Helsingin poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat vähentyneet kaupungissa

Päivitetty 27.10.2017, Julkaistu 27.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Helsingin alueen rikostilastot on julkaistu tänään. Helsingin poliisi julkaisee tilastot neljä kertaa vuodessa ja niistä selviää, että tuoreiden tammi-syyskuun tilastojen mukaan muun muassa seksuaalirikokset, asuntomurrot ja väkivaltarikokset ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna.

Väkivaltarikoksia on tänä vuonna kirjattu 335 kappaletta vähemmän kuin viime vuonna, eli laskua on ollut yli seitsemän prosenttia. Myös perheväkivaltatapaukset ovat vähentyneet.

- Osittain tätä muutosta selittää ihmisten ilmoitusaktiivisuus, mutta toisaalta ihmisiä on myös saatu ohjattua aiempaa tehokkaammin avun piiriin, arvioi rikosylikomisario Juhani Vuorisalo Helsingin poliisilaitokselta.

Sen sijaan törkeät pahoinpitelyt ovat jonkin verran lisääntyneet (+ 29,67% eli 27 kpl) ja niitä on kirjattu erityisesti yksityisissä asunnoissa. Helsingin kaduilla törkeiden pahoinpitelyjen lisääntyminen ei näy.

- Suurinta osaa näistä tapauksista yhdistävät päihteet, ja yleensä kyseessä ovat olleet yksityisasunnoissa iltaa viettävien kaverusten välienselvittelyt, Vuorisalo tarkentaa.

Myös ryöstöt ovat jonkin verran lisääntyneet (+ 10,39% eli + 35 kpl). Ryöstäjä on usein alle parikymppinen nuori.

- Moni nuori ottaa opikseen ensimmäisellä kerralla, kun jää kiinni ryöstöstä ja se on tietysti hyvä asia. Tällaiset asiat saisivat jäädä kuitenkin kokeilematta. Mitä moni nuori ei tule miettineeksi on se, että mikäli käyttää teräasetta tai muuta ryöstövälinettä uhkausta tehostamaan, onkin rikosnimikkeenä varkauden tai ryöstön sijaan jo törkeä ryöstö, ja sakkorangaistuksen sijaan puhutaan jopa kahdesta vuodesta vankeutta. On siis kyse vakavasta rikoksesta, muistuttaa rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisilaitokselta.


Asuntomurrot vähentyneet selvästi Helsingissä

Asuntomurtojen määrä on lähestulkoon puolittunut Helsingin alueella viime vuoteen verrattuna. Laskua on peräti 42 %, eli asuntomurtoja on kirjattu tänä vuonna 148 viime vuotta vähemmän.

- Tätä laskua selittää se, että poliisi on toisaalta onnistunut saamaan kiinni aktiivisia tekijöitä ja he istuvat tällä hetkellä vankilassa. Toisaalta Suomeen ei ole tänä vuonna syystä tai toisesta eksynyt aiemmissa määrin kiertäviä ulkomaalaisia rikollisporukoita, kertoo rikosylikomisario Kari Niinimäki.

Myös talousrikoksia on kirjattu selvästi viime vuotta vähemmän (-42,14%).

- Viime vuonna tutkinnassa oli esimerkiksi Cannonballin kokonaisuus, josta kirjattiin Helsingin poliisilaitoksessa kymmeniä rikosilmoituksia. Tällaiset isot tutkintakokonaisuudet vaikuttavat aina tilastoihin. Voidaan melkein sanoa, että luvut ovat palautuneet nyt aiempien vuosien tasolle, toteaa rikostarkastaja Ismo SiltamäkiHelsingin poliisilaitokselta.

Myös omaisuusrikokset ovat kokonaisuudessaan vähentyneet. Eniten ovat vähentyneet petosrikokset (-28,55%).


Seksuaalirikosten määrä laskenut - seksuaaliset ahdistelutapaukset vähenivät selvästi

Seksuaalirikokset ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna (-13,88%). Eniten ovat vähentyneet seksuaaliset ahdistelutapaukset (-39,62%).

- Seksuaaliset ahdistelutapaukset olivat viime vuonna näyttävästi esillä julkisuudessa. Julkisuus vaikuttaisi myös lisänneen ilmoitusaktiivisuutta. Myös nämä määrät ovat kuitenkin nyt palautuneet edellisvuosien tasolle, Vuorisalo taustoittaa lukuun liittyvää vähennystä.

- Jos kokee, että on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, tulee ottaa yhteyttä poliisiin. Seksuaalirikosjuttuja ei pystytä käytännössä selvittämään ilman asianomistajan yhteydenottoa, Vuorisalo jatkaa.

Mikäli joku epäilee joutuneensa rikokset uhriksi, tulee akuuteissa tilanteissa soittaa hätäkeskukseen 112 ja tehdä tapauksesta rikosilmoitus joko poliisin nettisivuilla www.poliisi.fi tai paikan päällä poliisilaitoksella rikosilmoitusten vastaanotossa.

Kiireettömissä asioissa poliisilta voi kysyä myös neuvoa poliisin valtakunnallisesta neuvontapuhelinnumerosta 0295 419 800. Numero palvelee arkisin klo 8-16.15.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.