Mainos:

Ilmarinen: Ammattiin opiskelevista nuorista 3/4 valitsisi mieluiten kehnopalkkaisen työn tukien ohi

Julkaistu 5.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Alle 30-vuotiaista ammattiin opiskelevista nuorista 76 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka työstä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä. Tämä selviää Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

Ilmarisen työkykytutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tomi Hussin mukaan "nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä".

Nuoret ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen

Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (82 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 74 prosenttia. Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 80 prosenttia kokee olevansa valmis uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmis tekemään jopa 92 prosenttia.

Selvästi yli puolet eli 77 prosenttia vastaajista on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Valmius muuttaa ulkomaille työn perässä on sen sijaan laskenut tasaisesti: vastaajista vain 47 prosenttia on valmiita muuttamaan ulkomaille työn perässä. Luku on Ilmarisen mukaan pudonnut selvästi vuosi vuodelta.

Yrittäjyys on vaihtoehto joka toiselle. Yrittäjyydessä kiehtoo työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita. Nuoret uskovat pitkäjänteiseen yrittäjyyteen pikavoittojen sijaan ja kotimaan markkinat viehättävät enemmän kuin kansainvälisyys.

Mainos:

Lähde: Ilmarinen

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Jos tuo pitää paikkansa, se todella hyvin kertoo ihmeekseni sen, että ahkeruuden perikuvana tunnetut suomalaiset eivät ole päässeet vielä eroon kirouksestaan, vaan raskauttavat vieläkin itsensä raskaalla alipalkatulla työllä, josta valtiovalta verottaa sosiaalidemokraattisesti ja antaa nuo kertymät mulliturville ja hiekkaneekereille Kela Goldilla haaskattaviksi etteivät nuo ”kunniattomat paskiaiset” aivan ikävystyisi tekemiensä vahingontekojen ja rikostensa lyhyenä luppoaikana.

”ME HALUTAAN OLLA NEEKEREITÄ!!!”

”MINÄ VAAN TISKAAN ASTIOITA JA LUUDALLA VETELEN LATTIOITA. TILU-TILU-TITTAN-TAA KYLLÄ MEITÄ TAAS TORSTAI LOHDUTTAA!!!”

silmät aukenevat
silmät aukenevat
8 years ago

Uskoo ken tahtoo. Silmät kyllä aukenevat kun palkasta ei jää mitään käteen vaan kaikki menee ja mitään ei jää säästöön. Terveisin 1050 kk

Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Hyvin on mennyt perille propaganda suomalaisten sosiaalitukien ruhtinaallisuudesta. Pelkän perusturvan varassa on vaikea käydä useimmissa töissä, koska ei ole varaa edes julkiseen liikenteeseen autosta nyt puhumattakaan. Työnteon vaatima ravitseva ruokavalio ja arjesta irrottava virkistys jäävät haaveiksi, kuten myös perheen elättäminen.

Koettakaa nyt hyvät nuoret ymmärtää, että suomalaisessa järjestelmässä työvoiman uusintaminen on uskottu työntekijän vastuulle samoin kun melkoinen osa julkisen talouden rahoitusta. Pelkkä asuminen nielee valtavia summia rahaa. Palkkoja polkemalla tämä järjestelmä kaatuu. Myös eläkkeisiin pitäisi laittaa sitä rahaa jo nuorena eikä perusturvatason palkasta jää eläkepottiin yhtään mitään.

Olisiko tämäkin osa sitä asennekasvatuskampanjaa, jolla Saksan tyyppiset minijobit aiotaan vyöryttää Suomeen?

Envittuostamitäänennenkuinvaltavaihtuu
Envittuostamitäänennenkuinvaltavaihtuu
8 years ago

Onko tämä kysely vuodelta 1946? Siltä vastaukset vaikuttaa. Täällä tuvassa 45 vuoden elämisen jälkeen täytyy sanoa että…tai parempi etten sano ettei tule vaan kenellekkään paha mieli. No kaikki haluaa olla idiootteja olisi hyvä kaikki haluaa olla neekereitä sanonnan tilalle. Tehkää mitä lystäätte. Im outta here!

Jonttu
Jonttu
8 years ago

Pakkohan se on tulevaisuuteen uskoa silloin, kun kituuttaa opiskelijatuilla ja ottaa opintovelkaa.
Valitettavasti saattaisi olla realistisempaa vain istua perseellään ja odotella, mihin suuntaan systeemi muuttuu ja koska, mutta eipä sekään mitään elämää ole.
Sääliksi käy nykyajan suomalaisnuoria, kun eivät saa mahdollisuuttakaan säädylliseen elämään. Heille tämän hetken hulluus ja EU tulevat kalliimmaksi kuin kenellekään aiemmin. Eikä pelkästään rahassa.

Mauno Suni
Mauno Suni
8 years ago

”Alle 30-vuotiaista ammattiin opiskelevista nuorista 76 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka työstä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä”.
Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että he ovat valmiita itse maksamaan työnteosta. Tuo ei kyllä kuulosta oikealta tulokselta, eivät nuoret voi olla niin tyhmiä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.