Huumausaineluetteloon 17 uutta ainetta

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen huumausaineluetteloon lisätään uusina huumausaineina viisi muuntohuumetta. Aineet ovat 4-metyylietkatinoni (4-MEC), etyloni, pentedroni, 5F-AKB-48 (5F-APINACA) ja 5FUR-144 (XLR-11). Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen, luovuttaminen käyttö ja hallussapito ovat kiellettyjä ja rangaistavia tekoja. Liikenteessä näiden aineiden käytölle on nollatoleranssi. Päivitetty huumausaineasetus tulee voimaan 13.11.2017. Asetusta muutetaan, koska YK:n huumausainetoimikunta luokitteli aineet huumausaineiksi maaliskuussa.

Kolme näistä huumausaineista on synteettisiä katinoneja (4-metyylietkatinoni eli 4-MEC, etyloni, pentedroni). Ne ovat sukua kat-huumeen vaikuttavalle aineelle. Tunnetuimpia muuntohuumekatinoneista on huumausaineeksi luokiteltu MDPV. Loput kaksi huumausainetta (5F-AKB-48 eli 5F-APINACA ja 5FUR-144 eli XLR-11) ovat synteettisiä kannabinoideja. Ne vaikuttavat kannabiksen tavoin, mutta niiden käyttöön liittyy lisäriskejä. Ne ovat merkittävästi kasviperäistä kannabista voimakkaampia ja niiden tarkka annostelu voi olla vaikeaa.

Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen ovat jo aiemmin olleet kiellettyjä Suomessa. Kiellot perustuivat asetukseen kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista. Tuolloin aineiden käytöstä ja hallussapidosta ei kuitenkaan rangaistu, kuten nyt.

Huumausaineasetukseen myös muita muutoksia

Huumausaineasetuksella lisätään Suomessa kielletyiksi huumausaineluetteloon 12 uutta voimakasta synteettistä opioidia: 2-fluorifentanyyli, 3-fluorifentanyyli, 4-kloori-isobutyyrifentanyyli (4Cl-iBF), 4-fluori-isobutyyrifentanyyli (4F-iBF), 3-fenyylipropanoyylifentanyyli, bentsodioksolifentanyyli, bentsoyylifentanyyli, karfentaniili, syklopentyylifentanyyli, syklopropyylifentanyyli, metoksiasetyylifentanyyli ja tetrametyylisyklopropaanifentanyyli. Aineet muistuttavat rakenteeltaan läheisesti huumausaineeksi luokiteltua kipulääke fentanyyliä. Uusien, valvonnan ulkopuolella olevien fentanyylijohdannaisten saatavuus saattaa houkutella erityisesti opioidien väärinkäyttäjiä kokeiluun tai käyttöön.

YK:n huumausainetoimikunnan päätöksen mukaisesti siirretään lisäksi viisi ainetta huumausaineasetuksen sisällä asetuksen eri liitteisiin, koska niitä aletaan valvoa Suomessa myös YK:n huumausaineita koskevien yleissopimusten nojalla. Aineista kaksi on synteettisiä opioideja (U-47700 ja butyyrifentanyyli) kaksi amfetamiinin kaltaisia (etyylifenidaatti ja metiopropamiini eli MPA) ja yksi synteettinen kannabinoidi (MDMB-CHMICA).

Muuntohuumeiden leviäminen erityisesti nuorille halutaan estää

Esityksillä kielletään ns. muuntohuumeita niiden päihdekäytön ehkäisemiseksi ja huumevalvonnan tehostamiseksi. Muuntohuumeiden käyttö voi olla haitallista terveydelle ja ne voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Kieltäminen ei estä aineiden käyttöä kokonaan, mutta kiellolla pyritään ehkäisemään muuntohuumeiden leviämistä ja päihdekäyttöä. Kielto voi hidastaa tai jopa estää aineiden leviämistä uusiin käyttäjäpiireihin, erityisesti nuorten keskuuteen. Myös huumevalvonnan mahdollisuudet paranevat.

Muuntohuumeiden valvontaan ottamisessa käytetään kahta asetusta: valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista ja valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista eli ns. huumausaineasetus.

Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.