Ensimmäistä kertaa suurempi osuus pojista kuin tytöistä saavutti kelpoisuuden kansalliseen lukio-ohjelmaan Ruotsissa. Ero on 83,6 prosenttia vastaan 83,4 prosenttia, ja joka kuudes yhdeksännen luokan tänä keväänä päättänyt opiskelija jäi ilman kelpoisuutta.
Luvut koskevat opiskelijoita, jotka päättivät 9. luokan keväällä 2026. Ruotsin opetushallitus Skolverket kirjoittaa 24. syyskuuta julkaistussa lehdistötiedotteessa, että sukupuolten välinen kuilu on kaventunut kymmenen vuoden ajan. Virasto varoittaa kuitenkin lukemasta pysyvää käännettä yhden vuoden tuloksista.
"Tilastojen nyt osoittama ero, jossa poikien osuus on suurempi, on edelleen pieni, ja suuntaus näyttää erilaiselta eri ryhmissä. Siksi on tärkeää olla tekemättä liian laajoja johtopäätöksiä yhden vuoden tuloksista", sanoo Skolverketin analyysipäällikkö Anna Castberg.
Keskiarvon takana suuntaukset kulkevat eri suuntiin. Ruotsalaistaustaisten opiskelijoiden keskuudessa pojat ovat olleet tyttöjä useammin kelpoisia jo toista vuotta peräkkäin. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden keskuudessa malli on päinvastainen: tytöt ovat edelleen useammin kelpoisia.
Vanhempien koulutuksella on edelleen suuri merkitys. Opiskelijat, joilla on vähintään yksi korkeakoulutettu vanhempi, saavuttavat lukio- tai ammatillisen koulutuksen kelpoisuuden useammin kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on alhaisempi koulutustaso. Tämä pätee riippumatta siitä, onko tausta ruotsalainen vai ulkomaalainen.
Kuilu näkyy myös koulujen välillä. Kouluissa, jotka sijaitsevat suurten sosioekonomisten haasteiden alueilla, kelpoisten opiskelijoiden osuus on 16 prosenttiyksikköä pienempi kuin kouluilla, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti erittäin suotuisilla alueilla.
Matematiikka laskee tuloksia
Arvosanatilastot ovat ristiriitaisia. Hyväksytyn arvosanan saaneiden opiskelijoiden osuus nousi 12:ssa Ruotsin peruskoulun 17 pakollisesta aineesta. Suurin nousu tapahtui ruotsi toisena kielenä -aineessa, 3,6 prosenttiyksikköä.
Matematiikassa suuntaus on päinvastainen. Hyväksytyn arvosanan saaneiden osuus laski 1,1 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin lasku oppiaineiden joukossa. Hyväksytty arvosana matematiikassa on yksi lukio- tai ammatillisen koulutuksen kelpoisuusvaatimuksista, joten lasku osuu suoraan niihin opiskelijoihin, jotka ovat rajoilla.
"Usein juuri matematiikka ratkaisee sen, kun opiskelijat eivät saa kelpoisuutta toisen asteen koulutukseen. Siksi on erityisen huolestuttavaa, että näemme heikompia tuloksia juuri tässä", Castberg sanoo.
Ammatilliseen ohjelmaan vaaditaan hyväksytyt arvosanat matematiikassa, englannissa ja ruotsissa tai ruotsi toisena kielenä -aineessa, sekä vähintään viidessä muussa aineessa. Korkeakoulutukseen valmistava ohjelma vaatii vähintään kaksitoista hyväksyttyä ainetta.
Keskiarvopisteet nousevat silti
Samaan aikaan keskimääräinen meriittipistemäärä, joka lasketaan 17 aineen perusteella, nousi 1,2 pistettä 230,9 pisteeseen 340 mahdollisesta. Skolverket huomauttaa, että meriittipistemäärä voi nousta, vaikka kelpoisten opiskelijoiden osuus laskisi, koska nämä kaksi mittaria kuvaavat eri asioita.
Tytöillä on edelleen korkeampi keskimääräinen meriittipistemäärä kuin pojilla, kuten on ollut koko mittausjakson ajan keväästä 1998 lähtien. Ero ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tämän vuoden tilastoissa.
