Mainos:

Hyytävä onnettomuus Noormarkussa: Moottoripyörä sivuluisuun ja vastaantulevien kaistalle…

Julkaistu 6.7.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vuonna 2001 syntynyt mies loukkaantui vakavasti Noormarkussa Rauhalammintiellä tapahtuneessa moottoripyörän ja kuorma-auton välisessä liikenneonnettomuudessa eilen puolen päivän aikaan. Moottoripyörää kuljettanut alaikäinen oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja moottoripyörä oli joutunut sivuluisuun kulkeutuen vastaantulevien kaistalle.

Moottoripyörä kuljettajineen törmännyt vastaantulevan kuorma-auton keulaan. Moottoripyörän kuljettaja sai vakavia vammoja ja hänet kuljetettiin paikalta SKS:aan. Moottoripyörä vaurioitui käyttökelvottomaksi mutta kuorma-auton kuljettaja ei loukannut itseään ja kuorma-auton etuosaan tuli vähäiset vahingot.

43% Suomessa tapahtuvissa moottoripyöräonnettomuuksissa moottoripyörän kuljettaja on 15-24 vuotias. Vuonna 2017 tieliikenteessä kuoli 12 moottoripyöräilijää ja loukkaantuneita oli 392. 94% kuolleista ja 86% loukkaantuneista oli miehiä. 15-24 vuotiaiden edustus moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleissa on noin kolminkertainen verrattuna mihinkään muuhun ikäryhmään.

Lähde: liikenneturvaPoliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
vasuri EU rules- Sdp mepit loppaavat Irania ja jotain ääri islam khomenia
vasuri EU rules- Sdp mepit loppaavat Irania ja jotain ääri islam khomenia
8 years ago

Jaakko laakso. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on saanut elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston sekä neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin. Laakso on myös menettänyt neuvoston kunniajäsenyyden, kerrotaan yleiskokouksen päätöksessä.

– Se (parlamentaarinen yleiskokous) päätti, että herra Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.

Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.

Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.

Huhtikuussa Laakso sanoi STT:lle, että hänellä oli Euroopan neuvostoon yleistoimeksianto, jonka lähtökohtana oli Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välisten epänormaalien suhteiden normalisointi.

Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.

Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta. Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.

– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.

Laakso ei kerro, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.

Vaalitarkkailijana tämän vuoden presidentinvaaleissa
STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana. Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa. Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.

Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.

– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.

Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta. Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.

Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.

– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua.

STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta. Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.

Laakso kertoo, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla. Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.

Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.

Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Laakso on stalinisti.

juha.
juha.
8 years ago

Paljon on niitä on nyt kesällä liikkeellä. Joukossa on matka pyöräilijöitä, jotka haluavat kiertää Suomea. Eräskin jo vanhempi pariskunta olivat Ahvenanmaalta kotoisin rekkarista päätellen ja sisä-Suomessa olivat. Minne lie vielä matka jatkui.

Luonnonvalintaa
Luonnonvalintaa
8 years ago

Oppikohan tämä kuljettaja jotain? Harmi ettei luonto poistanut heikkoa yksilöä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.