Mainos:

EU esti Save Europe Act -kansalaisaloitteen – kieltäytyi rekisteröinnistä

Euroopan siirtolaiskriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 23.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Eva Vlaardingerbroek kommentoi Euroopan komission kieltäytymistä rekisteröimästä Save Europe Actia.

Euroopan komissio on kieltäytynyt rekisteröimästä Save Europe Act -aloitetta eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi. Komission mukaan aloitteen vaatimus ei-länsimaisen maahanmuuton keskeyttämisestä (moratorio) loukkaa EU:n ”perusarvoja”. Järjestäjät ilmoittavat valittavansa päätöksestä oikeuteen.

Kieltävä päätös annettiin 22. heinäkuuta sen jälkeen, kun Save Europe Act -aloitteen järjestäjät jättivät rekisteröintipyyntönsä 8. kesäkuuta. Virallisessa päätöksessään komissio toteaa, että aloitteen tavoitteet keskittyvät uusien ei-länsimaisten maahanmuuttoväylien tilapäiseen pysäyttämiseen.

Save Europe Act -aloitteen tavoitteena on muun muassa pysäyttää ei-länsimainen maahanmuutto opiskelija- ja perheenyhdistämisviisumien kautta, vahvistaa rajaturvallisuutta ja palautuspolitiikkaa sekä ottaa käyttöön nopeampi ja systemaattisempi prosessi sellaisten henkilöiden palauttamiseksi, joilla ei ole oikeutta oleskeluun. Kampanja haluaa myös vähentää sosiaalietuuksia, joita se kuvailee kannustimiksi jatkuvalle muuttoliikkeelle.

The Nordic Times on aiemmin raportoinut aloitteen käynnistämisestä, komission alustavasta viitteestä rekisteröinnin mahdollisesta epäämisestä sekä Brysselissä luovutetusta vetoomuksesta.

Mainos:

Komissio vetoaa syrjintään

Komission arvion mukaan ehdotettu maahanmuuton keskeyttäminen ei perustu tavanomaisiin maahanmuuttopoliittisiin kriteereihin, vaan asianomaisten ihmisten etniseen, kulttuuriseen tai sivilisaatiolliseen alkuperään. Tämän vuoksi se merkitsisi rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja olisi selvästi ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kanssa.

Järjestäjät ovat väittäneet, että termi ”ei-länsimainen” viittaa ainoastaan EU:n ulkopuolelta tuleviin muuttovirtoihin ja henkilöihin, jotka eivät ole EU-kansalaisia. Komissio hylkää tämän perustelun todeten, että aloite kohdistuu nimenomaan ”ei-eurooppalaista” tai ”ei-länsimaista” alkuperää oleviin ihmisiin.

Komissio hylkää myös järjestäjien viittauksen jäsenvaltioiden kansalliseen identiteettiin. Päätöksen mukaan kansallisen identiteetin suojelemista ei voida käyttää oikeutuksena toimille, jotka ovat ristiriidassa EU:n ”perusarvojen ja -oikeuksien” kanssa.

Virallinen nimienkeruu estetty

Kieltäytyminen tarkoittaa, ettei Save Europe Act voi käyttää EU:n virallista järjestelmää eurooppalaisille kansalaisaloitteille. Järjestäjät voivat aloittaa virallisen keräysprosessin vasta rekisteröinnin jälkeen. Prosessi vaatii vähintään miljoona pätevää tuenilmausta ja vähimmäiskynnysten ylittämistä vähintään seitsemässä jäsenvaltiossa.

Tämän seurauksena kampanjan jo keräämiä allekirjoituksia kyseisen järjestelmän ulkopuolella ei lasketa virallisiksi tuenilmauksiksi EU-prosessissa. Komission rekisterissä aloitteen tilaksi on nyt merkitty ”rekisteröinti evätty”.

Järjestäjät lupaavat oikeustaistelun

Eva Vlaardingerbroek, joka edustaa aloitetta yhdessä Martin Sellnerin kanssa, kutsuu hylkäämistä hyökkäykseksi eurooppalaisten demokraattisia oikeuksia vastaan. Viestissään X-palvelussa hän sanoo, etteivät järjestäjät aio luovuttaa ja he tulevat haastamaan päätöksen oikeudessa.

Rekisteröinnin epäämisestä voidaan valittaa Euroopan unionin tuomioistuimeen. Järjestäjät eivät ole vielä ilmoittaneet, milloin he nostavat kanteen tai mihin oikeudellisiin perusteisiin he aikovat vedota.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Maahanmuuttajien lapsenlapset Tanskassa tekevät enemmän rikoksia kuin isovanhempansa

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 11.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva: veitsi-isku Mannheimin torilla 31. toukokuuta 2024. Kuvassa ei näy Tanskan tilastoihin sisältyviä henkilöitä.

Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta, Pakistanista ja Turkista tulleiden maahanmuuttajien miespuoliset lapsenlapset syyllistyvät huomattavasti useammin rikoksiin kuin väestö keskimäärin tai heidän isovanhempansa. Tähän asti heidät on laskettu Tanskan virallisissa tilastoissa tanskalaisiksi.

Luvut perustuvat erityiseen tietoaineistoon, jonka sanomalehti Berlingske tilasi Tanskan tilastokeskukselta (Danmarks Statistik), Den Korte Avis raportoi.

Vuonna 2025 niin kutsutuista MENAPT-maista tulleiden maahanmuuttajien miespuolisten lastenlasten rikollisuusaste oli 147 prosenttia keskiarvoa korkeampi. Tämä oli korkein taso kuusivuotiskaudella, jolta virasto laski luvut. Ryhmästä tuomittiin vuonna 2025 yhteensä 143 henkilöä.

Rikollisuusaste on myös huomattavasti korkeampi kuin samoista maista tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla. Jo aiemmin tiedettiin, että toisella sukupolvella on korkeampi rikollisuusaste kuin ensimmäisellä.

Mainos:

Katoavat ”tanskalaista alkuperää” -kategorian alle

Kolmatta sukupolvea ei raportoida erikseen tavallisissa rikostilastotaulukoissa. Sen sijaan lapsenlapset putoavat kategoriaan ”tanskalaista alkuperää”, mikä vaikeuttaa kehityksen seuraamista sukupolvien yli. Den Korte Avisin toimittaja Poul Erik Andersen kirjoitti vuonna 2025, että yli 30 000 ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien toisen ja kolmannen sukupolven jälkeläistä oli rekisteröity tanskalaisiksi.

Tanskan tutkimuskeskus VIVE:n professori ja tutkimusjohtaja Torben Tranæs pitää havaintoja merkkinä siitä, ettei kotouttaminen toimi tarkoitetulla tavalla.

— Ne viittaavat kotouttamishaasteeseen, jota tulisi tutkia tarkemmin. Tavoitteenamme on ollut, että mitä useamman sukupolven ajan maahanmuuttajaperheet ovat olleet Tanskassa, sitä paremmin he pärjäisivät verrattuna perheisiin, jotka ovat asuneet pidempään jossakin köyhemmistä ei-länsimaista. Tässä tapauksessa näin ei ole, hän sanoo Berlingskelle Den Korte Avisin mukaan.

Tanskan kansanpuolue haluaa nyt viedä Tanskan parlamenttiin, kansankäräjille (Folketinget), esityksen, jossa hallitusta kehotetaan vaatimaan Tanskan tilastokeskusta avaamaan tietokantansa ja raportoimaan kolmannen sukupolven maahanmuuttajat erikseen.

Lievä tuomio Christian Zedigin kuolemasta – Tanskan poliitikot raivoissaan

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin vuoden vankeuteen pahoinpitelystä, joka johti Christian Zedigin kuolemaan. Poliisin eristysnauha näkyy arkistokuvassa.
Ruotsalainen poliisi Christian Zedig kuoli jouduttuaan pahoinpitelyn uhriksi jalkapallon MM-kisojen ottelun aikana kööpenhaminalaisessa urheilubaarissa. Tekijä, Nkumba Ludovic Tshiembe, sai hyökkäyksestä vain vuoden vankeutta, ja nyt tanskalaiset poliitikot hallituksesta Tanskan kansanpuolueeseen vaativat kovempia rangaistuksia. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 31-vuotiaan Nkumba Ludovic Tshiemben vuoden vankeuteen kahden lapsen isän Christian Zedigin pahoinpitelystä. Nkumba Ludovic Tshiembe sai myös vuoden mittaisen kiellon vierailla yöelämän kohteissa tiettyinä aikoina, Tanskan TV2 raportoi. Christian Zedig, 32, oli vapaalla ollut eksjöläinen poliisi, joka oli Kööpenhaminassa 30. kesäkuuta katsomassa Norjan ja Norsunluurannikon välistä MM-jalkapallo-ottelua valkokankaalta. Kun ottelun aikana syntyi tappelua, hän yritti mennä väliin, jolloin Nkumba Ludovic Tshiembe pahoinpiteli hänet. Tshiembe myönsi hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa ja sanoi hyväksyvänsä tuomion, mutta vastusti vangittuna pitämistä.

Historiaa väkivaltarikoksista

Nkumba Ludovic Tshiembe on aiemmin tuomittu useista väkivaltarikoksista, mukaan lukien murhan yrityksestä ja raiskauksesta. Hän saapui Tanskaan Kongon demokraattisesta tasavallasta pikkulapsena ja on Tanskan kansalainen. Oikeus toteaa ratkaisussaan ottaneensa huomioon hänen historiansa aggressiivisesta käyttäytymisestä ja eskaloituvista konflikteista sekä hänen aiemmat rikokset ja sen tosiasian, että Christian Zedig kuoli. Syyttäjä Søren Harbo vaati vähintään vuoden vankeutta, kun taas puolustus vaati enintään kymmentä kuukautta. Tänä kesänä syyttäjäviranomainen oli ilmoittanut hakevansa kahdeksasta kymmeneen kuukauden rangaistusta. Tanska tuplasi törkeän pahoinpitelyn rangaistukset helmikuussa, mutta kovemmat rangaistukset eivät koske sitä säännöstä, jonka perusteella Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin.

Ministeri haluaa kovempia rangaistuksia

Oikeusministeri Nicolai Wammen (S) kutsuu tuomiota tällaisissa tapauksissa "hyväksymättömän alhaiseksi". — Minun on hyvin vaikea pukea sanoiksi, kuinka vihaiseksi minut tekee se, että ruotsalainen poliisi ja isä joutui niin mielettömän väkivallanteon kohteeksi, että hän menetti henkensä, Wammen sanoo TV2:lle. Hän haluaa antaa lakiesityksen, jolla korotetaan rangaistuksia kuolemaan johtaneesta perusmuotoisesta pahoinpitelystä, kun tekijällä on aiempia tuomioita henkilöön kohdistuvista rikoksista. Uutta rangaistustasoa ei ole tässä vaiheessa esitetty. Ilmoitus ei ole myöskään uusi: pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti kovemmista rangaistuksista jo elokuussa. Tänä kesänä hän nosti esiin miehen taustan. — Ei voi olla hyväksyttävää, että mies tulee Kongosta, menee Islands Bryggelle ja lyö toista ihmistä, ja pääsee sitten kuin koira veräjästä mahdollisesti lievällä tuomiolla, Frederiksen sanoi TT:n mukaan. Tanskan kansanpuolueen oikeuspoliittinen puhemies Anders Vistisen sanoo TV2:lle, että tuomio heijastaa "pehmeäsydämistä" eli liian lempeää lainsäädäntöä. — Tämä mies on hakannut jonkun kuoliaaksi, ja silti meidän oletetaan majoittavan häntä ikuisesti. Se on täysin kestämätöntä, Vistisen sanoo. Puolue haluaa myös voida menettää rikollisilta heidän kansalaisuutensa. Tanskan kansanpuolueen Morten Messerschmidt sanoo, ettei hänellä ole sanoja sille, "kuinka epäoikeudenmukainen tämä tuomio on": "12 kuukautta isän kuoliaaksi hakkaamisesta jalkapallon katselujuhlissa". Teknologiamiljardööri Elon Musk reagoi myös X-palvelussa kutsuen tuomiota "pöyristyttäväksi". Zedigin perheen lähes 1,9 miljoonan Tanskan kruunun vahingonkorvausvaatimuksesta päätetään myöhemmin. Christian Zedig jätti jälkeensä vaimon ja kaksi lasta.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemukset massasaapumisten aikana

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 2.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Siirtolaisia kokoontuneena Trampolin-rannan läheisyyteen Ceutassa 15. elokuuta 2026, sen jälkeen kun turvatoimia Marokon vastaisella rajalla oli tiukennettu.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen tilapäisesti, kun kymmenet tuhannet ihmiset saapuvat samanaikaisesti. Ehdotus esiteltiin Luxemburgissa torstaina, ja se sai välittömästi tukea useilta suurilta jäsenvaltioilta.

Kreikan maahanmuuttoministeri Thanos Plevris esitteli ehdotuksen EU:n sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa. Hän uskoo, että kesäkuussa voimaan tullut EU:n maahanmuuttosopimus on parantanut kykyä hallita muuttovirtoja, mutta se ei ole mennyt tarpeeksi pitkälle, Reuters raportoi.

— Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla vahvempi rajavalvonta ja turvapaikkahakemusten keskeyttäminen, Plevris sanoo.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Ateena haluaa EU:n tulevan kriisikehyksen sisältävän erityisiä hätätilamääräyksiä, jotka voidaan aktivoida vain poikkeuksellisissa olosuhteissa: laittomien saapumisten nopea lisääntyminen, paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuva vakava paine sekä näyttö siitä, että EU:n ulkopuoliset maat järjestävät tai edistävät muuttovirtoja, Euronews kirjoittaa.

Mainos:

Jos nämä määräykset aktivoidaan, turvapaikkahakemukset voitaisiin keskeyttää tilapäisesti, palautuksia nopeuttaa ja rajaturvallisuusvirasto Frontex kutsua paikalle välittömästi.

Ceuta toimi esimerkkinä

Kreikka viittaa Ceutaan. Espanja arvioi, että yli 72 000 siirtolaista saapui Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan enklaaviin heinäkuun lopussa. Suurin osa on palannut, mutta noin 10 000 on jäänyt.

Ateena on jo kokeillut tätä lähestymistapaa omin päin. Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi maaliskuussa 2020 ja kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2025 Libyasta tulleiden venesaapumisten jälkeen. Puola otti käyttöön vastaavan toimenpiteen Valko-Venäjän vastaisilla rajanylityspaikoilla maaliskuussa 2025.

Tukea Berliinistä ja Wienistä

Kokouksessa käyty keskustelu oli lyhyt. Puola, Saksa, Itävalta ja Tanska ilmaisivat tukensa, ja Alankomaiden maahanmuuttoministeri Bart van den Brink haluaa, että Ceutan kaltaisia tilanteita käsitellään rajavalvonta-asioina, ei turvapaikka-asioina.

— Meidän on löydettävä laillinen tapa pitää heidät turvapaikkaprosessin ulkopuolella, van den Brink sanoo.

— Normaaleja turvapaikkamenettelyjä ei voida suorittaa, kun on selvää, ettei massasaapumisessa ole kyse humanitaarisesta tilanteesta, vaan se johtuu salakuljetuksesta ja disinformaatiosta, sanoo Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt.

— Jos 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä, saapuu yhden päivän aikana, sillä ei selvästikään ole mitään tekemistä turvapaikanhaun kanssa, eikä vanhojen sääntöjen mukaan voida toimia, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner.

Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt sanoi, ettei tabuja saisi olla.

Ehdotusta tullaan käsittelemään osana Euroopan komission ilmoittamaa kriisikehystä.

Ensimmäisten oleskelulupien määrä EU:ssa kasvoi 10 prosentilla

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisille kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuonna 2024.

EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.

Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.

Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.

Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.

Mainos:

Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia

Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.

Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.

Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.