Mainos:

Alueiden näkymät valoisia – Työvoimapula kuitenkin yleistyy

Julkaistu 17.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat myönteiset kaikilla alueilla ja myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Positiivista on, että kasvu on laaja-alaista ja koskee monia toimialoja.

Talouden ja työllisyyden kasvaessa yhä useammalla alueella koetaan kuitenkin kasvavaa huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään.

- On ilahduttavaa, että kehitys alueilla on saatu kääntymään. Samalla on etsittävä uusia keinoja siihen, miten saamme tekijät ja työn entistä paremmin kohtaamaan. Sen vuoksi kokosimme kehysriihessä työllisyyspakettiin joukon nopeasti vaikuttavia toimia osaamisen päivittämisen ja uranvaihdostilanteiden tueksi, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne aiempaa parempi koko
Suomessa

Alueilla arvioidaan, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on koko Suomessa parempi kuin vuosi sitten. Vain Turunmaalla tilanne on heikentynyt vuoden takaiseen nähden. Näkymät sekä puolen vuoden että vuoden päähän ovat hyvin positiiviset.

Mainos:

Pohjois-Suomessa odotetaan elinkeinoelämän osalta kasvuloikkaa, mikä pohjautuu ennen muuta kaivosteollisuuden ja biotalouden tulossa oleviin ja suunniteltuihin investointeihin sekä matkailun hyvään kasvuun.

Lounais-Suomessa näkymät ovat jatkossakin hyvin positiiviset. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat ovat vahvassa kasvussa. Turun telakan tilauskanta on erittäin hyvä ja myös Rauman telakalle odotetaan uusia tilauksia. Uudenkaupungin autotehdas työllistää nyt noin 4000 henkilöä ja aikoo rekrytoida vielä noin 1000 uutta henkilöä lisää. Työvoimaa haetaan alueelle kautta maan.

Sellun, kartongin ja paperin kysynnän kasvun myötä metsä- ja paperiteollisuus on investoinut mm. Kaakkois- ja Keski-Suomessa.  Keski-Suomen viime aikojen kasvupyrähdyksen takana on ollut ennen muuta Äänekosken biotuotetehtaan suurinvestointi. Biotalouteen kohdistuu edelleen uusia investointisuunnitelmia, joiden realisoitumista odotellaan mm. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Jo toteutuneiden investointien johdosta työvoimatarpeet esimerkiksi puunkorjuuseen ja kuljetuksiin ovat kasvaneet.

Asuntorakentamisen kasvu jatkuu, varsinkin väestön kasvusta hyötyvissä maakuntien keskuskaupungeissa. Asunto- ja korjausrakentamisen lisäksi alaa työllistävät eri puolilla maata menossa tai käynnistymässä olevat useat julkiset toimitilahankkeet ja liikenneinfrahankkeet. Suuria rakennusinvestointeja on käynnissä tai suunnitteilla mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Matkailun hyvä kasvuvauhti tukee alueiden positiivisia odotuksia erityisesti Lapissa, Helsingin seudulla ja Saimaan alueella. Alan investoinnit ovat merkittäviä muun muassa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Työllisyys kohentumassa edelleen

Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja hyvän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden odotetaan helpottuvan.

Talouskasvun myötä työvoiman kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy TE-toimistoihin ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Myös eläkkeelle siirtyvien korvaaminen luo kysyntää työmarkkinoille.

Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus tiivistää kaksi kertaa vuodessa ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet talouden kasvun myötä yleiseksi puheenaiheeksi. Positiivisen rakennemuutoksen Lounais-Suomen kasvaviin työvoimatarpeisiin haetaan helpotusta mm. markkinointikampanjoilla, tehostamalla työnvälitystä ja panostamalla koulutukseen.

Rekrytointiongelmista kärsitään myös esimerkiksi Kainuussa, jossa rakenteellisena ongelmana on työikäisen väestön väheneminen. Toimialoittain tarkasteltuna varsinkin metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla pula osaajista on kasvussa ympäri maata.

Tiedot käyvät ilmi Alueelliset kehitysnäkymät -raportista, joka julkaistiin 17.4.2018.

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Vmp! taas! Työvoimapulasta on jauhettu ainakin sellaiset 30 vuotta. Eipä ole vieläkään näkynyt. Työvoimapula puheilla on vain pedattu työvoiman liikkuvuutta entisistä itäblikin maista Suomen rakennustyömaille telakoille ja teollisuuteen.
Entäpä Lintilän itkemä kohtaanto ongelma? Samaa kusetusta sekin. Miksi ihmeessä vaikka 15 vuotta ammatikseen hitsaillut luokkajhitsari vaihtaisi uraa ja ammattia jos työnantaja on potkinut pois töistä ja ottanut puolalaisen hitsarin hänen tilalleen? Ja miksi vaikka joku prosessinhoitaja opiskelisi 20 vuoden uran päätyttyä potkuihin uuden ammatin, kun samaan aikaan uusia prosessinhoitajia valmistuu joka vuosi kemiantekniikan kursseilta ja ammattikouluista?
Sitä paitsi automaatio ja digitalisaatio syö koko ajan pois työpaikkoja. Varsinkin työajan kyttäys järjestelmät ovat niin kehittyneitä, että ihmiset syövät lounaan wessa käynnin yhteydessä ettei kulu työnantajan aikaa näihin välttämättömiin ihmisruumiin toimintoihin.

Ehkäpä Lintilä tarkoittaa että työvoimapulaa on vihapuhe poliiseilla ja facebook bannereilla sun muilla stasin sensuurimenetelmistä genitaalialueensa kovettavista ja limoittavista hyypiöistä?

juuda
juuda
8 years ago
Reply to  Röhkäle

juuripa näin se menee. Tälläkään kylällä ei ole ollut kuin levyseppähitsaajan koulutusta. Vaimoni, FM, ei kyllä ajatellut osallistua tällaiselle kurssille ja Lindströmmin aktiivimalli rankaisi, vaikka haki joka ainotta sopivaa työtä.

juha.
juha.
8 years ago

Ministerit valehtelevat varsin sujuvasti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Kaikki liittyy taloudellisen- ja poliittisen eliitin maailmanherruus fantasioihin.
http://www.oikeamedia.com/o1-63600
http://beta.oikeamedia.com/o1-8229

Menis paska töihin
Menis paska töihin
8 years ago

Menis toikin kepu paska oikeisiin töihin, mutta kun ei ole koskaan oikeita töitä tehnyt, niin mitäpä kädettömillä tekee. Ulos kun lentää vaalien jälkeen, niin kepu kehittää jonkin suojatyön, tai pääsee sopeuusrahalle. Kumma että kohin sopeutuseläkkeiden poistosta hyytyi heti, kun nämä kusipäät vaihtoivat tälle vastikkeettomalle rahalle nimen. Eikä ole sekoomus paska urpokaan saanut veroparatiisejä kuriin, mutta kateudessaan halusi eläkeläiset vero pakolaiset verotuksen piiriin, vaikka puhutaan hiukan eri summista.

Syöttävät paskaa
Syöttävät paskaa
8 years ago

Valehtelua!! Ei Suomen työllisuusnäkymät ole valoisia. Väite on vale. Työttömiä tulee koko ajan lisää. Ja se on tosiasia.

Dindu
Dindu
8 years ago

”Työvoimaa haetaan alueelle kautta maan.”
Tässäpä se ns. työvoimapulan perimmäinen syy on.
Ihmiset joilla on asuntolaina ja lapset koulussa ja näillä kaverit ja sukulaiset lähellä eivät noin vain lähdekään töihin firmaan jonne kestää ajaa pari kolme tuntia suuntaansa.
Koskahan nämä hokaavat perustaa tuotantoyksiköitä sinne missä ihmiset ovat?
Äh. Mitäs turhia. Tilataan itä-euroopasta sinkkumiehiä vääntään hommia ja viemään rahat mukanaan.
Onhan Iso-Jehu Oy:n liikevaihto ja boonukset tärkeämpi asia kuin kansakunnan hyvinvointi.

Aktiivimallilla
Aktiivimallilla
8 years ago

Vielä 3 vuotta sitten kiinnosti työpaikat, nyt ei enää vaikka paikkoja olisi.Toiset suunnitelmat kiikarissa koska 35 vuotta palkkatyötä riittää loisijoiden ylläpitoa ja lisää lappaa rajojen yli joka viikko. Tämä joutenolo on avannut silmäni lopullisesti. Kyllä sitä onkin ollut sekaisin.

Ottopoika
Ottopoika
8 years ago

Mixi noi tänne tunkeutuneet ei tee duunia.Esim Somaloiset ovat olleet täällä jo vuosia ilman duunia….

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Lisää kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomia afganistanilaisia lammaspaimenia ja somalilaisia kamelikuskeja. Niiden avulla vallanpitäjämme nostavat Suomen korkean teknologian ja talouden kärkimaaksi!

Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Pula asunnoista jollakin seudulla näkyy heti kohonneina asuntojen hintoina ja vuokrina. Työvoimapula sen sijaan…

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.