Britanniassa asuva nainen nosti 44 000 euroa lapsilisiä Suomesta 10 vuoden aikana

Julkaistu 8.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Kansaneläkelaitokselta eli Kelalta kymmeniätuhansia euroja petoksella hankkineen naisen tuomiota lievennettiin Helsingin hovioikeudessa tänään.

Tuomittu 54-vuotias nainen on vihreiden ehdokkaana viime kuntavaaleissa olleen Saido Mohamedin sisko. Mohamed kertoi käräjäoikeudessa, että hänellä oli pankkikortti sisarensa tilille ja että hän myös nosti rahaa tililtä.

Saido Mohamed vetäytyi sisarensa oikeusprosessin takia kuntavaaliehdokkuudesta Helsingin piirissä.

Hovioikeudessa Mohamed kieltäytyi vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin, mutta hovioikeus hyväksyi hänen esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa antamansa kertomuksen hyödyntämisen asiassa.

Esitutkinnassa selvisi, että 54-vuotias nainen oli erehdyttänyt Kelaa maksamaan hänelle lapsilisiä, joita ei olisi kuulunut maksaa. Nainen ei ollut kertonut muuttaneensa lasten kanssa Britanniaan.

Petoksella ajanjaksolla 1. 6. 2003–30. 11. 2013 hankittu etu oli 44 232 euroa. Nainen sai Britanniasta vastaavaa perhe-etuutta toukokuusta 2003 lähtien.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä petoksesta vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, jonka lisäksi hänet määrättiin korvaamaan Kelalle noin 36 000 euroa korkoineen.

Tuomittu valitti käräjätuomiostaan hovioikeuteen kiistäen erehdyttäneensä Kelaa tahallaan. Hän kertoi luulleensa, että suomalaiset viranomaiset saavat automaattisesti tiedon perheen maastamuutosta siinä vaiheessa, kun hänelle on myönnetty lapsilisää Britanniassa.

Helsingin hovioikeus katsoo tänään antamassaan tuomiossa, että vaikka perusteettomasti maksetun lapsilisän määrä oli huomattava ja sitä maksettiin pitkän aikaa, ei petosrikos ole kokonaisuutena arvioiden törkeä. ”Hänen tahallisuutensa aste ei ole ollut erityisen suuri”, hovioikeus perustelee.

Syytetty kertoi hovioikeudessa pyytäneensä sisartaan hoitamaan kaikki hänen keskeneräiset asiansa Suomessa muuttonsa jälkeen. Sisar oli vakuuttanut kaikkien asioiden olevan kunnossa.

Tämä järjestely ei oikeuden mukaan kuitenkaan poistanut naisen vastuuta ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä.

Hovioikeus ei käräjäoikeuden tapaan uskonut, etteikö nainen tietänyt hänen tililleen maksettavan edelleen perusteettomasti lapsilisiä Suomesta.

”Hän on näin menetellessään erehdyttänyt tahallaan Kansaneläkelaitosta hankkiakseen itselle tai toiselle perusteetonta taloudellista hyötyä”, oikeudenkäyntipöytäkirjoissa sanotaan.

Hovioikeuden päätöksellä naisen saama tuomio muuttui törkeästä petoksesta perusmuotoiseksi petokseksi, joten rangaistus lieveni puoleksi vuodeksi ehdollista vankeutta. Naiselle maksettavaksi määrätyt vahingonkorvaukset pysyivät ennallaan.

Väitettä siitä, ettei syytetty ollut saanut pankkitililtään nostettuja varoja itselleen, pidettiin uskottavana sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Ei kuitenkaan ole varmuutta, kuka tai ketkä rahoista lopulta hyötyivät.

Helsingin poliisi alkoi käräjäoikeuden tuomion jälkeen tutkia Saido Mohamedin mahdollista osuutta rikokseen ja petoksella hankittujen rahojen käyttämiseen. Häntä epäillään törkeästä rahanpesusta.

Lähde: HS

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.