Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Pariskunnan keskustelun syy oli vaimon herkkyys kemikaalipääsöille. Oikeus tulkitsi po. lausahduksen kuitenkin rasistiseksi ilmaukseksi.
mitä saatanaa? toivottavasti tuomari saa persesyövän naamaansa…
Ei voi olla totta!!!! Ei saa enää mitään sanoa suomessa. Jos jossain haisee, niin kyllä siitä täytyy saada ääneen sanoa. Ei parfyymiliikkeessäkään haise niin julmetusti kun eräiden henkilöiden vanavedestä jäävä haju.
Eikös siinä olisi pitänyt tuomita molemmat osapuolet, jos kerran sompuilta tuli vastaus ”Itse haiset”. Itse asiassa ”Itse haiset” on pahempi kunnianloukkaus kuin ”Täällä haisee”, sillä siinä suoraan syytetään toista hajuhaitan aiheuttajaksi. ”Täällä haisee” yksinkertaisesti vain toteaa, että hajuhaitta on olemassa.
Joensuun käräjäoikeuden voi lopettaa, haiskahtaa liikaa Savolaiselta kieroudelta,
”Aatelisia” loukattiin , perkele!! >:(
Tällaiset tuomiot ovat omiaan murentamaan kansan käsitystä oikeuslaitoksestamme. Jos sitä on llut jäljelläkään. Viimeaikaiset käsittämättömät tuomiot joissa hyysätään ammattirikollisia ja annetaan niille anteeksi kerta toisensa jälkeen ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja kun katsotaan sitten tällaisia tilanteita joissa kunnianloukkauksen pitäisi kohdistua henkilöön ja se pitäisi olla julkinen, niin sitten väännetään pykälää niin paljon että saadaan ”heikompi” osapuoli voitolle.
Tämä tuomio on täysin lain vastainen ja jos minä olisin ko. henkilö niin veisin sen hoviin että heilahtaa. Häpeän lautamiestenkin puolesta.
Ensivuonna hajuhaittoja tullaan sijoittamaan niitä hajuhaitoiksi haluamattomien köyhien kiusaksi ympäri suomenmaan.
Luulin ensin, että kyseessä on trolli, tässä tapauksessa tietoista vihanlietsontaa. Mutta ilmeisesti näin ei ole. Haluaisin tietää, kuka nosti asiasta syytteen? Mikä oli peruste? Onko tutkittu, mikä haisee? Mikä on hajun määrä, haitta-aste jne. Jos hajuhaitta osoittautuu tosiasiaksi, voisi luulla, että oikeus tuomitsee haitan poistamiseen sakon uhalla. Jos hajua ei ole, silloin kai voisi puhua asiattomasta herjasta. Jutun perusteella oikeuden toiminta vaikuttaa pinnalliselta.