Hirvensalmen perhesurma: Isä hakkasi poikiaan pajavasaralla

Päivitetty 10.8.2017, Julkaistu 10.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Hirvensalmella 24.4.2017 illalla tapahtuneen perhesurman tutkinta on päätetty. Itä-Suomen poliisilaitos on käynyt läpi KRP:n tutkimuslausuntoja tapahtumapaikalla otetuista kymmenistä näytteistä ja niiden perusteella on selvitetty tapahtumien kulkua tekopäivän iltana.

Tapahtuman yhteydessä perheen isä löytyi asunnosta kuolleena ja hänen 20-vuotias poikansa menehtyi myöhemmin sairaalassa. Perheen 16-vuotias poika on toipunut saamistaan vammoista hyvin ja hän on jo kotiutunut sairaalahoidosta. Esitutkinnan aikana suoritetuissa kuulusteluissa hän on muistanut tilannetta edeltävät päivän tapahtumat loogisesti mutta itse rikostapahtumaan liittyviä muistikuvia hänellä ei edelleenkään ole. On huomattava, että hän sai tapauksen yhteydessä vakavia vammoja päähänsä ja näillä saattaa olla merkittävä vaikutus hänen muistamattomuuteensa.

Poliisi on pyrkinyt selvittämään, missä järjestyksessä teot tapahtuivat ja onko nuoremmalla pojalla havaintoja tekoon liittyvistä yksityiskohdista. Suoritettujen tutkimusten perusteella perheen ulkopuolisen tekijän osallisuus tapahtumiin on saatu suljettua kokonaan pois.

Motiivina talousvaikeudet?

Tekohetkellä tapahtumapaikalla olivat vain perheen isä ja hänen kaksi poikaansa. Tapahtumat ovat edenneet todennäköisimmin niin, että perheen isä on kohdistanut väkivaltaa ensin toiseen pojista ja sen jälkeen toiseen. Varmuudella ei pystytä sanomaan sitä, kumpaan pojista tekijä kohdisti ensin väkivaltaa. Nuorempi poika on ollut tekohetkellä entisessä navettarakennuksessa olevassa tilassa korjaamassa moottoripyörää ja toinen pojista on ollut sisällä asuinrakennuksessa. Molemmat uhrit löytyivät asuinrakennuksen sisältä eikä ole selvitettävissä, missä vaiheessa nuorempi pojista on päässyt tai tuotu taloon. Molemmat pojat on yllätetty ja heitä on lyöty useita kertoja pään alueelle pajavasaratyyppisellä tekovälineellä. Molemmat uhrit saivat iskuista hengenvaarallisia vammoja. Teot ovat tapahtuneet parin tunnin sisällä alkuillasta. Alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ei ole ollut osuutta asiaan.

Teon motiiveista esille ovat tulleet yleisesti tiedossa olleet taloudelliset vaikeudet mutta poliisi ei voi antaa kaikkia yksityiskohtaisia tietoja julkisuuteen, koska osa tiedoista liittyy henkilöiden terveydentilatietoihin tai vastaaviin arkaluonteisiin henkilön yksityiselämään liittyviin tietoihin, jotka ovat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja. Osa tiedoista on virkamiehen vaitiolovelvollisuuden piirissä ja osaa säätelee julkisuuslaki tai muut lakitasoiset säädökset. Asiat limittyvät ilmoituksiin ja kuulusteluihin sekä muuhun materiaalin niin tiiviisti, että asiakirjojen osittain salaaminen sotkee koko niiden sisällön ymmärtämisen tai aiheuttaa vaillinaisena väärinkäsityksiä tapahtumien kulusta. Tämän johdosta on perusteltua, että esitutkintapöytäkirja salataan kokonaan ja asiasta annetaan julkisuuteen vain tämä tiedote.

Selvyyden vuoksi mainitsen, että menettelyn tarkoituksena on julkisuuslain hengen mukaisesti suojella rikoksen kohteeksi joutuneita henkilöitä ja heidän läheisiään julkisuuden tuomalta ylimääräiseltä haitalta. Tavoitteena on kuitenkin tuoda tämän traagisen tapahtuman tosiseikat siinä laajuudessa julkisuuteen, että ns. suuri yleisö ja myös media saavat realistisen käsityksen rikostapahtumasta.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.