Mainos:

Helsinki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista koko kaupungissa – Keskustaan 30 km/h

Päivitetty 15.9.2017, Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Syksyn aikana valmistellaan periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi ja esitys heti muutettavista nopeusrajoituksista. Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin.

Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti.

Mainos:
Rajoitusten laskeminen vähentäisi lähes 20 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta

Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän lähes 20:llä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Se tarkoittaisi noin 13 prosentin vähennystä osuuksilla, joilla nopeudet laskisivat, ja noin neljän prosentin vähennystä koko katuverkolla.

– Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo.

Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta.

Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän.

– Käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin esitetyt nopeusrajoitukset, Jussi Yli-Seppälä toteaa.

Nopeusrajoituksista keskustellaan verkossa 22. ja 27. syyskuuta

Esityksestä kerätään valmistelun tueksi lausuntoja ja kommentteja ennen kuin se menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Periaatteista voi keskustella suunnittelijoiden kanssa verkossa perjantaina 22. syyskuuta kello 13.00−14.30 ja keskiviikkona 27. syyskuuta kello 19−20 osoitteessa www.facebook.com/helsinkikaupunkiymparisto. Periaatteita voi kommentoida 6. lokakuuta asti. Kysymyksiä ja kommentteja verkkokeskusteluun voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kymp.viestinta@hel.fi.

Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy periaatteet nopeusrajoituksista, laaditaan tarkemmat, katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Osalla kaduista nopeusrajoitukset voidaan muuttaa nopeasti liikennemerkkiä vaihtamalla, mutta osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä.

Esitys uusista nopeusrajoituksista tiivistetysti:

-kaikilla asuinalueiden tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus
-keskustassa 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h
-teollisuusalueiden tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus
-pääkaduilla 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa
-alueellisilla kokoojakaduilla 40 km/h
-paikallisilla kokoojakaduilla 30–40 km/h

Lähde: Hel.fi

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

12 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Äly hoi
Äly hoi
9 years ago

Tämähän oli odotettavissa kun nopeus pudotettiin 40 km/h. Mitä sitä hiljaa liruttamaan alaspäin? Laitetaan saman tien 10 km/h ja lippua heiluttava etumies pakolliseksi jokaiselle autolle. Hyvä Helsinki ja Vihreä aate. Sitä saa mitä tilaa!

Ari Kanerva
9 years ago

Nopeuden nosto 80km/h nopeuttaisi kalergisuunnitelmaa 🙂

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Sairasta. Virheiden ajama hanke. Vihreet fillaroitsijat ajavat hyvin holtittomasti.

sr
sr
9 years ago

Polkupyörällä mennään kovempaa, miten se sopii liikennesuunnitteluun? Sakkoja pyöräilijöille?

mika
mika
9 years ago

Fillaroitsijat eivät edes osaa likennesääntöjä, kurvailevat miten haluavat päin persettä!

Oikea suunta
Oikea suunta
9 years ago

Nopeuden voisi laskea koko Mannerheimin tiellä 30km/h. Ja sitten Bulevardit sekä rantatien. Sen jälkeen ei tarvitse pelätä autoja keskustassa, ne kiertää toista reitiä. Kaskusta pyhittyy muslimeille ja ”postilaatikoille”, kuten burkha-henkilöitä kutsutaan.

Raksaäijä
Raksaäijä
9 years ago

Hehhehheeee!!!! Liikenne ei siis vieläkään takkua riittävästi ? Siis oikeesti, kaupunki bulevardit ja liian alhaiset nopeusrajoitukset kuihduttavat Helsingin keskustan kaupat ja muut liikkeet tehokkaasti… asiakkaat vaan hakeutuu sinne mihin pääsee nopeammin…
Kehäteiden varsilla on siis kasvua tulossa, ja sinne meneekin tovi fillarilla sotkiessa.
Koko hanke osoittaa sen, kuinka huonosti päätöksiä tekevät henkilöt tuntevat logistiikkaa, ihmisten käyttäytymistä, kauppaliiketoimintojen yleistä logiikkaa, huoltotoimintoja ja yleensäkkin kaikkea sitä jolla mahdollistetaan se leipäpaketti hyllyssä…
Veikkaan, että ekana menee hermot kauppojen ja ravintoloiden laitteita ylläpitävillä asentajilla TAI sitten niillä ihmisillä jotka jonottavat autojensa kanssa varttitunnin kilometrin matkalla TAI sitten jakeluautojen kuskeilta. Veikkaukseni perustuu havaintoon jonka mukaan nykyihminen haluaa liikkua vaivattomasti ja kohtuullisen ripeästi…
No, onneksi itse asun täällä ”maalla”, ei ruuhkat kiusaa, eikä viherpiiperöt askartele omiansa…

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago
Reply to  Raksaäijä

No kohta rupee kyllä viimeistään liikenne takkuaan ja ahaa sitten ruuhkamaksut.

CFF
CFF
9 years ago

Vihreiden poliittista terroria autoilijoita kohtaan. Tavoitteena on lopulta yksityisautoilun kielto Helsingin keskusta alueella.

Tähän terroriin ovat menneet mukaan Kokoomus ja muut merkittävät puolueet Helsingissä.

Yksi lautakunta kyykyttää siis satoja tuhansia autoilijoita Helsingissä!

Vielä kypäräpakko autoihin ja 50 m turvaväli kaupunkiliikenteessä niin urpolandian holhousmekanismit ovat täydellä teholla käytössä.

Se mitä todella tarvittaisiin Helsingissä että liikenne saataisiin sujuvammaksi ja turvalliseksi olisi ainakin seuraavat toimenpiteet:

–

Mannerheimintie 3-kaistaiseksi autoille molemmin puolin. Pitkä vihreä aalto autoille aamu ja iltapäiväruuhkien aikaan.

Mechelininkatu myös 3-kaistaiseksi autoille molemmin puolin.

Kello 21 tai klo 22 jälkeen kaikki liikennevalot vilkulle muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Vihdintielle 80 km/h nopeusrajoitus.

Länsiväylälle 100 km/h nopeusrajoitus,’

Yönopeusrajoitukset ainakin Tampereen/Hämeelinnan väylälle ja Lahden väylälle 140 km/h.

Risteyksissä ei vihreää valoa samanaikaisesti autoille ja jalankulkijiolle. Jos autoille on vihreä silloin jalankulkijoille on punainen ja toisinpäin. Ainakin kolmas osa liikennevaloista ja liikennemerkeistä pois.
Ja uusi liikennemerkki käyttöön: varoitus, lähestyt taajama aluetta jossa on paljon lampaita.

sr
sr
9 years ago
Reply to  CFF

Hyvä kirjoitus, jossa on myös pilkettä silmäkulmassa. Kannatan.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Helsinki on paska kaupunki. Johtuu pitkälti mädästä hallinnosta, toisaalta asukkaat ovat sen mahdollistaneet ja matua virtaa sisään asumaan ilmaiseksi kaupungin asunnoissa. Ei kun hyvää päivää.

Lax
Lax
9 years ago

Helsingin ydinkeskusta ja kadut rakennettu aikoinaan hevosvetoisille kärryille.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.