Mainos:

Helsinki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista koko kaupungissa – Keskustaan 30 km/h

Päivitetty 15.9.2017, Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Syksyn aikana valmistellaan periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi ja esitys heti muutettavista nopeusrajoituksista. Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin.

Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti.

Rajoitusten laskeminen vähentäisi lähes 20 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta

Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän lähes 20:llä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Se tarkoittaisi noin 13 prosentin vähennystä osuuksilla, joilla nopeudet laskisivat, ja noin neljän prosentin vähennystä koko katuverkolla.

Mainos:

– Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo.

Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta.

Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän.

– Käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin esitetyt nopeusrajoitukset, Jussi Yli-Seppälä toteaa.

Nopeusrajoituksista keskustellaan verkossa 22. ja 27. syyskuuta

Esityksestä kerätään valmistelun tueksi lausuntoja ja kommentteja ennen kuin se menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Periaatteista voi keskustella suunnittelijoiden kanssa verkossa perjantaina 22. syyskuuta kello 13.00−14.30 ja keskiviikkona 27. syyskuuta kello 19−20 osoitteessa www.facebook.com/helsinkikaupunkiymparisto. Periaatteita voi kommentoida 6. lokakuuta asti. Kysymyksiä ja kommentteja verkkokeskusteluun voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kymp.viestinta@hel.fi.

Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy periaatteet nopeusrajoituksista, laaditaan tarkemmat, katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Osalla kaduista nopeusrajoitukset voidaan muuttaa nopeasti liikennemerkkiä vaihtamalla, mutta osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä.

Esitys uusista nopeusrajoituksista tiivistetysti:

-kaikilla asuinalueiden tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus
-keskustassa 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h
-teollisuusalueiden tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus
-pääkaduilla 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa
-alueellisilla kokoojakaduilla 40 km/h
-paikallisilla kokoojakaduilla 30–40 km/h

Lähde: Hel.fi

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Äly hoi
Äly hoi
8

Tämähän oli odotettavissa kun nopeus pudotettiin 40 km/h. Mitä sitä hiljaa liruttamaan alaspäin? Laitetaan saman tien 10 km/h ja lippua heiluttava etumies pakolliseksi jokaiselle autolle. Hyvä Helsinki ja Vihreä aate. Sitä saa mitä tilaa!

Ari Kanerva
8

Nopeuden nosto 80km/h nopeuttaisi kalergisuunnitelmaa 🙂

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Sairasta. Virheiden ajama hanke. Vihreet fillaroitsijat ajavat hyvin holtittomasti.

sr
sr
8

Polkupyörällä mennään kovempaa, miten se sopii liikennesuunnitteluun? Sakkoja pyöräilijöille?

mika
mika
8

Fillaroitsijat eivät edes osaa likennesääntöjä, kurvailevat miten haluavat päin persettä!

Oikea suunta
Oikea suunta
8

Nopeuden voisi laskea koko Mannerheimin tiellä 30km/h. Ja sitten Bulevardit sekä rantatien. Sen jälkeen ei tarvitse pelätä autoja keskustassa, ne kiertää toista reitiä. Kaskusta pyhittyy muslimeille ja ”postilaatikoille”, kuten burkha-henkilöitä kutsutaan.

Raksaäijä
Raksaäijä
8

Hehhehheeee!!!! Liikenne ei siis vieläkään takkua riittävästi ? Siis oikeesti, kaupunki bulevardit ja liian alhaiset nopeusrajoitukset kuihduttavat Helsingin keskustan kaupat ja muut liikkeet tehokkaasti… asiakkaat vaan hakeutuu sinne mihin pääsee nopeammin…
Kehäteiden varsilla on siis kasvua tulossa, ja sinne meneekin tovi fillarilla sotkiessa.
Koko hanke osoittaa sen, kuinka huonosti päätöksiä tekevät henkilöt tuntevat logistiikkaa, ihmisten käyttäytymistä, kauppaliiketoimintojen yleistä logiikkaa, huoltotoimintoja ja yleensäkkin kaikkea sitä jolla mahdollistetaan se leipäpaketti hyllyssä…
Veikkaan, että ekana menee hermot kauppojen ja ravintoloiden laitteita ylläpitävillä asentajilla TAI sitten niillä ihmisillä jotka jonottavat autojensa kanssa varttitunnin kilometrin matkalla TAI sitten jakeluautojen kuskeilta. Veikkaukseni perustuu havaintoon jonka mukaan nykyihminen haluaa liikkua vaivattomasti ja kohtuullisen ripeästi…
No, onneksi itse asun täällä ”maalla”, ei ruuhkat kiusaa, eikä viherpiiperöt askartele omiansa…

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

No kohta rupee kyllä viimeistään liikenne takkuaan ja ahaa sitten ruuhkamaksut.

CFF
CFF
8

Vihreiden poliittista terroria autoilijoita kohtaan. Tavoitteena on lopulta yksityisautoilun kielto Helsingin keskusta alueella.

Tähän terroriin ovat menneet mukaan Kokoomus ja muut merkittävät puolueet Helsingissä.

Yksi lautakunta kyykyttää siis satoja tuhansia autoilijoita Helsingissä!

Vielä kypäräpakko autoihin ja 50 m turvaväli kaupunkiliikenteessä niin urpolandian holhousmekanismit ovat täydellä teholla käytössä.

Se mitä todella tarvittaisiin Helsingissä että liikenne saataisiin sujuvammaksi ja turvalliseksi olisi ainakin seuraavat toimenpiteet:

Mannerheimintie 3-kaistaiseksi autoille molemmin puolin. Pitkä vihreä aalto autoille aamu ja iltapäiväruuhkien aikaan.

Mechelininkatu myös 3-kaistaiseksi autoille molemmin puolin.

Kello 21 tai klo 22 jälkeen kaikki liikennevalot vilkulle muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Vihdintielle 80 km/h nopeusrajoitus.

Länsiväylälle 100 km/h nopeusrajoitus,’

Yönopeusrajoitukset ainakin Tampereen/Hämeelinnan väylälle ja Lahden väylälle 140 km/h.

Risteyksissä ei vihreää valoa samanaikaisesti autoille ja jalankulkijiolle. Jos autoille on vihreä silloin jalankulkijoille on punainen ja toisinpäin. Ainakin kolmas osa liikennevaloista ja liikennemerkeistä pois.
Ja uusi liikennemerkki käyttöön: varoitus, lähestyt taajama aluetta jossa on paljon lampaita.

sr
sr
8

Hyvä kirjoitus, jossa on myös pilkettä silmäkulmassa. Kannatan.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Helsinki on paska kaupunki. Johtuu pitkälti mädästä hallinnosta, toisaalta asukkaat ovat sen mahdollistaneet ja matua virtaa sisään asumaan ilmaiseksi kaupungin asunnoissa. Ei kun hyvää päivää.

Lax
Lax
8

Helsingin ydinkeskusta ja kadut rakennettu aikoinaan hevosvetoisille kärryille.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.