Mainos:

Aurinkomyrsky uhkaa sähkölinjoja?

Julkaistu 8.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Äskettäin maa-planeetan ohittanut asteroidi meni kaukaa Suomesta, mutta par'aikaa meneillään oleva auringon poikkeuksellinen hiukkaspurkaus osuu meihinkin varmasti. Meillä suomalaisilla ei sittenkään ole huolta, sillä Ilmatieteenlaitos seuraa tilannetta tarkasti: Energianjakeluverkossa on odotettavissa lieviä häiriötä, ja tietty näyttäviä revontulia. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä lintukotoisia: NASA:n Heliofyysisen osaston johtaja tohtori Richard Fisher antoi jo seitsemän vuotta sitten hyvin varoittavia lausuntoja odotettavissaolevasta auringon aktiivisuuskaudesta. "Me tiedämme että se on tulossa, mutta emme tiedä kuinka paha se tulee olemaan.


Vaikkakin auringon hiukkaspurkaukset tullevat aiheuttamaan vain epätarkkuutta sateliittipohjaisessa navigoinnissa (GPS, Glonas) ja häiriöitä voimalinjoissa -ja ehkä hitaasti kehittyviä terveydellisiä seurauksia lentomatkustajille, Suomen Ilmatieteenlaitoksen ja NASA:n huippututkijan kommenttien sävyero ei jää huomaamatta. Tutkija Richard Fisheriä haastatteli brittiläinen laatulehti Daily Telegraph (14.06.2010), Suomen Sisäministeriön turvallisuusarvion aurinkomyrskyjä koskevan osuuden julkaisemme kokonaisuudessaan.

"Käsitykseni mukaan elämme uutta aikakautta, jossa avaruudessa sää voi olla yhtä vaikutusvaltainen jokapäiväiselle elämälle kuin maapallon ilmastokin." sanoi Richard Fisher, osastopäällikkö, Heliophysics Division NASA.

Asemansa puolesta voimme pitää tri Fisheriä NASA:n auringon prosesseja seuraavana päätutkijana, eikä hänen näkemyksiään voida pitää kevyesti perusteltuina. Fisher näkee jälkiteollisen yhteiskunnan tulleen hyvin riippuvaiseksi korkeateknologiasta ja mm. tiedonsiirroista, ja kiinnittää huomiota auringon aktiivisuuden odotettavissaolevaan noususykliin.

"Aurinko on heräämässä syvästä unesta ja lähivuosina voimme odottaa Auringon aktiivisuustason nousevan huomattavasti korkeammalle. Samaan aikaan meidän teknologinen yhteiskuntamme on kehittänyt ennennäkemättömän herkkyyden aurinkomyrskyjen vaikutuksille."

20 vuotta NASA:ssa toiminut Fisher (69v.) kertoi lehdelle auringon käyttäytyvän tavalla jota hän ei ollut uransa aikana nähnyt, ja ennakoi suurta aktiviteettitasoa vuodeksi 2013. Haastattelu tehtäessä oli vuonna 2005 koettu USA:n etelässä Katrina-hirmumyrsky suurine taloudellisine vahinkoineen. Fisher:

Mainos:

"Ajattelen sitä seikkaa, että moderni yhteiskunta on hyvin riippuvainen elektroniikasta, mobiilipuhelimista ja satelliiteista. Häiriöillä voi olla laajoja taloudellisia seurauksia, ja asiaan täytyy suhtautua vakavasti.  Taloudelliset vahingot saattavat olla kaksikymmenkertaiset hurrikaani Katrinan aiheuttamiin tuhoihin verrattuna." (“twenty times more economic damage than Hurricane Katrina.”)

 

Vuonna 2012 koettu aurinkomyrsky todettiin NASA:n arvioissa miltei sivilisaation olemassaoloa aiheuttaneeksi uhaksi. Vain maan sijainti kiertoradalla onnekkaammassa kohdassa esti vuoden 1859 "Carrington-eventin" toistumisen. Tuolloin voimakas aurinkomyrsky aiheutti mm. lennätinlinjojen kuumenemista ja tulipaloja. Tuolloin elettiin vielä höyrykone-aikaa, jolloin taloudellisesti merkittävien prosessien sähköistäminen oli vielä edessä.

Monien arvioijien mukaan v-2012 aurinkopurkaus olisi voinut lopettaa tuntemamme sivilisaation, ja syöstä ihmiskunnan jonkinlaiseen barbariaan.

Mutta ei huolta. Hajaantukaa. Täällä ei ole mitään nähtävää, -paitsi revontulet.


Suomen turvallisuusarviosta: Aurinkomyrskyn 100-vuoden riskiskenaario

Taustatietoa:

Suomi on maailman kylmin lähes kokonaan revontulialueen vaikutuspiirissä sijaitseva maa, joten
kylmän pakkasjakson aikaan osuva äärimmäinen aurinkomyrskyjakso aiheuttaa maailman suurimpiin
kuuluvat kylmyyteen liittyvät vaikutukset. Aurinkomyrskyt eli avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa
kestostaan ja voimakkuudestaan riippuen sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, elintarvike- ja vesihuoltoon
sekä infrastruktuuriin.

Avaruusmyrskyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: säteilymyrskyihin, hiukkasmyrskyihin ja
magneettisiin myrskyihin. Näitä kaikkia aurinkomyrskytyyppejä voi esiintyä yksistään tai ne voivat
tapahtua yhtä aikaa. Suurimmat vaikutukset Suomessa ja muualla maailmassa koetaan silloin kun
kaikkien kolmen aurinkomyrskytyypin vaikutukset esiintyvät yhtäaikaisesti.

Halloween-myrsky vuoden 2003 loka-marraskuun vaihteessa on yksi esimerkki aurinkomyrskyjaksoista,
joissa kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä havaittiin yhtäaikaisesti. Myrskyjakson kokonaiskesto
on yli kaksi viikkoa, mutta suurimmat häiriöt ajoittuivat muutamalle päivälle. Halloween-myrskyjakson
tiedetään muun muassa aiheuttaneen laajan sähkökatkon Malmössä, tuhoutuneita satelliitteja (esim. ADEOS-2, rakennuskustannukset 640 milj. euroa), lentojen uudelleenreitityksiä, paikannusvirheitä, haamupuheluja sekä aineellisia vahinkoja kotitalouksille.

Riskin kuvaus:

Aurinkomyrskyjen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja niiden kerrannaisvaikutukset voivat olla
merkittäviä. Suuria aurinkomyrskyjä esiintyy epäsäännöllisesti ja niiden esiintymisajankohdan arvioimiseen
on olemassa vain karkeita tilastollisia menetelmiä. Myrskyt ovat mahdollisia kaikkina vuodenaikoina ja kaikkina 11-vuotisen Auringon aktiivisuusyklin kausina (minimi, maksimi sekä nouseva ja laskeva kausi). Kerran vuodessa tai useammin esiintyvät keskisuuretkin tapahtumat voivat häiritä radioliikenneyhteyksiä, satelliittipohjaista tiedonsiirtoa ja paikannusta.

Auringon aktiivisuusminimissä vuonna 2010 menetettiin viikoksi yhteys Galaxy 15-tietoliikennesatelliittiin. Menetettyjen tietoliikenneyhteyksien kustannuksiksi on arvioitu noin 77 miljoonaa euroa.

Äärimmäisessä aurinkomyrskyjaksossa esiintyy lukuisia peräkkäisiä aurinkomyrskyjä ja ajoittain
kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä yhtäaikaisesti. Aurinkomyrskyjen vaikutuksesta satelliittipohjainen
tiedonsiirto keskeytyy, navigointi vaikeutuu, radiotaajuisessa kommunikaatiossa esiintyy katkoksia sekä sähkönjakelussa ongelmia useiden päivien tai jopa viikkojen ajan. Samanaikainen ankara pakkasjakso vaikeuttaisi tilannetta merkittävästi. Ruoka- ja vesihuoltoon liittyvät ongelmat ovat puolestaan pahimpia kesällä.

Kuvaus toimenpiteistä riskin suhteen:

Ilmatieteen laitoksen Uudet havaintomenetelmät yksikkö yhdessä Turvallisuussääpäivystyksen ja
Arktisen yksikön kanssa vastaa vaaraa ja haittaa aiheuttavien avaruussääilmiöiden seurannasta,
ennustamisesta ja varoittamisesta 24/7 -toimintona.

Asiantuntijat seuraavat jatkuvasti Auringon toimintaa ja siitä aiheutuvia avaruussäätapahtumia sekä analysoivat riskin suuruutta ja todennäköisyyttä.

Turvallisuutta heikentävässä aurinkomyrskytilanteessa välitetään sovittuja kanavia käyttäen (LUOVA- ja KRIVAT-järjestelmät) tilannetietoa ja varoituksia.

Aurinkomyrskyjä ja niiden vaikutuksia tutkitaan Ilmatieteen laitoksessa useissa eri projekteissa.
ReSoLVE -huippuyksikkö tutkii Auringon pitkäaikaista toimintaa ja vaikutuksia, SOLE-projekti aurinkomyrskyjä
ja niiden esiintymistiheyttä sekä SAFIR-ohjelmaan kuuluva Extreme weather and nuclear power plants (EXWE) - projekti aurinkomyrskyjen vaikutusta ydinturvallisuuteen. Ilmatieteen laitos tuottaa omia geomagneettisia ja muita avaruussäämittauksia, joita hyödynnetään Auringon tilan seurannassa ja sen vaikutusten ennustamisessa.


Skenaarion vaikutusten ja luotettavuuden arviointi:

Aurinkomyrskyjen tuottamia häiriöitä havaitaan koko Suomessa. Napapiirin pohjoispuolisilla alueilla
aurinkomyrskyjen tuottamia pieniä häiriöitä esiintyy lähes jatkuvasti. Suuria ja vaikutuksiltaan laajoja
häiriöitä esiintyy noin kerran 11-vuotisen aurinkosyklin aikana.

Kerran 100 vuodessa arvellaan tapahtuvan aurinkomyrskyjä, joiden vaikutukset tuntuisivat koko maassa ja useilla eri yhteiskunnan sektoreilla. Tyypillisesti aurinkomyrskyjen vaikutukset kestävät muutamasta tunnista muutamiin päiviin. Voimakkaimmat Auringon häiriöt tuottavat useita peräkkäisiä aurinkomyrskyjä, joiden kokonaiskeston
arvioidaan jatkuvan useita viikkoja.

Todennäköisyys:

Suuria Maata kohti suuntautuvia aurinkomyrskyjä esiintyy muutaman kerran 11-vuotisen Auringon
aktiivisuussyklin aikana. Äärimmäisiä aurinkomyrskyjaksoja, jossa kaikkia kolmea aurinkomyrskytyyppiä
esiintyy yhtäaikaisesti, arvellaan esiintyvän muutamia kertoja vuosisadassa. Arviointiperusteena
todennäköisyydelle on käytetty omia mittauksia sekä tutkimustietoa Suomesta ja muualta maailmasta.

Riskin vaikutus:

Vaikutus ihmisiin:

Aiheuttaa välilliset vaikutuksia tuhansiin ihmisiin mm. sähkön, lämmityksen, puhtaan veden ja tietoliikenneyhteyksien puutteen vuoksi (mm. kylmyys, sairaalat ja avunsaanti). Suomalaisia koskevia biologisia hitaasti kumuloituvia vaikutuksia esiintyy korkeiden leveysasteiden lentoliikenteessä.

Taloudelliset vaikutukset:

Satelliittipohjaisen tiedonsiirron häiriintyminen tai kokonaisen satelliitin tuhoutuminen aiheuttaa
merkittävää välitöntä haittaa satelliittiyhteyksien käyttäjille sekä välillistä haittaa sähkökatkoista
riippuville toiminnoille (energiahuolto, vesihuolto ja tietoliikenne). Taloudelliset ja muut vaikutukset
kertautuvat häiriön pitkittyessä.

Ympäristövaikutukset:

Aurinkomyrskyllä ei ole suoria ympäristövaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia voi aiheutua esimerkiksi
lämmityksen puutteen vuoksi rikkoutuvasta infrastruktuurista, mikä voi johtaa mm. haitallisten aineiden
joutumisen luontoon.

Yhteiskunnalliset vaikutukset:

Aurinkomyrskyt aiheuttavat välillisiä vaikutuksia energiahuoltoon, synkronoiduille tiedonsiirtojärjestelmille,
viestintäjärjestelmille, lento- ja laivaliikenteelle, kuljetuslogistiikalle sekä kotitalouksille.

Arvion luotettavuus:

Auringon toiminnasta on saatu satelliittipohjaista mittaustietoja vasta muutaman vuosikymmenen
ajan. Maan pinnalta tehtyjä tai satunnaisia mittauksia löytyy 1700-luvulta lähtien. Moderneja mittauksia
saadaan jatkuvasti lisää ja historiallisia mittauksia saatetaan digitaaliseen muotoon. Pitkien
aikasarjojen tieteelliset ja vaikuttavuusanalyysit tulevat parantamaan luotettavuusarviota.

Suomen kansallinen riskiarvio on luettavissa Sisäministeriön julkaisusta 3/2016.

Ilmatieteenlaitos eilen.

Iltasanomat tänään.

Telegraph 14.06.2010.

Iltasanomat vuoden 2012 aurinkomyrskystä 27.07.2014.

NASA 2012-myrskystä 23.07.2017.

Blogi: Sivilisaatiomme tuhoutui 23.7 2012 - melkein.

https://www.youtube.com/watch?v=wlJB6uKr5N0


Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kannattaa vähän valmistautua
Kannattaa vähän valmistautua
8

Totta kai auringosta tulee hiukkasia maahan, eihän se muuten lämmittäisi. Mutta mitkä ovat niiden vaihteluiden vaikutukset, se on ihan ihmisestä itsestään kiinni.

Jos henkilö luottaa siihen että sähkö tulee töpsölistä ja että internettiin ladatut tiedostot ovat koko ajan käytettävissä ja säilyvä sielä maailman loppuun, hän on joko naivi tai ei ymmärrä asioiden vakavuutta.

Jokaisessa taloudessa pitäisi olla vähintään 4mm paksusta alumiinista valmistettu laukku/kirstu jonne katastorifin sattuessa suljetaan kaikki tärkeät elektroniset laitteet. Puhelimet, radiot, kännykät, akut, näytöt, televisiot. Ja mikä tärkeintä: Ne laturit.

Sitten kun katastrofi on ohi, kirstu avataan ja katsotaan onko kukaan kuulolla. Ja jos ei ole, niin eletään kuin siihenkin asti. Eli, odotellaan vietiliikenne yhteyksien- ja sähkön palaamista. Käydään töissä mutta polkupyörällä, koska polttoaineen jakelu ei toimi. Ja kerrostaloissa/rivitaloissa asuvat eivät vedä vessaa sillä se säiliössä oleva vesi saattaa pelastaan henkesi. Yhtälailla palokunta on voimaton ja toimintakyvytön ilman tietoliikenneyhteyksiä. On siis turha odottaa yhteiskunnalta apua pariin viikkoon.

Heräsikö mietteitä? Hyvä. Et siis ole valmistautunut. Onko sinulla sairaanhoitovälineitä ja tikkausvälineitä? Kannattaisi olla, sillä se terveyskeskuksen lääkäri saattoi olla juuri purjehtimassa sillä jahdillaan kun katastrofi iski.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.