Islannin pienituloiset työntekijät ja maahanmuuttajat ovat huolissaan työpaikoistaan tekoälyn levitessä työelämään. Suurituloiset puolestaan näkevät mahdollisuuksia, uusi raportti osoittaa.
Työmarkkinoiden tutkimuslaitos Varða on julkaissut raportin siitä, miten tekninen kehitys ja ilmastonmuutos vaikuttavat työntekijöiden työhön. Joka neljäs työntekijä, jota edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt ASÍ, Islannin ammattiliittojen keskusjärjestö, ja BSRB, joka edustaa valtion ja kuntien työntekijöitä, uskoo oman työnsä muuttuvan lähivuosina teknologian ja ilmastonmuutoksen vuoksi.
Varðan johtaja Kristín Heba Gísladóttir sanoo työntekijöiden suhtautuvan teknologiseen kehitykseen yleisesti ottaen myönteisesti. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja.
— Pienituloiset ja myös maahanmuuttajat ovat huolissaan työpaikkansa turvuudesta näiden muutosten yhteydessä, kun taas suurituloisemmat näkevät suurempia hyötyjä siinä, miten muutokset helpottavat heidän työtään, hän kertoo Islannin RÚV:lle.
Tekoäly seuloo hakijoita
Kysymystä "Kuka hyötyy tekoälystä?" tutkitaan Digital Societies, Technology and Artificial Intelligence -tutkimushankkeessa, jonka Islannin yliopisto käynnisti lokakuun alussa.
Guðbjörg Linda Rafnsdóttir, yliopiston sosiologian professori, sanoo, että tekoälyä käyttivät aluksi laajamittaisesti vain suuryritykset. Näin ei ole enää.
— Tämäntyyppistä teknologiaa käytetään nykyään melko laajasti, myös pienemmissä yrityksissä ja täällä Islannissakin, hän sanoo.
Hänen mukaansa ei ole epätavallista, että ihmiset antavat tekoälyn viimeistellä ansioluettelonsa ja työhakemuksensa, kun taas yritykset käyttävät tekoälyä tunnistamaan lupaavimmat hakijat. Kehitys on ymmärrettävää, hän sanoo, mutta tekoälyn antamisessa tehdä päätöksiä yksilöistä on haittapuolensa.
Professori kuvailee, kuinka hakemuksia tarkasteleva tekoäly etsii tietoa julkisista tietokannoista ja voi seurata yksilöiden digitaalisia jalanjälkiä jopa valtionrajojen yli. Hänen mukaansa tekoälyn on osoitettu vahvistavan tiettyjä stereotypioita.
— Se tekee johtopäätöksiä sellaisten ihmisten digitaalisten jalanjälkien perusteella, joita se pitää kyseisen yksilön kaltaisina. Jos se arvioisi minua, se saattaisi päätellä: Olen tämän ikäinen nainen, olen työskennellyt tällä alalla, ja kaltaiseni naiset ovat tällaisia tai tuollaisia, hän sanoo.
Musta laatikko
Tekoäly voi olla hyödyllinen, kun tehtävä on tarkasti määritelty, kuten ajokortillisten hakijoiden etsiminen. Kun sen on määritettävä, kuka on pätevin, sen päätöksiä tulee huomattavasti vaikeammaksi ennustaa. Guðbjörg Linda Rafnsdóttir sanoo, että tätä kutsutaan mustan laatikon ongelmaksi.
— Et tiedä, miksi se on valinnut juuri ne viisi henkilöä pätevimmiksi, koska se toimii sille syötetyn tiedon perusteella, mutta se käyttää myös digitaalisia jalanjälkiä ja tekee johtopäätöksiä ihmisten kyvyistä jonkin sellaisen perusteella, mitä se pitää kohtuullisena, hän sanoo.
