Mainos:

Anne Berner: Maaseudulle elinvoimaa digitalisaatiosta

Päivitetty 9.11.2017, Julkaistu 9.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen maaseudun digitalisaation edistämiseksi. Periaatepäätöksen toimenpiteillä kehitetään digitaalisia palveluja, edistetään kokeiluja ja luodaan maaseutumaisille alueille uusia elinvoimaisuuden eväitä.

Periaatepäätös hyväksyttiin 9. marraskuuta 2017. Se liittyy Älykäs maaseutu -hankkeeseen, josta päätettiin hallituksen puolivälitarkastelussa keväällä 2017.

- Suomi tarvitsee elinvoimaista maaseutua siirtyessään kohti kestävää, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloutta ja yhteiskuntaa. Maaseudulla on paljon potentiaalia liiketoiminnalle erityisesti bio- ja kiertotaloudessa, ruuan tuotannossa ja jalostuksessa sekä esimerkiksi matkailussa. Tavoitteena on etsiä digitalisaatioon perustuvia keinoja tämän potentiaalin tehokkaammaksi hyödyntämiseksi, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Periaatepäätöksen linjaukset tukevat hallituksen kärkihanketta digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöstä, ja niitä toteutetaan laajalla toimijajoukolla. Viranomaisten ohella suuri merkitys on myös yrityksillä sekä kansalais-, järjestö- ja vapaaehtoistoimijoilla.

Mainos:

Periaatepäätöksen toimenpiteet koskevat maaseudun viestintäyhteyksiä ja niiden käyttöedellytyksiä, sähköisiä palveluja, palvelujen yhdistämistä, liikkumista, etätyötä ja opiskelua sekä maaseudun työnteon ja yrittäjyyden digitalisaatiota.

Tehoa verkkoihin

Teknologian kehittyminen on lyhentänyt välimatkoja ja jopa poistanut niitä, mutta samanaikaisesti joiltakin osin puutteelliset tietoliikenneyhteydet uhkaavat hidastaa kehitystä monien maaseutualueiden lisäksi myös saaristossa.

Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on valmistella kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia, joka sisältää tavoitteet laajakaistan kattavuudesta ja nopeudesta vuodeksi 2025.

5G-teknologian käyttöön osoitetaan kansallisesti tarvittavat taajuudet. Lisäksi vaikutetaan kansainvälisesti ja EU-tasolla siihen, että 5G:lle osoitetaan maailman radiotaajuuskonferenssissa vuonna 2019 riittävästi taajuuksia.

Palvelujen saavutettavuutta parannetaan

Digitalisaatio parantaa palvelujen saavutettavuutta maaseudulla. Palveluja voidaan tuoda lähelle uusilla digitaalisilla ratkaisuilla, liikenteen uusilla toimintamalleilla ja automaatiota kehittämällä.

Periaatepäätöksen mukaisesti vahvistetaan julkisia kuljetuksia organisoivien toimijoiden välistä yhteistyötä. Valtiovarainministeriö kehittää sähköistä asiointitapaa samalla turvaten asiointipalvelut myös muilla tavoin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa edistetään.

Etätyötä ja optimointia

Etäyhteyksien hyödyntämistä edistetään ja helpotetaan näin paikasta riippumatonta työntekoa ja opiskelua. Yrityksiä kannustetaan uudistamaan etätyötä koskevia toimintatapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää, mitä tarpeita ja edellytyksiä etäopetuksen järjestämiseen liittyy.

Maaseudun elinkeinoelämän näkökulmasta digitalisaatiolla on valtaisa potentiaali kehittää työn tuottavuutta sekä luoda uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Maaseudun tuotteiden ja palvelujen kuljetuskustannuksia pystytään karsimaan optimoimalla logistiikkaa, ja esimerkiksi metsävaratiedon ja paikkatietoaineistojen parempi hyödyntäminen tehostaa tuotantomenetelmiä ja alentaa kustannuksia.

Lähde: LVM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
8 years ago

Voihan viddu että tämä miljonääri on pihalla reaali maailmasta. Se tyrkyttää sähköautoja kaikille mutta ei kerro millä köyhin kansanosa ne ostaa ja ylläpitää. Veikkaan että on melkoine omistus tulevissa sähköauto yhtiöissä ja akkuteollisuuden bisneksissä.

Joopa joo.
Joopa joo.
8 years ago

”Periaatepäätöksen mukaisesti vahvistetaan julkisia kuljetuksia organisoivien toimijoiden välistä yhteistyötä”.
Pitäisiköhän aluksi laittaa nuo tiet siihen kuntoon, että niillä voi ajaa. Ei ole paljon hyötyä noilta etupiireiltä ostetuista järjestelmistä jos ei ole teitä.

Meitä halutaan seurata reaaliajassa
Meitä halutaan seurata reaaliajassa
8 years ago

Vasta pari viikkoa sitten tämä svetisiläinen oli euroopassa puhumassa siitä miten koko eurooppaan pitää saada nopsemmat tietoliikenneyhteydet. Vielä ei pystytä jokaista kolkkaa valvomaan riittävän tarkasti ja on suuria alueita jonne ihmiset pääsevtä järjestelmää piiloon.

https://euobserver.com/digital/139616

Tästä vidaan vetää se johtopäätös että kun kaikkien ihmisten pitää olla seurattavissa vuoden 2018 loppun mennessä niin meidän veronmaksajien pitää maksaa jälleen kerran ”kuitu joka kotiin 2015” hankkeen tapaiset kustannukset. Muistatteko miten aikoinaan veronmaksajien rahoista annettiin jokaiselle operaattorille rahaa että se kaivaa kuitua maaseudullakin jokaiseen kotiin. Telia-Soneralle myönnettiin muistaakseni 50 miljoonaa euroa, Elisalle 30 miljoonaa ja DNA:lle 20 miljoonaa. Mutta mitä tekivät yhtiöt tällä rahalla joka maksettiin 2010-2011? Pistivät sen voittoihin ja kottasivat ulos. Eikä kuitua tulle metrin metriä sillä rahalla. Päinvastoin, Telia-Sonera aloitti voimakkaan lobbaamisen sen puolesta että ”jos haja-asutus alueen ihmiset tahtovat, niin me kyllä kaivamme kuidut osuuskunnille”. Eli, siirsivät omat infran investointikustannukset kuluttajille, ja vielä laskuttaisivat 100%:sti yhteyksistä.

Näistä ”paikallisista osuuskunnista” tulee vielä sellaiset konkurssikustannukset kuntien veronmaksajille, ettei paremmasta väliä.

Valkoinen hetero
8 years ago

Caruna myytiin jo bernerin hengenheimolaisille. Miten luulette sähkönhinnan kehittyvän , kun kaikille pakotetaan sähköauto perseen alle?Köyhät ei tulevaisuudessa enää autoilla ajele..

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.