tahansa pystyy nopeasti etsimään Wikipediasta artikkeleita, kuten “Islam ja naiset”, “Homoseksuaalisuus ja islam” tai “Islamilainen terrorismi” ja alkaa sivistämään itseään. Ellei sitten ole esimerkiksi 99,8 prosenttisesti islamilaisessa Turkissa kuten minä juuri nyt, sillä täällä maan hallinto on sensuroinut Wikipedian.

Tällaiset eri maista koottavat listausraportit ovat kuin suoraan tappolistoja islamilaisille terroristijärjestöille. Niihin listataan henkilöt ja tahot, jotka vastustavat islamia. Sen lisäksi ne maalaavat virheellisen kuvan todellisuudesta – kuin länsimaille vieraita arvoja ja uskontoa kritisoivat henkilöt olisivatkin uhka.

Linda Hyökki, lopeta heti.

European Islamophobia Report 2017 [linkki]"

Lähde: sebastiantynkkynen.com

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.