Mainos:

Henkilötunnus muuttuu sukupuolineutraaliksi? – Myös syntymäaikaa pidetään tarpeettomana

Julkaistu 4.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista. Työryhmä selvittää, millä tavoin henkilö tulisi yksilöidä viranomaisten tietojärjestelmissä ja miten identiteetti liittyy henkilöä koskeviin tietoihin. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi.

Työryhmän toimikausi on 1.9.2017-31.12.2019, ja sen ohjausryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.

Nykyistä henkilötunnusta tulee kehittää

Nykyisestä henkilötunnuksesta ilmenevät usein tarpeettomasti henkilön syntymäaika ja sukupuoli, mikä osaltaan estää tunnuksen laajemman hyödyntämisen. Toisaalta nykyisen henkilötunnuksen muoto ja muodostamissäännöt aiheuttavat sen, että henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä.

Nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että merkittävä osa Suomessa tilapäisesti oleskelevista tai asioivista henkilöistä jää vaille yksilöivää tunnusta. Henkilön tunnistamista koskevat nykyiset edellytykset eivät mahdollista henkilötunnuksen myöntämistä kaikille Suomeen muuttaville tai Suomessa asioiville ulkomaalaisille. Tämä aiheuttaa ongelmia henkilöiden yksilöimisessä eri järjestelmien välillä ja mahdollistaa, että henkilöllä voi olla eri viranomaisissa useita rekisterihenkilöllisyyksiä. Tämä vaikeuttaa henkilöiden asiointia sekä viranomaisissa että yksityisellä sektorilla.

Mainos:

Tavoitteena kansallinen malli henkilöiden yksilöimiseksi

Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata eri viranomaisten roolit henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa. Työryhmä pyrkii selvittämään ja ratkaisemaan nykyiseen henkilötunnukseen liittyvät ongelmat, ottaen huomioon teknologisen ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuudet henkilön yksilöimisessä ja identiteettien hallinnassa. Työn aikana selvitetään myös keinoja estää identiteettivarkauksia aiempaa paremmin sekä edistää rekisteritietojen hajautettua hallintaa ja käyttöä, henkilön mahdollisuuksia itseensä liittyvien tietojen hyödyntämiseen ja tietoturvallisten menetelmien käyttämistä henkilön tunnistamisessa.

Tarkoituksena on, että työryhmä tuottaa myös luonnoksen hallituksen esitykseksi valittavan ratkaisun edellyttämästä lainsäädännöstä.

Laajakäyttöisempi ja turvallisempi identiteetti

Onnistuessaan uudistus mahdollistaa laajemman henkilöpiirin yksilöinnin ja tunnistamisen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä helpottaa henkilöiden asiointia viranomaisissa ja yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi sähköinen asiointi viranomaispalveluissa edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista, joka osaltaan perustuu henkilön yksiselitteisesti yksilöivään tunnukseen ja siihen liitettyihin tietoihin, joiden oikeellisuuden viranomainen voi luotettavasti varmistaa. Uudistus myös edistäisi henkilöiden yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa sekä selkeyttäisi identiteetin hallinnointia tietojärjestelmissä.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Orjiksi synnytään
Orjiksi synnytään
8 years ago

Onko kukaan miettinyt miksi sosialiturvatunnus muuttui henkilötunnukseksi?

Se muuttui siksi että ennen vanhaan kaikki suomalaiset olivat tunnuksella varustettuin Suomen sosialiturvan piirissä. Nykyisin kun maahan voidaan tulla (ja tullaan) miten vain halutaan, niin automaattisesta sosialiturvasta suomalaisille luovuttiin ja heidät siirrettiin sosialiturvan ulkopuolelle. Nykyisin meillä on vielä jonkinlainen sosialiturva, mutta kun EU:n liittovaltio ratifioidaan, niin sen jälkeen me olemme omillamme. Kaikkien sosialiturvien ulkopuolella.

Meille jäi jäljelle henkilötunnus, joka sisältää veronmaksu velvoitteen. Oikeutta sosialiturvaan meillä ei enää ole. Poistettiinhan aikoinaan Suomen perustuslaista kohta ”Suomen työvoima on valtion erityisessä suojelussa”. Vai löytääkö joku ko. kohdan sieltä?

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Se työvoima juttu muuttuu pian sellaiseksi että ”Suomen työvoima on valtion ja EU:n erityisessä käytössä.”

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Just joo.

Pirjo
Pirjo
8 years ago

Kyllä menee idioottimaiseen suuntaan koko maailma ja varsinkin Suomi!

Stobelius
Stobelius
8 years ago

Henkilötunnus on tietokanta-avain: sen avulla löydetään kyseisen henkilön tiedot eri rekistereistä. Sellaisenaan se on nykymuodossa lähtökohtaisesti rikki.

Ensimmäinen asia mikä opetetaan tietokantojen teosta on se, että avain itsessään ei saa sisältää mitään tietoa – sen ainoa tehtävä on yksilöidä. Tämä siksi, että kaikki tieto saattaa muuttua, ja jos esimerkiksi maahan tulleen lapsukaisen syntymäpäivä 1. tammikuuta tarkentuu joksikin muuksi, ja sotu muutetaan vastaamaan uutta tietoa, kaikki tieto mikä on linkitetty vanhaan sotuun jää löytämättä.

Tietokanta-avaimet sinällään ovat triviaaleja. Sellaisen voi huoletta antaa saman tien kun matu on hönkäissyt ”asylum”, ja mielellään liittää mukaan tietokantaan joukon biometrisiä tunnisteita, joiden perusteella voidaan tyyppi saada nalkkiin jos yrittää kikkailla useilla identiteeteillä.

Porno-Petteri
Porno-Petteri
8 years ago

Kumma kun vanhoissa sivistysmaissa pärjätään ihan hyvin ilman tuollaisia natsirekisterejä.

Minä olen mies enkä mikään numero.

Fiksumpi kuin hallitus
Fiksumpi kuin hallitus
8 years ago

Mun tunnukseksi voisi laittaa vaikka seuraavan:
66666666666666666666666666666666666666666666666666

Veikkaan et jos numeroita on tuo 50 peräkkäin, tulee riittämään kaikille oma, vaikka suomeen tulis se EU:n suunnittelemä 60 000 000 vai oliko se 100 000 000 ihmistä, joka tänne mahtuu.
Eikä tartte hallituksen työryhmän suunnitella sitä kahta vuotta.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.