Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä raportoi kokouksistaan omille jäsenilleen? – Mukana pääministeri, valtiovarainministeri ja mm. entisiä Kokoomusvaikuttajia

Julkaistu 27.2.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Valtioneuvosto asetti tänään 27. helmikuuta ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä toimii kuluvan hallituskauden ajan. Toimintaan osallistuu laajasti vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta, kuten esimerkiksi keskustalainen ex-pääministeri Mari Kiviniemi sekä kokoomuslaiset Jyri Häkämies, Sture Fjäder ja Suvi Rihtniemi.

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja varapuheenjohtajina ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sekä nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:stä ja toimitusjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Coalition ry:stä.

Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on valtioneuvoston tiedotteen mukaan luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla.

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman tavoitteeksi on ilmoitettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja samalla myöskin ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Hintalappua tälle tavoitteelle ei ole asetettu, mutta ajan mittaan, viimeistään vuosittaisten budjetointien muassa sekin selvinnee.

Ei tee päätöksiä ja raportoi tekemättä jättämisistään jäsenilleen?

"Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä ei tee päätöksiä, vaan tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa. Tarkoituksena on lisätä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja tarjota sidosryhmille mahdollisuus osallistua kiinteämmin ilmastotoimien kansalliseen valmisteluun", tiedotteessa todetaan.

Pyöreän pöydän kokousten tuloksista raportoidaan säännöllisesti "pyöreän pöydän" jäsenenäkin toimivan Krista Mikkosen johtaman ilmasto- ja energiapoliittiseen ministerityöryhmään ja pääministeri Marinin johtama, sekä myöskin sekä Mikkosen että valtiovarainministeri Kulmunin "miehittämä" kestävän kehityksen toimikunta pidetään tietoisena pyöreän pöydän työstä. Ilmastopolitiikan pyöreällä pöydällä on vuosittain 4–6 kokousta ja sen johtajat raportoivat kokousten tuloksista pitkälti itselleen osana muita ministerityöryhmiä ja toimikuntia.

Väkeä riittää! "Pyöreän pöydän" kokoonpano

Puheenjohtaja:                 

Pääministeri Sanna Marin

Varapuheenjohtajat:       

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni

Nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Toimitusjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition ry

Jäsenet:

Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava, Hinku-kunnat

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry

Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava ry

Puheenjohtaja Laura Hildén, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Hallituksen II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, Saamelaiskäräjät

Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto ry

Vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen, Finnish Development NGOs Fingo ry (Suomalaiset kehitysjärjestöt)

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry

Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Puheenjohtaja Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry

Kehittämispäällikkö Salka Orivuori, Marttaliitto ry

Puheenjohtaja Antti Palola, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliitto

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, Helsingin seudun liikenne HSL

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi

Ekonomisti Sampo Seppänen, Suomen yrittäjät ry

Johtaja Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus ry

Vaikuttamistyön ja neuvonnan tiiminvetäjä Tiina Vyyryläinen, Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry

Asiantuntijatahot:

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Suomen ilmastopaneeli

Professori Eeva Furman, Kestävyyspaneeli

Hiilineutraali kiertotalous -teeman vetäjä Mari Pantsar, Sitra

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.