Hakkarainen ja Sinisten eduskuntaryhmä tukkanuottasilla tuulivoimatuista

Julkaistu 24.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen syyttää Sinisen valtuustoryhmän perustaneita perussuomalaisista loikanneita vaalilupaustensa rikkomisesta tuulivoimatukiasiassa. Hänen mukaansa perussuomalaisten vaaliohjelmissa on vaadittu tuulivoimatukien lopettamista jo vuodesta 2011 alkaen ja Hakkarainen väittääkin, että siniset ostivat ministerinpaikkansa tuulivoimatuilla.

-"Hallituslähteiden mukaan sinisten ministeriryhmä on purematta nielaisemassa tuulivoimalle nykyisten syöttötariffien 2–3 miljardin euron päälle vielä miljardin euron lisätuen. Tällä Soini kumppaneineen varmistelee ministeripestiensä säilymistä"

Erityisesti Hakkarainen soimaa 1-2% kannatuksella operoivaa sinisten ryhmää siitä, että nämä tulivat nostetuksi eduskuntaan perussuomalaisten vaalilupauksilla edellisissä vaaleissa ja muistuttaa sinisten ministereiden vastustaneen tuulivoimatukia vielä perussuomalaisina toimiessaan.

-"Miljardien eurojen tuella veronmaksajien piikkiin saadaan olematon vastine, tuulivoimalla jättituilla saadaan tuotettua vain 2–3 % sähköstämme. Äänestäjät luottivat perussuomalaisten vaaliohjelmiin ja nostivat perussuomalaiset hallitukseen. Nyt siniset ovat pettämässä vaalilupauksista viimeisenkin, jonka he antoivat ollessaan perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaina viime vaaleissa. Vielä perussuomalaisten ministereinä ollessaan he vannoivat, ettei kansalaisten terveydelle haitallista tuulivoima voida tukea veronmaksajan piikistä."

Ilmeisesti tuulivoimatukiasia ei tule perussuomalaisten osalta jäämään vain nykyisten tukien lakkauttamiseen, vaan Hakkarainen kertoo puolueensa vaativan myöskin jo maksettujen tukien takaisin perimistä vuodesta 2013 alkaen.

Siniset ruttaavat Hakkaraisen väitteet: "Hakkarainen valehtelee tahallaan, tyhmyyttään tai pyynnöstä"

Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen syyttää Hakkaraista valehtelusta ja sanoo, ettei tämän tiedotteella "ole totuuden kanssa mitään tekemistä" ja kertoo Hakkaraisen  valehtelevan ”tahallaan, tyhmyyttään tai pyynnöstä”.

-"Toisin kuin Hakkarainen väittää, se ei ole uusi tuulivoimatuki, vaan se on sovittu toteutettavaksi teknologianeutraalisti ja kilpailutuksen kautta. Määrältään uusiutuvalla raaka-aineella tuettu energia olisi 2 TWh... Hakkaraisen tiedotteen sisältö joutuu outoon valoon myös sen vuoksi, että hän itse on hyväksynyt kyseessä olevan väliaikaisen ja rajoitetun uusiutuvan energian tuen. Se on hallitusohjelmassa ja siitä sovittiin 2015. Hakkarainen ja kaikki muutkin perussuomalaiset kansanedustajat olivat täysin tietoisia tuesta ja hyväksyivät sen niin kuin muutenkin koko hallitusohjelman."

-"Teuvo nolaa itsensä kun suostuu välittämään omana tiedotteenaan sellaisten ”kavereiden” aivopieruja, jotka eivät tiedä faktoja tai eivät niistä välitä, Turunen sivaltaa."- Turunen toteaa blogissaan, jossa vastaa Hakkaraisen väitteisiin.

Perussuomalaiset vastasivat Turuselle kollektiivisesti avoimella kirjeellä

Väitteet uusien tuulivoimatukien sisältymisestä hallitusohjelmaan kuitataan heti aluksi lainaamalla suoraan vuonna 2015 tehtyä hallitusohjelmaa

"Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia. Komission esitystä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti. Esitys vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta, hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä.  Uusiutuvan energian lisääminen ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.”

Kirjeessään perussuomalaiset lyövät Turusta kynsille toteamalla "Mikset tunnusta faktoja – vai ovatko kepulaiset onnistuneet vetämään Sinut retkuun tässäkin asiassa?" ja muistuttaa uusien tukien lisäksi jo olemassaolevien tuulivoimatukien hintalapusta joka konkretisoituu ikävällä tavalla yhteiskuntaan.

"Nyt ollaan lapioimassa noin miljardi euroa lisätukea nykyisen vuotuisen 300 miljoonan tuulivoimatuen päälle. Pekkarisen leipomien sitovien syöttötariffisopimusten pohjalta tämä rahastus jatkuu 12 vuotta eli hintalappu on 3,6 miljardia euroa. Tämän yhteensä lähes 5 miljardin euron tuulivoiman tukipaketin johdosta hallitus joutuu leikkaamaan esim. lääkekorvauksia ja muita sosiaaliturvan etuja."

TEM:n uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa vuonna 2016

Sen mukaan sertifikaatti järjestelmä toimii markkinaehtoisesti, kun ensin on poliittisesti päätetty velvoitteen tavoitetaso. Raportti kertoo myöskin selkeästi uusiutuvan energian tukemisen olevan teknologianeutraalia.

"Järjestelmä on lähtökohtaisesti teknologianeutraali, mutta samalla siihen liittyy ylituen riski. Järjestelmän rahoittavat sähkön käyttäjät. Hankekehittäjällä on järjestelmässä riski sekä sähkön markkinahinnan että sertifikaatin hinnan kehityksestä. Korkea riskitaso lisää tuen tarvetta."

Taloudellisten asioiden lisäksi sekä Hakkarainen itsenäisesti, että perussuomalaiset avoimessa kirjeessään puolueena, kritisoivat hallituksen päätöstä edetä tuulivoima-asiassa entistä pidemmälle huolimatta siitä, ettei kattavia tutkimuksia tuulivoiman terveysvaikutuksista ole vieläkään saatu.

Lähde: Uusisuomi , Suomen uutisetpuheenvuoro

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu eilen 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.