Espanjan siirtolaisille suunnattu armahdus voi tuoda laillisen aseman kolmelle miljoonalle

Julkaistu tänään 11:19 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Espanjan poliisin korkeat virkamiehet varoittavat, että hallituksen toteuttama säädösten vastaisesti maassa oleskelevien siirtolaisten massarekisteröinti yhdistettynä myöhempiin perheenyhdistämisiin voi lopulta antaa laillisen aseman noin kolmelle miljoonalle ihmiselle maassa.

Arvio perustuu siihen, että 1,2 miljoonaa ihmistä hakee lupaa poikkeuksellisen laillistamisohjelman puitteissa. El Mundo -lehden raportoinnin mukaan jokaista laillisen aseman saanutta henkilöä kohden useat perheenjäsenet voivat myöhemmin hakea lupaa muuttaa Espanjaan.

Espanjan osallisuus-, sosiaaliturva- ja maahanmuuttoministeriö rekisteröi täsmälleen 1 174 978 hakemusta huhtikuun puolivälin ja kesäkuun 30. päivän välisenä aikana. Hallitus arvioi alun perin, että noin puoli miljoonaa ihmistä saattaisi täyttää ehdot.

Uudistus on suunnattu ihmisille, jotka ovat asuneet Espanjassa ilman laillista oleskelulupaa tai hakeneet kansainvälistä suojelua ja jotka ovat olleet maassa ennen 1. tammikuuta 2026. Hakijoiden on pystyttävä osoittamaan viiden kuukauden yhtäjaksoinen oleskelu, eikä heillä saa olla rikostuomiota.

Poliisiviranomaiset kritisoivat tarkastuksia

Espanjan maahanmuutto- ja rajapoliisin korkeat virkamiehet väittävät pääministeri Pedro Sánchezin hallituksen heikentäneen poliisin roolia hakemusten tarkastamisessa siirtämällä päävastuun maahanmuuttoministeriölle. He pelkäävät, että henkilöllisyystodistusten ja rikosrekisterien tarkastuksista tulee seurauksena vähemmän tiukkoja.

Sisäministeriö on hylännyt osan kritiikistä ja toteaa, että poliisilausuntoja pyydetään säädösten mukaisesti. Poliisiviranomaiset ovat myös varoittaneet petoksista, joissa ihmiset maksavat asiakirjoista ja todistuksista, joissa heidät kuvataan valheellisesti sukulaisiksi.

Kolme miljoonaa on ennuste

Arvio kolmesta miljoonasta ei ole ilmoitus siitä, kuinka monta henkilöä todellisuudessa saa oleskeluluvan. Kyseessä on skenaario, joka sisältää tulevat perheenyhdistämiset. Tällaiset hakemukset arvioidaan erikseen ja ne edellyttävät muun muassa, että Espanjassa olevalla henkilöllä on riittävät ja vakaat tulot.

Maahanmuuttoministeriön sääntöjen mukaan kahden hengen taloudella on oltava kuukausittaiset tulot, jotka vastaavat 150 prosenttia Espanjan virallisesta IPREM-tulomittarista (Public Income Indicator for Multiple Effects). Jokaisesta lisäperheenjäsenestä vaaditaan vielä 50 prosenttia lisää.

Poliisin maahanmuutto-osasto on myös varoittanut suuremmasta paineesta terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin ja todennut, että uudistus voisi rohkaista useampia ihmisiä saapumaan Espanjaan laittomasti. Sánchez on puolestaan puolustanut laillistamista oikeus- ja integraatiokysymyksenä ja väittänyt, että maahanmuutto on välttämätöntä maan taloudelle ja hyvinvointijärjestelmälle.

Ruotsi ehdottaa siilien suojelua ja samalla rauhoitettujen lajien listan lyhentämistä

Julkaistu tänään 10:43 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsin hallitus ja ruotsidemokraatit ehdottavat siilin ja ankeriaan lisäämistä maan lakisääteisesti suojeltujen lajien listalle. Samalla kansallista listaa supistettaisiin noin 300 lajista noin 230 lajiin.

Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun siili sisällytetään Ruotsin lajiensuojeluasetukseen. Myös jalokebalsami (Ricasolia virens), orakaslaji Hydnellum mirabile ja kirjomittari (Baptria tibiale) kuuluvat suojeltaviksi esitettyihin lajeihin SVT:n hallituksen lehdistötilaisuuden jälkeen esittämien tietojen mukaan.

Liberaalipuolueen ilmastoministeri Romina Pourmokhtari sanoi, että siilien elinolosuhteet ovat heikentyneet merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana ja on merkkejä siitä, että kanta on lähes puolittunut.

Useat kasvit menettämässä suojelunsa

Sinivuokko, kevätesikko ja muratti ovat niiden lajien joukossa, joiden suojelustatuksen poistamista ehdotetaan. Metsänemä-orkidea (Goodyera repens) siirrettäisiin uuteen suojelukategoriaan.

Orkidean poimiminen säilyisi kiellettynä, mutta sen pelkkä esiintyminen ei enää välttämättä pysäyttäisi metsätaloustoimia, jos toiminnan tarkoituksena ei ole vahingoittaa kasvia.

Hallitus haluaa myös ottaa käyttöön yleisiä poikkeuksia maa- ja metsätaloudelle. Uusi poikkeusperuste koskisi tärkeitä yleisiä etuja, kuten energiantuotantoa ja puolustusta.

Erottelu eri uhkien välillä

Ehdotus perustuu Ruotsin ympäristöviranomaisen (Naturvårdsverket) hallituksen pyynnöstä laatimaan listaan. Yhtenä tavoitteena on tehdä selkeämpi ero poimimisen uhkaamien lajien ja elinympäristön muutosten uhkaamien lajien välillä.

Hallituksen mukaan muutosten tarkoituksena on myös vahvistaa maanomistajien omaisuudensuojaa. Uusien sääntöjen ehdotetaan astuvan voimaan 1. marraskuuta.

USA ja Iran vaihtoivat uusia iskuja Hormuzinsalmen saarron jatkuessa

Julkaistu tänään 09:55 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

WASHINGTON (Xinhua) -- Yhdysvaltain keskushallinnon asevoimat (CENTCOM) ilmoitti tiistaina saattaneensa päätökseen seitsemän tuntia kestäneen iskun aallon Irania vastaan. Iskut kohdistuivat kymmeniin sotilaallisiin kohteisiin Hormuzinsalmen läheisyydessä ja Iranin rannikkoalueilla vain tunteja sen jälkeen, kun merisaarto salmessa oli aloitettu uudelleen.

Iranin vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti iskeneensä MQ-9-lennokkien laukaisualustalle Yhdysvaltain Ali Al Salemin lentotukikohdassa Kuwaitissa kostona Yhdysvaltain hyökkäyksille, virallinen uutistoimisto IRNA raportoi keskiviikkona.

IRGC kertoi myös iskeneensä Yhdysvaltain sotilaslaitoksiin al-Azraqin tukikohdassa Jordaniassa ja tuhonneensa johtokeskuksen, laivaston tuen hallintakeskuksen, varastoja ja polttoainesäiliöitä Yhdysvaltain viidennen laivaston tukikohdassa Bahrainissa ”murskaavana vastauksena” keskiviikkona.

IRGC varoitti, että Hormuzinsalmi pysyy suljettuna ”Amerikan pahuuden loppuun asti”.

Trump uhkaa voimalaitoksia ja siltoja

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tiistaina, että Yhdysvallat laajentaa iskujaan Iraniin ensi viikolla kohteinaan voimalaitokset ja sillat, ellei Teheran suostu neuvotteluihin.

Ensi viikolla heille käy todella huonosti, sillä ensi viikolla vuorossa ovat voimalaitokset. Ensi viikolla vuorossa ovat sillat. Me tulemme tuhoamaan kaikki heidän voimalaitoksensa. Me tulemme tuhoamaan kaikki heidän siltansa, elleivät he tule pöytään neuvottelemaan, Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa.

Yhdysvaltain presidentti sanoi Iranin armeijan ”heikentyneen erittäin alhaiselle tasolle” toistuvien Yhdysvaltain iskujen jälkeen ja että iskut jatkuvat, ”kunnes sanon sen riittävän”.

Trump kertoi Foxille myös, että hänen edustajansa ovat olleet viime aikoina yhteydessä Iranin viranomaisiin. Kysyttäessä, mikä viesti Iranille välitettiin, Trump vastasi:

Teidän on parasta tehdä sopimus. Teille ei tule jäämään mitään jäljelle.

Merisaarto asetettiin uudelleen

Trumpin huomautukset tulivat keskellä Yhdysvaltain ja Iranin välisen konfliktin viimeisintä kärjistymistä. Yhdysvaltain joukot käynnistivät uuden iskukierroksen iranilaisia kohteita vastaan tiistaina neljäntenä peräkkäisenä päivänä ja asettivat Hormuzinsalmen saarron uudelleen voimaan.

”Yhdysvaltain joukot aloittivat uudelleen merisaarron Iranin satamiin ja rannikkoalueille suuntaavia tai niistä lähteviä aluksia vastaan tänään kello 16.00 itäistä aikaa (20.00 GMT)”, CENTCOM totesi lausunnossaan.

Yhdysvaltain armeija käynnisti uusia iskuja Irania vastaan hieman ennen saarron alkamista tavoitteenaan ”jatkaa niiden Iranin kyvykkyyksien heikentämistä, joita käytetään kaupallisen meriliikenteen häiritsemiseen Hormuzinsalmessa”, lausunnossa todettiin.

Ruotsalaisen vihreän teräsyhtiö Stegran velat yli kolminkertaistuivat

Julkaistu tänään 09:49 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Ruotsalaisen teräsvalmistaja Stegran velka nousi 10,8 miljardista kruunusta (979 miljoonaa euroa) 36 miljardiin kruunuun (3,26 miljardia euroa) vuonna 2025. Samaan aikaan yhtiö raportoi 3,3 miljardin kruunun (299 miljoonaa euroa) tappiosta.

Luvut käyvät ilmi Stegran vuoden 2025 vuosikertomuksesta, ja niitä on analysoinut Affärsvärlden-lehden analyytikko Christian Sandström. Yhtiön velkataakka kasvoi yli 25 miljardilla kruunulla (2,27 miljardia euroa) yhdessä vuodessa, kun taas hyväksytty velkarahoitus on yhteensä noin 45 miljardia kruunua (4,08 miljardia euroa).

Pelkästään lainojen järjestelykulut nousivat vuoden aikana noin miljardiin kruunuun (90,6 miljoonaa euroa). Erä sisältää pankkikulut, takausprovisiot, oikeudenkäyntikulut ja muut transaktiokustannukset, mutta ei yhtiön jatkuvia korkomaksuja.

Stegra, joka tunnettiin aiemmin nimellä H2 Green Steel, rakentaa Pohjois-Ruotsin Bodeniin terästehdasta, jonka tavoitteena on tuottaa terästä merkittävästi pienemmillä hiilidioksidipäästöillä. Hanke ei ole vielä tuottanut tuloja terästuotannosta ja on edelleen riippuvainen ulkopuolisesta pääomasta.

Johdon palkkiot kaksinkertaistuivat

Kasvavasta tappiosta huolimatta johdon ja hallituksen palkat ja muut korvaukset kaksinkertaistuivat 3,8 miljoonasta euroasta 7,8 miljoonaan euroon. Muuttuvat palkkiot olivat yhteensä noin 10 miljoonaa kruunua (906 000 euroa). Yhtiö perusteli kasvua johdon ja hallituksen muutoksilla.

Vuoden 2026 alussa Stegra kohtasi paineita maksamattomien laskujen, urakoitsijoiden vaatimusten ja kiireellisen uuden pääoman tarpeen vuoksi. Kesäkuussa yhtiö ilmoitti saaneensa päätökseen 1,4 miljardin euron rahoituskierroksen. Kierrosta johti Wallenberg Investmentsin johtama konsortio.

Miljardit valtiontakausten tukemana

Myös Ruotsin valtiolla on taloudellista vastuuta hankkeesta. Vuoden 2025 aikana Stegralle aktivoitiin 7,7 miljardin kruunun (698 miljoonaa euroa) edestä Ruotsin valtionkonttorin (Riksgälden) luottotakauksia viraston vuosikertomuksen lukujen mukaan.

Stegra on aiemmin ilmoittanut, että kaupallisen tuotannon Bodenissa on määrä alkaa vuonna 2027. Sandströmin arvion mukaan kasvava velka, kustannukset ja viivästykset jättävät hankkeelle erittäin vähän tilaa uusille takaiskuille.

EU harkitsee rajoituksia liikekannallepanon piiriin kuuluvien ukrainalaisten suojeluun

Julkaistu eilen 13:48 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Euroopan komission kerrotaan valmistelevan sääntöjä, jotka voisivat rajoittaa pääsyä tilapäisen suojelun piiriin niiden ukrainalaisten kohdalla, jotka kuuluvat kotimaassaan liikekannallepanon piiriin. Tulevilta hakijoilta saatetaan vaatia todistus siitä, että heidät on vapautettu asepalveluksesta.

Väitteet ovat peräisin puolalaisesta Rzeczpospolita-lehdestä, ja niistä ovat raportoineet useat tiedotusvälineet, kuten Kyiv Post. Ehdotusta kuvataan merkittävimmäksi muutokseksi EU:n ukrainalaisille tarkoitettuun tilapäisen suojelun järjestelmään sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön vuonna 2022.

Uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen tukea hakevat saattavat tarvita Ukrainan viranomaisten myöntämän todistuksen, joka osoittaa, etteivät he kuulu liikekannallepanon piiriin. Vaatimuksen kerrotaan koskevan sekä miehiä että naisia.

Puolan sisäministeriön alivaltiosihteeri Maciej Duszczyk kertoi Rzeczpospolitalle, että työ on valmistumassa ja että Puola tukee muutoksia. Säännöt on tarkoitus esitellä heinäkuussa, mutta raportin mukaan ne tulisivat voimaan vasta maaliskuussa 2027, jolloin nykyinen järjestely päättyy.

Miljooniin ei sovelleta takautuvasti

Ehdotus ei koskisi niitä noin 4,3 miljoonaa ukrainalaista, joilla on jo tilapäinen suojelu EU:ssa. Sen sijaan se kohdistuisi uusiin hakijoihin sääntöjen tultua voimaan. Ukrainan kerrotaan itse pyytäneen muutosta kesäkuun alussa osana liikekannallepanopolitiikkaansa.

Yksi käytännön seuraus olisi EU:n ulkorajan muuttuminen Ukrainan liikekannallepanojärjestelmän jatkeeksi. Suojelu sodalta riippuisi tällöin siitä, että hakijan kotimaa ensin todistaa, ettei henkilöä tarvita sotilaspalvelukseen.

Diesen: ”Viimeiseen mieheen”

Norjalainen valtiotieteilijä ja professori Glenn Diesen esitti jyrkän tulkinnan raportista. Hän kirjoitti, ettei niitä ukrainalaisia, joita presidentti Volodymyr Zelenskyi tarvitsee sotaan, enää otettaisi vastaan EU:hun.

”EU maksoi välikäsisodasta ja vaatii, että se käydään viimeiseen mieheen asti”, Diesen kirjoitti X-palvelussa.

Diesenin kommentti korostaa ehdotuksen keskeistä ristiriitaa: EU tarjoaa suojelua, mutta sulkee mahdollisesti pois ne ukrainalaiset, jotka Kiova haluaa mobilisoida. Euroopan komissio ei ole vielä virallisesti esitellyt ehdotusta, mutta jos raportit vahvistetaan, se merkitsisi huomattavaa tiukennusta tuleville ukrainalaisille hakijoille.