Mainos:

Helsinkiin tulossa yli kymmenen uutta kameratolppaa – Käräyttävät myös punaisia päin ajavat

Julkaistu 25.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Helsingin poliisilaitos tehostaa liikennekäyttäytymisen valvontaa. Ensi viikolla Helsingissä keskitytään erityisesti liikennevalojen noudattamiseen ja suojatiekäyttäytymiseen.

Jatkossa automaattivalvontaa saadaan tukemaan lisää tolppakameroita. Helsingin kaupunki on hankkimassa nykyisten neljän nopeus- ja punavalovalvontatolpan lisäksi reilua kymmentä samat valvontamuodot mahdollistavaa kameratolppaa.

– Kamerat auttavat meitä paljon. Tekniikka on väsymätöntä ja valvoo koko ajan. Suurin osa kameratolpista on tarkoitus sijoittaa kouluteille, jotta pystymme nykyistä paremmin valvomaan paikkoja, joissa emme voi koko ajan olla läsnä, Helsingin poliisilaitoksen komisario Heikki Kallio kertoo.

Poliisi kilpailuttaa parhaillaan kameralaitteita. Tuloksen on määrä olla selvillä vuoden 2018 alussa. Kameroissa käytetty tekniikka vaikuttaa niiden sijoitteluun.

Mainos:

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kaasujalat kuriin
Kaasujalat kuriin
9 years ago

Pääkaupunkiseudulle pitäisi saada 500 uutta kameraa. Sillä sieltähän se raha pitää kerätä missä on massaa. Ei ne kamerat maaseudulla tuota valtion kassaan rahaa ja kouli ajotottumuksia. Mutta jos kaupungeissa opitaan ajamaan tieliikennesääntöjen mukaan, niin silloin maaseudullekkin tultaessa osataan ajaa niiden mukaan.

Jos vatiovalta pistää pystyyn keräyksen lisätolppien hankkimiseksi niin minä pistän pari tonnia siihen heti. Se raha tulee moninkertaisena takaisin, jo vuodessa.

Tuomas__
Tuomas__
9 years ago

”Jos vatiovalta pistää pystyyn keräyksen lisätolppien hankkimiseksi niin minä pistän pari tonnia siihen heti. Se raha tulee moninkertaisena takaisin, jo vuodessa.”

Tunnustat siis suoraan että kameratolppien ainoa tarkoitus on tehdä rahaa ja liikenneturvallisuus ei kiinnosta ketään.

Tämä ei ole yllätys kenellekään: Toisten taskuilla on niin kiva käydä ja ellei rahaa muuten tule niin muutetaan sääntöjä niin että tulee ja jeesustelu ”tieliikennesääntöjen mukaan” ajamisesta on puhdasta varastamisen veruketta: Liikennesääntöjen tarkoitus on estää kolarien syntyminen, ei se, että niiden rikkomista tekosyynä käyttäen kerätään rahaa.

Sehän se käytäntö jo nyt on kun 8 kaistaa leveällä kehätiellä on 60 rajoitus ja neljä kameraa keräämässä rahaa juuri tällä alueella.

Kirjoittajalta menee myös täysin ohi sellainen hassu fakta että jalankulkijat eivät pääsääntöisesti noudata punaisia valoja lainkaan mutta valvonta, siis rahankeruu, kohdistuu autoilijaan, taas kerran.

Sen lisäksi jalankulkija ”jää auton alle” vaikka olisi kävellyt päin punaisia ja siis itse syyllinen tilanteeseen. Vaikkapa Helsingin kohdalla tämä on tilastofakta >80% kuolleiden jalankulkijoiden osalta. Nämä vain eivät ole uutinen, se loppu 20% on..

Jos jalankulkijoille tehdään samanlainen automaattisakotus ja samat rikesakot kuin muillekin, niin näihin valvontalaitteisiin minä osallistun heti parilla tonnilla. Sitä ennen puhutaan laillistetusta varastamisesta joka _ei vähennä onnettomuuksia lainkaan_, vaan päinvastoin lisää niitä. Tämä on lukuisissa tutkimuksissa havaittu ja vahvistettu, siitä ei enää voi keskustella.

Kunhan rahaa tulee niin kolareista viis, se on Poliisin näkemys aiheesta.

Tuomas__
Tuomas__
9 years ago

”Ensi viikolla Helsingissä keskitytään erityisesti liikennevalojen noudattamiseen ja suojatiekäyttäytymiseen.”

Lienee selvää että _tämä koskee vain autoja_, jalankulkijat edelleen saavat tehdä ihan mitä tahansa. Vaikka Poliisin silmien alla, ei kiinnosta.

Kas kun jalankulkijalta ei saa kuin 20e rikesakon, autoilijalta taas saa helposti 10 päiväsakkoa, siis tonnista kymmeniin tuhansiin ja vaiva on täsmälleen sama. Kyllä Poliisi tietää että ketä kannattaa sakottaa ja ketä ei: Sieltä otetaan missä on otettavaa ja se, että mikä se ”rikos” oli, ei vähääkään kiinnosta.

Tuomas__
Tuomas__
9 years ago

” Kamerat auttavat meitä paljon. Tekniikka on väsymätöntä ja valvoo koko ajan.”

Siis kerää rahaa koko ajan eikä maksa mitään. Siitähän tässä todellisuudessa on kyse.

Kas kun koulutiellä ei valvontaa tarvita silloin kun ei ole koululaisiakaan, vaan kamerahan ei siitä välitä _eikä rajoitus muutu vaikka ei ole kouluaika_, vaan rahaa kerätään härskisti koululaisia hyväksikäyttämällä täysin tietoisena siitä että koulussa ei ole ketään.

Laillistettua varastamista noin käytännössä ja nämä Helsingin poliisit ovat puhtaasti jeesustelemassa siitä että miten härskillä varastamisellla näennäisesti on joku peruste.

Lienee selvää myös että kun kamera asennetaan, rajoitusta alennetaan kolmeenkymppiin tai allekin, 24/7. Eihän kamera muuten tuota.

Sitä Kalllio ”ei muista” sanoa: Täysin säännöllisesti kameran kohdalla on alennettu nopeusrajoitus, ihan vain tuoton varmistamiseksi eikä mistään teknisestä syystä.

Voidaan jo ennustaa että näin käy nytkin.

Tuomas__
Tuomas__
9 years ago

”Kameroissa käytetty tekniikka vaikuttaa niiden sijoitteluun.”

Hah! Sijoitteluun vaikuttaa vain se, että paljonko rahaa on otettavissa. Täsmälleen poliisiylijohtaja Paateron sanoin: Rahaa _otetaan_, siis varastetaan, eikä liikenneturvallisuus ole edes sivulauseessa kun rahaa kerätään.

Tämä myös näkyy joka paikassa jossa kameroita on: Ne on pantu paikkoihin josta on saatavissa maksimaalinen tuotto ja liikenneturvallisuuden kannalta pahat paikat on jätetty ilman, koska sieltä ei saada tuottoa.

Tämä näkyy jos vähäkään viitsii katsoa että missä ja miten kamerat ovat. Kallio valehtelee ihan yhtä pahasti kuin Pasterstein ja onkin selkeästi vähintään aateveli.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.