Mainos:

Anne Berner kertoo, millainen on uusi liikennevirhemaksu

Päivitetty 27.7.2017, Julkaistu 27.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Lehdissä on viime päivinä kirjoiteltu tieliikennelaista ja erityisesti jälleen sanktiojärjestelmän uudistuksesta. On varoiteltu, että uudistus johtaisi liikennerikkeiden nollatoleranssiin ja tältä osin edelleen oikeusturvan romuttumiseen käännetyllä todistustaakalla. Asiaa on syytä selventää.

Tieliikennelakiin tehtävät muutokset eivät sellaisenaan vaikuta siihen, miten valvova viranomainen lakia soveltaa esimerkiksi ylinopeustapauksissa. Niin poliisihenkilöstön suorittaman valvonnan kuin automaattivalvonnan puuttumiskynnyksen määrittää nyt ja vastaisuudessa toimivaltainen viranomainen itse. Olen kirjoittanut tästä jo aiemmin.

Keskusteluissa on myös pelätty nk. hallinnollista sanktiota, vaikka tällainen on jo Suomessa käytössä. Liikenteen osalta sitä käytetään muun muassa kaikille tutussa kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa.

Tieliikennelain kokonaisuudistus, tausta ja käsittely

Tieliikennelaki on laki, joka näkyy melkein jokaisen suomalaisen arjessa. Laki koskettaa käytännössä jokaista, niin jalankulkijaa, pyöräilijää kuin tieliikenteen ajoneuvon kuljettajaa. Siksi lakia on valmisteltu erityisen perusteellisesti jo useamman vuoden ajan.

Mainos:

Tieliikenteen sanktioiden tarkoituksena on parantaa lain noudattamista ja siten liikenteen turvallisuutta. Tämän osana on tärkeää, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja jokaisen oikeusturva toteutuu myös käytännössä. Siksi uudistamme samalla liikennerikkomuksia ja -rikoksia koskevaa rangaistusjärjestelmää.

Ehdotetun sanktiojärjestelmän uudistamisen tavoitteena on, että liikennesääntöjen noudattamista voitaisiin valvoa mahdollisimman tehokkaasti. Kun menettelyt kevenisivät, valvontaa voitaisiin kohdistaa sinnekin, minne nykyisen sääntelyn puitteissa poliisin resurssit eivät aina riitä.

Nyt käsiteltävä lakiluonnos on laaja, yli 500 siivua, josta sanktiojärjestelmä on vain pieni osa.

Lakiluonnoksen laaja lausuntokierros päättyi alkukesästä, ja lausuntoja saatiin yli sataviisikymmentä. Lausuntoja lähettivät niin julkishallinto kuin yksityinen sektori sekä yksityishenkilöt. Lausuntoaineistoa käydään nyt ministeriössä huolella läpi. Seuraavassa vaiheessa tarkennettu lakiluonnos tulee eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksenä. Tästäkin on vielä pitkä matka laiksi, sillä vasta tällöin alkaa asian käsittely eduskunnassa ja sen valiokunnissa.

Tieliikenteen sanktiot jatkossa, mikä muuttuisi?

Rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn liittyvästä järjestelmästä luovuttaisiin ja säädettäisiin uusi, laaja-alainen tieliikenteen sanktiomaksu, liikennevirhemaksu. Liikenteen rikoksista säädettäisiin edelleen rikoslaissa.

Ajo-oikeuden haltijaa ei jatkossa voisi lähtökohtaisesti määrätä liikennevirhemaksulla rangaistavista teoista ajokieltoon. Näin kohtuutonta sanktiokumulaatiota pyritään välttämään. Ajokielto voitaisiin kuitenkin määrätä eräistä erityisen moitittavista liikennevirhemaksulla rangaistavista teoista, kuten punaisia päin ajamisesta ja reilusta ylinopeudesta.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja se määrättäisiin tienkäyttäjälle. Maksun määrä vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euron välillä. Virhemaksun määräisi liikenteenvalvoja, yleensä poliisi.

Liikennevirhemaksu olisi mahdollista määrätä myös kuljettajaa selvittämättä tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta. Tällainen ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu lähetettäisiin postitse tai annettaisiin sähköisenä tiedoksiantona.

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Todistustaakka siitä, kuka rikkomuksen tekohetkellä oli ajoneuvoa kuljettanut, olisi omistajalla, haltijalla tai tilapäisellä käyttäjällä. Omistaja haltija tai tilapäinen käyttäjä olisivat vastuusta vapaita, jos he saattaisivat todennäköiseksi, etteivät olleet kuljettaneet ajoneuvon rikkomuksen tekohetkellä.

Tieliikennelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siis luoda tulevaa aikaa kestävä lainsäädäntökehys tieliikenteelle, jossa liikennesääntöjen noudattamisen lisääntyminen tekee liikkumisesta kaikille – niin autoilijoille, pyöräilijöille kuin jalankulkijoille – turvallisempaa. Pian tähän joukkoomme liittyvät myös robottiajoneuvot.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Lähde: Anne Berner

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Anne säheltää
Anne säheltää
9

Anne koittaa nyt käännellä asioita parhain päin kun jäi kiinni taas housut kintuissa. Hän koittaa antaa kuvan että tuleva ”virhemaksu” ei johtuisi rikoksesta vaikka Suomen rikoslaki sanoo että ”rikesakko” on määrätty rikoksesta. Henkilö on syyllistnyt rkokseen josta määrätään rikesakko. Nyt siis jatkossa Annen mukaan kyse ei olisi enää rikoksesta.

Tästä tulee ihan samanlainen kupla kuin sitä ”Annen toosasta” joka oli tarkoitus asentaan autoihin. Ja joka olisi laskuttanut myös ykstyisteidellä ajeluista.

antti jaatinen
antti jaatinen
9

Sakot muutetaan liikennevirhemaksuiksi.Aluksi pieniksi,että ehdotus menee läpi.Senjälkeen ei tarvitse lupaa kysellä kun maksuja nostetaan Hyvät puolet uudistuksessa on ,että ylinopeussakot loppuu.

Lalli
Lalli
9

Vähillä eväillä pääsee ministeriksi….

juha
9

Tuo sveitsiläinen jutku polkaistiin Jihad Sipilän päästä pikavauhtia Suomen ”kansalaiseksi” ja ministeriksi hoitelemaan Bilderberg kokousten pöytäkirjoja toteen myymään MEIDÄN syntymämaamme kansallisomaisuus juutalaisille ylikansallisille pankkiireille pilkkahintaan alunperin, mutta Sipilän iltakoulussa asiankirjojen saunanpesässä polttajaisissa tuo lesti halusi oman puumerkkinsä. Ja niinpä muiden vastuu tommpeleiden riemulla kannataen Suomi maksaa itse maltaita vielä selvää rahaa siitä hyvästä kuin juovuspäissään olevat pikkutilalliset isännät, jotka tipan saatuaan omistavat koko Suomen ja vähän vielä luovutettua Käkisalmeakin.

Jyri-Petri Siljamo
Jyri-Petri Siljamo
9

Bernerin idealla poliisi tms. saisi luvan sakottaa ketä tahansa ilman näyttöä ja koska ei ole sakosta kyse virhemaksun vastaanottajalle jää näyttövelvollisuus syyttömyydestään. Mahtava rahastusidea valtiolle!

Sinikka Santanen
Sinikka Santanen
9

Berner on täynnä ideoita. Vastuuta ei tarvi kantaa päätöksistään, kun on vaan yhden kauden ministeri ja kansanedustaja. Keskustalle hurraahuuto, kun ovat tällaisen löytäneet ( ja riveihinsä palkanneet lupaamalla oitis ministerinpostin) ja ei ole hällä huolta huomisesta kun svitsissä ( kaksoiskansalaisuus) on viimeistään turva.

Kuka äänestää Keskustaa seuraavissa vaaleissa?
Tuovat ministeriksi kenet tahansa löytävät kansanedustajien ulkopoulelta? No jaa, olihan Berner myös kansanedustaja, just vaittu ensimmäiseksi kaudeksi, luvattu siis enemmän kuin mihin Kokoomus antoi lupauksia.

Edelleen ysyn: kuka äänestää tämän jälkeen keskustaa??

Jari
Jari
9

Eli kun tulevaisuudessa kaikkiin autoihin halutaan se paikannus niin tietokone systeemi / poliisi automaattisesti lähettelee sakkoja aina kun menee ylinopeuden puolelle. Kun todistustaakka ajoneuvon kuljettajasta on auton omistajalla ei poliisin tarvi edes kuvata tai pysäyttää liikennerikkojaa. Lähetellään vain sakkoja automaattisen seurannan perusteella.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu tänään 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.