Budjettiriihessä sovittiin eriarvoisuutta vähentävistä toimista

Julkaistu 31.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

 

Hallitus sopi budjettiriihessä 31. elokuuta useista tukitoimista lapsiperheille ja ihmisten syrjäytymisen vähentämiseksi. Myös terveysalan kasvua halutaan edistää. Nämä sisällytetään hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen, joka annetaan eduskunnalle syyskuussa.

Hallitus aikoo toteuttaa perhevapaauudistuksen.  Lisäksi hallitus ehdottaa, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustuksen päivittämiseen lisätään 1,65 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällä pystytään kehittämään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä. Pienituloisten pikkulapsiperheiden tulot nousevat, kun vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja korotetaan

Päihdeäitien hoitoon esitetään 3 miljoonaa euroa. Saattohoidon kehittämiseen osoitetaan miljoona euroa yhtenäisten hoidon perusteiden toimeenpanoon. Rahoituksella on tarkoitus yhtenäistää hoitokäytäntöjä, kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja luoda mahdollisuudet alueellisten toimintaohjeiden ja sopimusten laatimiseksi kaikissa maakunnissa.

Lisäksi esitetään, että sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan myönnetään miljoonan euron kertaluontoinen lisäys.

Eriarvoisuuden torjuntaan tukea

Vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan niin, että päiväraha olisi kaikissa tilanteissa nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Näin turvataan perusturvan ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen ja tukien kohdentuminen toteutuu tarkoitetulla tavalla. Korotus koskee vanhempainpäivärahoja, kuntoutusrahaa, sairauspäiväraa ja erityishoitorahaa eli kaikkien näiden päivärahojen vähimmäismäärää korotetaan. Tämän toteuttamiseen osoitetaan ensi vuonna yhteensä 8 milj. euroa.

Hallitus aikoo esittää, että takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan jo kehyksissä päätettyjen 10 miljoonan euron lisäksi 8 miljoonaa euroa. Tällöin takuueläke nousisi arviolta 15 euroa kuukaudessa. Korotus koskee myös nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää.

Nuorten syrjäytymistä halutaan vähentää

Nuorisotyöttömyyttä halutaan vähentää eri hallinnonalojen yhteisin toimin.  Jatkossa nuoren on mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia, jos hänen toimintakykynsä on selvästi alentunut. Muutoksella tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja työllistymistä. Samalla työskentelytapoja uudistetaan niin, että nuorille voidaan antaa enemmän henkilökohtaista tukea ja valmennusta.

Hallitus päätti puoliväliriihessä nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan lisärahoituksesta ja vakiinnuttamisesta. Nyt hallitus päätti lisäksi rahoittaa 3 miljoonalla eurolla nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamista Ohjaamoiden yhteyteen.

Terveysalan kasvustrategiaan panostuksia

Suomen terveysalan uusia keksintöjä ja kansainvälistymistä vauhditetaan kasvustrategialla. Esimerkiksi neurotutkimus ja sote-tietovarantoja hyödyntävä huippututkimus tarjoavat mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Terveysalan kasvustrategian toimeenpanemiseksi hallitus päätti rahoittaa neurokeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista.

Hallitus tukee Itä-Suomen yliopiston aloitetta Suomen neurokeskuksen perustamisesta Kuopioon. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat yhdessä puolitoistavuotista pilottihanketta 1,8 miljoonalla eurolla. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta voidaan osoittaa myös rahoitusta hankkeeseen, sillä se tukee yritystoiminnan ja työpaikkojen luomista Suomeen.

Maatalousyrittäjien jaksamista tuetaan

Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2018 budjetissa tuetaan viljelijöiden jaksamista lisäämällä miljoona euroa Välitä viljelijästä -hankkeeseen. Tämän lisäksi lomituksen sijaisavun maksuhuojennukseen kohdennetaan miljoona euroa.

Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.