Akseli Gallen-Kallelan maalaus "Aino-taru" pysyy tulevaisuudessakin Ateneumin seinällä, ainakin mikäli museonjohtaja Susanna Petterssonia on uskominen. Blogissaan Pettersson toteaa mm. seuraavaa:
-"Tämänhetkinen mediaympäristö yllyttää tämänkaltaisiin reaktioihin ja jopa ylilyönteihin. Poistojen ja liiallisen poliittisen korrektiuden tielle lähteminen on kuitenkin vaarallista."
Hän ottaa kirjoituksessaan kantaa myöskin ulkomailta tuttuun ilmiöön, jossa museot poistavat esimerkiksi #Metoo kampanjan nimessä teoksia seiniltään, vedoten siihen, että joku saattaa pahoittaa mielensä. Manchester Art Galleryn poistettua J. W. Waterhousen maalauksen "Hylas and the Nymphs", osui Petterssonin mukaan teko museota itseään vastaan.
-"Teoksen poistaminen ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Hurraahuutojen sijaan museota syytettiin sensuroimisesta ja teko rinnastettiin natsien rappiotaidejahtiin. Museo puolestaan selittää tekoaan halullaan herättää keskustelua."
Pohdiskellessaan taiteen sensuroimisen perusteita, Pettersson kysyy: "Entäpä sitten, jos arvostettu ja ihailtu taiteilija paljastuu roistoksi? Mitä teoksille tehdään? Ja kohdellaanko eläviä taiteilijoita toisin kuin aikaa sitten kuolleita?" ja nostaa esiin mm. italialaisen taidemaalari Caravaggion, joka paljastui murhaajaksi.
Museonjohtajan mielipide tiivistyy loppua kohden
-"Tämän hetken olennaisin kysymys onkin suhteellisuudentajun ja historiatietoisuuden säilyttäminen. #Metoo-kampanja esittää oikeita kysymyksiä, mutta niitä ei voi soveltaa takautuvasti teoksiin, jotka ovat oman aikansa ja syntyhetkensä ilmentymiä. Kun katsomme ja tulkitsemme näkemäämme, on tärkeää muistaa, että olemme ainoastaan yksi sukupolvien ketju taidetta tarkastelevien silmäparien joukossa."
"Tizianit, Picassot ja Balthusit tulevat pysymään seinillä. Ja niin myös Aino-taru. Se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista. Mutta se voi myös auttaa ihmisiä käsittelemään ahdistelun kaltaista kipeää aihetta."
"Taiteen tehtävä on esittää kysymyksiä ja antaa ajattelemisen aihetta. Museoiden tehtävä on toimia esittämisen, puheen ja monimuotoisten tulkintojen areenoina. Ei ole oikeaa tai vääränlaista taidetta. On vain taidetta."
Gallen-Kallela oli yksi Suomen merkittävimpiä taidemaalareita ja nautti kuoltuaan suurta arvostusta. Hänen hautajaisiinsa osallistui kansallisia ja kansainvälisiä merkkihenkilöitämme aina marsalkka Mannerheimista Sibeliukseen.
Taidemuseo Ateneum taas muistetaan viime vuosilta etenkin artikkelikuvassa olevasta kannanotosta pakolaisten hyväksi.
Lähde: Ateneum
Löytyyhän se järjen pilkahdus sieltä piilosta. Luulin sen jo hukkuneen.
Mitä ihmettä? Järjen omaava kulttuuri-ihminen? Mikähän ketunhäntä tässä nyt on kainalossa… 🙂
Feministien ja muiden öyhöttäjien vallankäyttö ja vaatimukset ovat jo yhtä pieruisen tunkkaisia kuin ”ilmapiiri” ennen tukkikämpissä, joissa kortteerasi 30 miestä ”tuoksuineen ja tunteineen”.
Lähinnä nykyinen Yhdysvalloissa valloilleen päässyt kulttuurimarxistien, feministien ja moni -sukupuolisten mielivalta ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan muistuttaa jo pahasti Kiinan kulttuurivallankumousta 1960-luvun loppupuolella, jossa tapettiin, kidutettiin, rikottiin ja tuhottiin maa lähes sisällisodan kaltaiseen tilaan Puhemies Maon mielettömyyden takia, siksi, että hän saisi palautettua sen vallan kommunistisessa puolueessa itselleen, joka hänellä aikaisemmin oli.
Nuo kansallisaarteet kanttaisi suojata vaikka jollain lasikaapilla koska ei tiedä mitä nuo mielisairaat saa päähänsä. On viiltäjiä iskuineen tai punaista maali ainon ja väinämöisen päällä.Tämä hulluus ja vaino alkaa muistuttamaan natsi-saksaa 30-luvulla.