Helsinkiläisnainen toi satoja koiria laittomasti Suomeen – Sairaat pennut kuolleet heti uudessa kodissa

Julkaistu 11.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Helsingin poliisin ja Etelä-Suomen Aluehallintoviraston läänineläinlääkärin tietoon on tullut, että Helsingin Östersundomissa asuva nainen on myynyt netti-ilmoitusten kautta sekarotuisia koiranpentuja, jotka on tuotu laittomasti maahan lähinnä Virosta ja muualta Baltiasta. Tällä hetkellä syyteharkinnassa on noin 400 rikoksen vyyhti. Epäillyt petokset, salakuljetukset ja eläinsuojelurikokset ovat tapahtuneet vuosina 2014–2016. Näiden jälkeen tapauksia on tullut lisää.

Koiria on myyty netin myyntisivustoilla muutaman sadan euron hintaan. Sekarotuisia pentuja on arveltu tuodun Suomeen satoja, ja taloudellisen hyödyn uskotaan olleen satoja tuhansia euroja.

– Myyjä on väittänyt pentujen olevan suomalaisia tai laillisesti maahantuotuja, rokotettuja ja sirutettuja. Hän on esittänyt muun muassa koirien EU-passin ja muita virallisen näköisiä virolaisia asiakirjoja. Todellisuudessa koirat on tuotu maahan laittomasti, ja useilla koirilla on ollut parvovirus, johon koira on kuollut pian ostamisen jälkeen, Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Hannu Kortelainen kertoo.

– Lisäksi pentujen on väitetty olleen esimerkiksi jackrusselinterrierien ja kääpiömäyräkoirien jälkeläisiä, mutta myöhemmin on selvinnyt, että tämä ei ole pitänyt paikkaansa. Myyjä ei itsekään välttämättä ole tiennyt kaikkien koirien vanhempia eikä sitä, millaisista olosuhteista koirat ovat lähtöisin.

Tuontikoiran ostamisessa isot riskit

Poliisi ja Aluehallintovirasto muistuttavat, että pentutehtailta hankittuihin ja ylipäänsä ulkomailta tuotuihin koiriin liittyy useita vakavia riskejä. Vaikka koira näyttäisi ulkoisesti ostohetkellä voivan hyvin, se saattaa kantaa erilaisia tauteja, kuten rabiesta ja ekinokokkoosia, jotka voivat olla ihmiselle hengenvaarallisia.

– Esimerkiksi ekinokokkoosi ei aiheuta oireita koiralle, joten koiran ei voi havaita kantavan sitä. Ihmiselle oireet tulevat vasta monen vuoden jälkeen, ja tautia on vaikea hoitaa. Ulkomailta tuoduilla koirilla on lisäksi useita sellaisia sairauksia, joita ei suomalaisilla koirilla ole, mikä on iso riski sekä koirille että ihmisille, varoittaa läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta.

Poliisi ja läänineläinlääkäri ovat huolissaan pentutehtailun ja koirien salakuljetuksen kasvusta. Usein koiran hankkimista suunnittelevat ihmiset eivät ota asioista riittävästi selvää etukäteen vaan edistävät laitonta ja eläinten etujen vastaista toimintaa.

– Kun koira sairastuu ja mahdollisesti kuolee, omistajat havahtuvat siihen, että pentu taisikin olla pentutehtaan tuotoksia. Moni kuvittelee tekevänsä hyvän työn "pelastaessaan" tällaisen koiran hyvään kotiin, mutta ei tule ajatelleeksi sitä, että tällainen vain edistää pentutehdasilmiön kasvua ja olemassaoloa. Seurauksena on paljon surua ja murhetta, Kortelainen sanoo.

– Ongelma ei ratkea koirien pelastamisella Suomeen. Jos on aitoa auttamishalua, pitäisi auttaa kohdemaissa, Haikka sanoo.

Halpa koira voi tulla ostajalle kalliiksi

Käteismaksu ja se, että koiran saa mukaansa heti, viittaavat usein pentutehtaaseen, jossa elinolot ovat tavallisesti huonot. Mikäli harkitsee ostavansa ulkomailta koiran, kannattaa pyytää etukäteen koiran passista kuva ja varmistaa Aluehallintovirastolta, että myyjä on ilmoittanut viranomaiselle ammattimaisesta tuonnista. Ammattimaisella tuojalla tulee olla esittää TRACES-terveystodistus, Eviran voimassaoleva rekisteröinti-ilmoitus ja eläinkuljettajalupa. Mikäli näitä papereita ei ole, kannattaa ilmoittaa laittomasta toimijasta toimijan kunnan valvontaeläinlääkärille. Lisäksi myyjää kannattaa pyytää tekemään kauppakirja.

– Monet ihmiset haluavat nopeasti halvan koiran, joita ei Suomesta saa. Suomessakin on pentutehtaita, mutta meillä ei ole myynnissä pieniä sekarotuisia koiria. Rotukoirat maksavat Suomessa normaalisti 1000–2000 euroa. Tunnolliset kasvattajat kysyvät, millaiseen perheeseen koira tulee, ja haluavat tutustua perheeseen ennen koiran luovuttamista. Lisäksi emä on yleensä nähtävillä, Haikka sanoo.

Vaikka ulkomailta tuodun halvan koiran hankkimisen helppous ja halpuus houkuttavat, kannattaa ottaa huomioon se, että halvan koiran hankkiminen voi tulla ostajalle kalliiksi.

– Usein myyjiä ei saada kiinni eikä vastuuseen, joten ostaja joutuu maksamaan laittoman tuonnin tarkastusmaksun, joka on 200–400 euroa, sekä esimerkiksi madottamisesta, rokotuksista ja sirusta koituvat kulut, Haikka sanoo.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.