Mainos:

Emeritussuurlähettiläs Himasen mukaan Suomen tulisi liittyä NATO:on välittömästi ja ilman kansanäänestystä

Julkaistu 20.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen Moskovan entinen suurlähettiläs Hannu Himanen vaatii Suomea liittymään NATO:on välittömästi ja ilman kansanäänestystä. Hänen mukaansa Venäjän uhka tulevaisuudessa on niin suuri, ettei Venäjän voimankäyttöä Suomea vastaan voida sulkea pois.

Kansanäänestystä Himanen ei tahdo missään tapauksessa.

-"Kansanäänestys toisi mukanaan epävarmuutta ja selviä turvallisuusriskejä. Se tarjoaisi ulkopuoliseen vaikuttamiseen otollisen mahdollisuuden, johon ainakin Venäjä tarttuisi hanakasti."

Kirjassaan "Länttä vai itää-Suomi ja geopolitiikan paluu", Himanen korostaa NATO-jäsenyyden tärkeyttä ja pitäisi jäsenyyttä vastustavien kannan voittoa Venäjän onnistumisena pyrkimyksissään. Jäsenyys olisi hänen mukaansa erityisen ajankohtaista juuri.

Mainos:

-"Viime vuosien kehitys Suomen turvallisuusympäristössä on vahvistanut näkemystäni liittoutumisen hyödyistä. Muuttunut kansainvälinen tilanne korostaa liittoutumisen ajankohtaisuutta ja kiireellisyyttä."

Esimerkiksi Venäjän uuden suurlähettilään mainintaa Venäjän mahdollisista vastatoimista Suomen NATO-jäsenyyden vuoksi Himanen pitää uhkailuna ja rajapolitiikkana.

-"Juuri tähän Venäjän informaatiovaikuttaminen pyrkii

: se vihjailee reagoivansa Suomen Nato-jäsenyyteen ”riittävin” sotilaallisin keinoin ja haluaa siten synnyttää suomalaisissa pelonsekaisia käsityksiä liittoutumisen kielteisistä seurauksista."

-"On valheellista väittää, että Nato olisi Venäjän vihollinen tai että Nato hautoisi hyökkäyksellisiä aikeita Venäjää vastaan. Se on Venäjän disinformaation synnyttämä narratiivi, jota Venäjä ylläpitää oman aggressiivisen politiikkansa peittelemiseksi. "

Lähde: IS

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Paljon suurempi uhka on kehitysmaalaiset loiset tällä hetkellä Lähi-Idästä ja Afrikasta.

Timo-Jussi Lamberg
Timo-Jussi Lamberg
8 years ago

Venäjä ja Putinin trollit eivät halua Suomen liittyvän Natoon,koska silloin Suomen miehittäminen ei ole niin helppoa kuin nykyisessä tilanteessa.

Jeremias Shwartz
Jeremias Shwartz
8 years ago

Nato ei näiden asiantuntujoiden mukaan kykene hyökkäämään. Mitähän mieltä serbit, afgaanit ja mm mente negrolaiset on asiasta? Niskaan tullut pommi ei ole hyökkäystä kun sen tiputtaa puolustusliitto?

Muistan jo ala-asteelta, eli 90-luvun alusta, kun media lietsoi pelkoa asiasta ja joku viisas aikuinen silloinkin, eli noin 30 vuotta sitten, tiesi että jos ei NYT liitytä natoon niin Venäjä on ihan just täällä.

Yhteistä näille natolobbareille on perusteluiden puuttuminen. Mitä Venäjä hyötyisi siitä että saisi sitoa suuren osan sotilasresursseistaan Suomen kontrollointiin? Verrattuna siihen että Suomi pysyy puhtaana usan ja naton sotilasjoukoista eikö muutu alustamaaksi siionistiarmeijalle?

Pelkkä iänikuinen hokeminen etupiiristä ja talvisodasta ilman mitään konkreettista substanssia on vähän kuin kausirokotteet, ne ovat suunnattu vain tyhmille ihmisille yhdessä fluorihammastahnan kanssa.

Sitten taas kun miettii ”läntisen” klikin motiiveita Venäjän kaatamiselle, ei niistä ole pulaa.

Iso Nivea
Iso Nivea
8 years ago

Himanen runkkaa niin niin pitkään ja hartaasti että suurin nato-kiima menee ohi. Ja sen jälkeen kun pystyy taas ajattelemaan selkeästi, miettii mistä se uhka Suomen valtiolle ja suomalaisille tulee? Kuka sen uhan on luonut ja mitä se konreettisesti tarkoittaa.

huugo
huugo
8 years ago

Euroopalla on SUURI sisäinen uhka joka järjestätyy kovaa vauhtia, ei siinä venäjää tarvita.

wurther
wurther
8 years ago

Tällähän ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa, vaan Nato on välikappale kulttuurimarksismin ajamisessa. Lisäksi tietysti rahasampo USA:n asefirmoille, kun alamaiset (=NATO:ssa ei ole jäseniä, tai liittolaisia, vaan alamaisia) voidaan lahjoa/pakottaa ostamaan niiltä poskettomasti ylihinnoiteltua kalustoa.

Monilta poliitikoilta ja virkamiehiltä puuttuu järjelliset Nato-jäsenyyden perustelut täysin, koska heidän mielipiteet perustuvat tilille kilahtavaan summaan.

USA:n ja Venäjän välillä ei tule olemaan mitään sotaa proxy-sotien lisäksi, mutta USA kyllä pyrkii aktiivisesti luomaan keinotekoisia konflikteja, mm. Suomen ja Venäjän välille. Jos jotain voi sanoa varmasti on se, että Suomelle ei ole missään tapauksessa edullista ottaa osaa tällaiseen keinotekoisesti manipuloituun konfliktiin, joka voidaan toteuttaa esim. erikoisjoukkojen false flaggina.

wurther
wurther
8 years ago
Reply to  wurther

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että Suomesta ollaan tekemässä uhrattavaa pelinappulaa mm. Himasen, muiden virkamiesten ja poliitikkojen toimesta, jotka pakenevat sitten ennakkoilmoituksella Lontooseen.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.