Hartola: Äitien illanvietto päättyi ikävästi – Vieras pahoinpiteli emännän lapsia

Julkaistu 2.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hämeen poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi Hartolassa juhannusviikolla 2017 tapahtuneessa kahteen lapseen kohdistuneessa epäillyssä pahoinpitelyasiassa.

Ikävät tapahtumat saivat alkunsa, kun kaksi perhetuttua noin 40-vuotiasta rouvaa viettivät lapsineen iltaa emäntäperheen kodissa Hartolassa. Paikalle oli saapunut kylään Varsinais-Suomesta emännän ystävätär kahden peruskouluikäisen lapsensa kanssa. Perheiden miehet eivät olleet paikalla. Emäntäperheessä oli paikalla suunnilleen samanikäisiä lapsia ja näiden lasten epäillään illanvieton aikana joutuneen kylään tulleen ystävättären pahoinpitelemäksi.

Äitien illanviettoon liittyi ainakin kylään tuleen ystävättären kohdalla illan saaman ikävän päätöksen perusteella liiallista alkoholinkäyttöä. Ilta oli edennyt ystävättärien ja heidän lasten kesken leppoisasti siihen kuuluisaan viimeiseen drinkkiin asti, jonka jälkeen ystävätär oli jostain syystä ryhtynyt käyttäytymään vihamielisesti ja epäasiallisesti emäntäperheen ala-asteikäistä lasta kohtaan.

Ystävätär oli verbaalisesti ryhtynyt arvostelemaan tuolle lapselle hänen ruumiinrakennettaan rumilla sanoilla ja olipa hän löytänyt rumaa ja negatiivista arvosteltavaa lapsen aktiivisuudesta ja ahkeruudestakin. Ystävättären emäntäperheen ala-asteikäiselle lapselle lausuttuja solvauksia oli esitutkinnan mukaan sen jälkeen tehostettu lapsen kohdistuneilla nyrkinlyönneillä, sormella tökkimällä ja retuuttamalla lasta hiuksista.

Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneen lapsen äiti oli odotetusti tullut fyysisesti puolustamaan lastaan ja saanut tilanteen hetkeksi rauhoittumaan ja ystävättärensä nukkumaan. Samalla paikalle hälytettiin jo poliisikin. Ennen kuin poliisi pääsi paikalle, oli ystävätär riehaantunut uudestaan ja kohdistanut sillä kertaa aggressionsa emäntäperheen vanhempaan peruskouluikäiseen lapseen. Vanhempaa lasta hänen epäillään läpsineen kasvoihin.

Paikalle päästyään poliisi kohtasi reilusti päihtyneen ja äärimmäisen vihaisen ystävättären. Hänet otettiin kiinni kahteen pahoinpitelyyn epäiltynä ja sen jälkeen häntä lähdettiin tuomaan poliisin säilytystiloihin. Ystävätär oli poliisin kanssa vahvasti eri mieltä hänen kiinnioton tarpeellisuudesta. Omasta mielestään hän on ajokunnossa ja hän halusi ehdottomasti keskeyttää kyläilyn ja lähteä lapsineen omalla autolla takaisin kotiinsa Varsinais-Suomeen.

Matkalla poliisiasemalle ystävättären epäillään syyllistyneen lievään vahingontekoon, koska hän virtsasi poliisiauton sisälle pariin kertaan. Lievän vahingonteon tutkinta päätettiin poliisissa asian kokonaisharkinnan ja jo tapahtuneen vakavan lapsiin kohdistuneen rikosepäilyn perusteella.

Kuulusteluissa kylässä ollut ystävätär piti häneen kohdistunutta rikosepäilyä mahdottomana käsittää, koska äitinä hän ei missään nimessä voisi käyttäytyä kuvaillulla tavalla ja kohdistaa väkivaltaa lapsiin. Muistinsa mukaan hän on käyttäytynyt koko illan asiallisesti. Poliisi yhtyy ystävättären käsitykseen ja ihmettelyyn, koska ystävätär ei ole niin sanotusti poliisin vanha tuttu. Poliisin tiedossa ei ole mitään sellaista, ettei ystävätärtä voisi kuvailla viimeaikoina muissakin tilanteissa esille tulleella termillä - tolkun ihminen.

Pahoinpitelyn kohteeksi joutuneille lapsille ei aiheutunut sairaalahoitoa vaativia fyysisiä vammoja. Ystävätärtä epäillään kahteen lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Esitutkintamateriaali siirtyy lähipäivinä syyttäjälle syyteharkintaan.

Lähde: Poliisi

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Hyvä yhdistelmä. Känniset naiset ja pirtti täyteen pilttejä. Siinäpä aukeaa todellinen ”elämänkoulun” luokkahuone ilman lukujärjestystä. Niin, kyllähän ne miehetkin… siis vallankin ME hetorot ja makkaraa syövät.

Visasten juoma
Visasten juoma
8

Näitä räkäjuoppojen jorinoita saa kuunnella käräjillä maailmanloppuun asti. Ikinä ei ole tehty mitään pahaa, päinvastoin puolustettu. Ihan niinkuin mustalainenkin ”En minä sitä lompakkoa varastanut, maasta löysin ja talteen otin ettei häviä”.

Ettei vain tässäkin olisi sama vanha tarina: Miehet on lähtenet ryyppäämään juhannusta porukalla ja naiset on päättäneet tehdä saman. Asiaa on edesauttanut että ”yksi tuttu” on käynyt Tallinnassa hakemassa lastin viinaa jota nyt sitten riittää juotavaksi. Siis halvat kännit. Juopuessa on toista naista alkanut risomaan se että toisen lapset pärjäävät koulussa paremmin tai ovat sanavalmiimpia kuin omat. Ja siitä jos mistä saa riidan aikaiseksi.

Koskahan suomalaiset oppii että alkoholia ei tarvitse käyttää kuin lääkkeeksi. Perusuomalainen ryyppäämis-kultuuri voisi jäädä jo unholaan. Mutta ei. Tiettyinä juhlapyhinä saa ryypätä ja remuta iksin ”luvan kanssa”.

Kun aikoinaan alkoholi vapautui Saksassa (sen ajan elänyt kertoi) niin saksalaiset olivat puoli vuotta kännissä. Sen jälkeen tilanne normalisoitui. Jos sama tehtäisiin Suomessa, niin todella moni tappaisi itsensä viinalla, mutta ehkä tilanne sen jälkeen normalisoituisi.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.