Liikenteen päästöjä halutaan vähentää tukemalla vähäpäästöisempää liikennettä, tekemällä vero- ja sääntelymuutoksia sekä parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistämällä liikenteen palveluistumista, toteaa parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä väliraportissaan 29. elokuuta 2017.
- Esitetyillä toimenpiteillä lähdemme oikeaan suuntaan liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja ja aitoa sitoutumista. Päästövähennystoimet on pyritty kohdistamaan tasapuolisesti niin, että vaikutukset elinkeinoelämälle, eri alueille ja liikkujaryhmille olisivat kohtuulliset, kertoo työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän väliraportti ottaa kantaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian puitteissa liikenteen osalta tarvittaviin päästövähennystoimenpiteisiin.
- Haluan kiittää työryhmää tiiviistä yhteistyöstä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toivon, että jatkamme samassa hengessä liikenneverkon rahoittamista ja ylläpitoa koskevien kysymysten ratkomista, sanoo ministeri Berner.
Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä nopeimmin toteutettavissa ovat tuet, joita käsitellään jo budjettiriihessä. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen siitä, miten hallituksen päättämä 16 miljoonan rahoitus kohdistettaisiin vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Rahoitus on osa julkisen talouden suunnitelmassa energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen vuosille 2018-2021 varatusta 25 miljoonan euron vuosittaisesta summasta. Työryhmä esittää, että jatkossa toimenpiteisiin tulisi varata nykyistä suurempi rahoitus.
Työryhmän jäsenistä Vihreät jättivät väliraporttiin täydentävän lausunnon. Perussuomalaiset jättivät väliraporttiin eriävän mielipiteen.
Tavoitteisiin vähäpäästöisempiä ajoneuvoja tukemalla
Työryhmä esittää, että biopolttoaineiden osuus kasvatetaan 30 prosenttiin aiempien päätösten mukaisesti. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla vuosina 2018-2021 täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain.
Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi työryhmä haluaa selvittäää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi. Tukijärjestelmien yksityiskohdat tarkennetaan loppuvuoden 2017 aikana.
Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan vuosina 2018-2021 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.
Työryhmä esittää että vähäpäästöisten autojen hankintaa edistettäisiin myös verotuksen keinoin. Työryhmä haluaa muun muassa selvittää voidaanko ajoneuvoveron päästöohjausta tehostaa maltillisesti sekä voitaisiinko työmatkakulujen verovähennysoikeutta kytkeä päästöihin. Verotusta ja lainsäädäntöä koskevat esitykset viimeistellään työryhmän vuoden 2018 alkupuolella valmistuvaan loppuraporttiin.
Työryhmä esittää kansallisen sääntelyn kehittämistä esimerkiksi uudistamalla julkisen sektorin ajoneuvohankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä parantamalla raskaan liikenteen energiatehokkuutta. Lisäksi tulisi selvittää päästöihin perustuvien ruuhkamaksujen käyttöönottoa.
Työryhmä toteaa, että päästövähennystavoitteiden saavuttamisen keinovalikoimassa tulisi olla myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toteuttaminen, EU-lainsäädännön valmisteluun vaikuttaminen, maankäytön ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ilmastonäkökulmasta sekä erilaiset tehokkaat viestinnän keinot.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Päästövähennystoimenpiteitä koskevan työnsä aikana työryhmä piti kirjallisen kuulemiskierroksen, jossa saatiin yhteensä 40 lausuntoa.
Lisäksi työryhmän työssä hyödynnettiin muun muassa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman yhteydessä laadittuja selvityksiä. Selvitykset ja vaikutusarvioinnit täydentyvät syksyn ja alkuvuoden aikana ja niihin palataan vielä loppuraportin yhteydessä.
Liikenteen päästövähennystavoitteiden jälkeen työryhmä tulee käsittelemään tarvittavia toimenpiteitä liikenteen korjausvelan vähentämiseksi, riittävien kehittämisinvestointien takaamiseksi sekä liikenteen palveluistumisen ja digitalisoitumisen toteutumiseksi. Työryhmän toimikausi päättyy 28. helmikuuta 2018.
Lähde: Valtioneuvosto
