Haastattelussa Vuoden poliisiksi valittu Risto Ottavainen Oulun ulkomaalaistutkinnasta

Julkaistu 10.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Rikosylikonstaapeli Risto Ottavainen Oulun poliisilaitoksesta on valittu Vuoden Poliisiksi 2017.

Ottavainen työskentelee ryhmänjohtajana ulkomaalaistutkinnassa Oulussa. Ulkomaalaispoliisi vastaa erilaisista ulkomaalaisiin liittyvistä poliisitehtävistä, kuten maastapoistamisesta, ulkomaalaisvalvonnasta sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja maahanmuuttajien kanssa.

Muutaman viime vuoden ajan ulkomaalaispoliisia ovat erityisesti työllistäneet turvapaikanhakijoihin liittyvät tehtävät.

Poliisin toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi mm. laajamittaisen maahantulon vuoksi. Tämän vuoksi poliisi tapaa entistä enemmän ulkomaalaisia henkilöitä tehtävillään.

Myös kokonaan uudentyyppisiä poliisitehtäviä on muutoksen vuoksi tullut. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa ulkopuoliset puuttuvat poliisin toimintaan palautustilanteissa sekä uhkatilanteet vastaanottokeskuksissa.

Aktiivisesti ja rehellisesti joukkoon mukaan

Vuoden Poliisin valinnan perusteluiden mukaan Ottavaisen valtteja ovat asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja luottamusta herättävä käytös.

"Ottavaisen positiivinen asenne yhteistyöhön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen on madaltanut asiakkaiden kynnystä ottaa yhteyttä ja käydä vuoropuhelua poliisin kanssa kaikissa mahdollisissa asioissa", perusteluissa todetaan.

Ottavainen korostaakin sen tärkeyttä, että maahanmuuttajat oppivat luottamaan suomalaiseen poliisiin, koska tilanne heidän lähtömaissaan saattaa olla tyystin erilainen.

– Meillä Oulussa luottamus on muodostunut niin vahvaksi, että muun muassa somalit ovat kutsuneet ulkomaalaispoliiseja omaan moskeijaansa keskustelemaan heitä askarruttavista asioista, Ottavainen sanoo.

Ottavainen on vakuuttunut, että yhteistoiminnalla on myönteinen vaikutus maahanmuuttajien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Pitää mennä heidän joukkoonsa ja olla aktiivinen ja rehellinen niin iloisissa kuin ikävissäkin asioissa eikä luoda mitään harhakuvia, Ottavainen sanoo.

Monipuolinen työnkuva

Risto Ottavainen on kokenut ja ammattitaitoinen poliisi. Hänelle on kertynyt virkauraa poliisin eri tehtävissä 21 vuotta.

Ottavainen aloitti poliisiuransa vuonna 1996 Oulun poliisilaitoksella järjestyspoliisin kenttätehtävissä, mutta siirtyi pian rikostutkijaksi silloiseen rikostoimistoon, josta edelleen väkivaltatutkintaan.

Oulun poliisilaitoksen ulkomaalaistutkintaan hän siirtyi vuonna 2008 työskennellen siellä ensin tutkijana ja myöhemmin tutkintaryhmän johtajana.

– Työnkuvani on erittäin monipuolinen. Siihen sisältyy ryhmänjohtamista, huolta aiheuttavien henkilöiden puhuttamista, maastapoistamista, ulkomaalaisvalvontaa, viranomaisyhteistyötä sekä ennalta ehkäisevää toimintaa, Ottavainen kuvaa.

Ottavaisen mukaan ulkomaalaisasioihin otetaan voimakkaasti kantaa niin puolesta kuin vastaan. Kaikkien voimakkaimmat kannanotot osoittavat, että ihmisillä ei ole tietoa kaikista asioihin liittyvistä yksityiskohdista eikä lainsäädännöstä.

– Kaikki eivät välttämättä tiedä, että poliisi tekee paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja ohjaa maahanmuuttajia saamaan apua oikeasta paikasta, hän sanoo.

Pohjoisessa yhteistyö toimiikin Ottavaisen mukaan saumattomasti. Paras tulos saadaan, kun ongelmatilanteisiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Poliisin jalkauduttava ihmisten keskelle ja luotava suhteita eri suuntiin

Ottavainen korostaa ennalta estävän poliisityön merkitystä maahanmuuttajien keskuudessa.

Hän on osallistunut alueen asukkaiden ja maahanmuuttajien tilaisuuksiin, joiden tavoitteena on kaikenlaisen vastakkainasettelun välttäminen.

Hän on käynyt myös puhumassa maahanmuuttoon ja turvapaikkatilanteeseen liittyvistä teemoista esimerkiksi kirkon tilaisuuksissa sekä kouluttanut poliiseja ulkomaalaisasioissa.

– Iso osa ennalta estävyyttä on jalkautua ihmisten keskelle ja luoda suhteita sekä maahanmuuttajiin että kolmannen sektorin toimijoihin ja yhteistyöviranomaisiin, hän sanoo.

Pohjoisessa yhteistyö toimii

Risto Ottavainen korostaa, että ulkomaalaistutkinta ei ole yhden miehen show, vaan sitä tekee koko ryhmä ja kiinteässä yhteistyössä muiden tahojen, kuten Maahanmuuttoviraston, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin ja vastaanottokeskusten kanssa.

– Meitä on ryhmässä 20 henkilöä, joista 19 muutakin olisi yhtä hyvin voinut tämän kunniamaininnan saada, hän sanoo Vuoden Poliisi -nimityksestään.

Vuoden Poliisi valittiin nyt 42. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus.

Lähde: Poliisi

Kuva: Henri Luoma

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.