Evankelis-luterilainen kirkko täysillä mukana suurmoskeijahankkeessa – Rahoituksen lähde arveluttaa jopa muslimeja itseään

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Kirkko ja kaupunki-lehti ilmoitti tänään evankelis-luterilaisen kirkon osallisuudesta suomeen rakennettavassa suurmoskeijassa. Kirkko aikoo perustaa säätiön, jonka kautta moskeijaa on tarkoitus rahoittaa. Lehti kertoo yhdeksi rahoittajaksi ilmoittautuneen myös Bahrainin valtion. Rahoituksen lisäksi kirkon edustus näkyy Helsingin diakonissalaitoksen osallistumisessa moskeijan suunnitteluun.

Jopa suomessa asuvat muslimit ovat osoittaneet huolensa erityisesti Bahrainin osuuteen rahoituksessa. 1,3 miljoonan asukkaan muslimi-valtiossa on viime vuosina ollut varsin näkyviä ristiriitoja maata hallitsevien sunni-muslimien ja shiiojen välillä. Maassa on 3000 poliittista vankia ja Human rights watch on raportoinut useaan otteeseen maan hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.

Lehden, turvallisuutensa vuoksi nimettömänä pysyttelevä tietolähde selkiyttää huolenaihetta haastattelussa.

-" Reilun miljoonan asukkaan Bahrainissa on 3 000 poliittista vankia. Rahoituksen toteutuessa sunnien ja shiiojen välinen jännitteisyys rantautuisi meillekin. Osa moskeijahankkeen luonteesta perillä olevista Suomen muslimeista pelkää, että rahoituksen toteutuessa moskeijan imaamikoulutukseen juurtuu sunnalainen salafijihadismi, jota terroristit edustavat."

Hankkeen takana on yllä mainittujen lisäksi useita yhdistyksiä, jotka saavat projektin näyttämään huomattavasti suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on.  Suomen Muslimiliitto ry, Suomen Musliminaiset ry, Suomi–Bahrain-ystävyysseura, FOKUS eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Bosnialainen Islam Yhdyskunta....

-" Todellisuudessa suurmoskeija on muutaman ihmisen ajama hanke. Hanke näyttää suureelliselta, mutta mainittujen järjestöjen takana ovat samat ihmiset hieman eri rooleissa. Suuri osa muslimeista ei ole edes kuullut siitä."

Säätiön tukena olevan Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja on FOKUS ry:n puheenjohtaja, entinen ulkoministeriön virkamies Ilari Rantakari. Rantakari kieltää että hanketta oltaisiin valmisteltu salassa tai tietoa pimittäen.

-"Monitoimikeskus- ja moskeijahanke on poikkeuksellinen yhteistyöhanke muslimiyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Moskeijahankkeita on tiettävästi ollut Helsingissä useita. Tällaisen hankkeen valmistelu edellyttää myös luottamuksellisuutta, sillä tietovuodot saattaisivat vaarantaa koko prosessin. Muslimiyhteisön edustajat ovat eri tavoin tiedottaneet hankkeesta muita muslimitoimijoita. Hankkeesta on keskusteltu joidenkin piispojen kanssa. Suomen ekumeenista neuvostoa, Uskot-foorumia, sekä eri viranomaistahoja on myös informoitu. "

Rantakari näkee että rahoitusta on otettava sieltä mistä sitä tarjotaan, eikä näe rahoituksen mukanaan mahdollisesti tuomia ongelmia todellisina.

-"Suomen muslimiväestö koostuu suurelta osin turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, joiden varallisuus ei riitä hankkeen rahoittamiseen. Koska moskeija ei kuulu valtiollekaan, vaihtoehdoksi jää ulkomainen rahoitus. Suuri osa jo olemassa olevien rukoushuoneiden rahoituksesta on saatu ulkomailta joko Arabianlahden tai Pohjois-Afrikan maista. Monitoimihankkeen hallinnoinnista vastaa kokonaan suomalainen, täysin itsenäinen säätiö."

Lähde: Kirkko ja Kaupunki

 

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.