Mainos:

Alueiden näkymät valoisia – Työvoimapula kuitenkin yleistyy

Julkaistu 17.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat myönteiset kaikilla alueilla ja myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Positiivista on, että kasvu on laaja-alaista ja koskee monia toimialoja.

Talouden ja työllisyyden kasvaessa yhä useammalla alueella koetaan kuitenkin kasvavaa huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään.

- On ilahduttavaa, että kehitys alueilla on saatu kääntymään. Samalla on etsittävä uusia keinoja siihen, miten saamme tekijät ja työn entistä paremmin kohtaamaan. Sen vuoksi kokosimme kehysriihessä työllisyyspakettiin joukon nopeasti vaikuttavia toimia osaamisen päivittämisen ja uranvaihdostilanteiden tueksi, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne aiempaa parempi koko
Suomessa

Alueilla arvioidaan, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on koko Suomessa parempi kuin vuosi sitten. Vain Turunmaalla tilanne on heikentynyt vuoden takaiseen nähden. Näkymät sekä puolen vuoden että vuoden päähän ovat hyvin positiiviset.

Mainos:

Pohjois-Suomessa odotetaan elinkeinoelämän osalta kasvuloikkaa, mikä pohjautuu ennen muuta kaivosteollisuuden ja biotalouden tulossa oleviin ja suunniteltuihin investointeihin sekä matkailun hyvään kasvuun.

Lounais-Suomessa näkymät ovat jatkossakin hyvin positiiviset. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat ovat vahvassa kasvussa. Turun telakan tilauskanta on erittäin hyvä ja myös Rauman telakalle odotetaan uusia tilauksia. Uudenkaupungin autotehdas työllistää nyt noin 4000 henkilöä ja aikoo rekrytoida vielä noin 1000 uutta henkilöä lisää. Työvoimaa haetaan alueelle kautta maan.

Sellun, kartongin ja paperin kysynnän kasvun myötä metsä- ja paperiteollisuus on investoinut mm. Kaakkois- ja Keski-Suomessa.  Keski-Suomen viime aikojen kasvupyrähdyksen takana on ollut ennen muuta Äänekosken biotuotetehtaan suurinvestointi. Biotalouteen kohdistuu edelleen uusia investointisuunnitelmia, joiden realisoitumista odotellaan mm. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Jo toteutuneiden investointien johdosta työvoimatarpeet esimerkiksi puunkorjuuseen ja kuljetuksiin ovat kasvaneet.

Asuntorakentamisen kasvu jatkuu, varsinkin väestön kasvusta hyötyvissä maakuntien keskuskaupungeissa. Asunto- ja korjausrakentamisen lisäksi alaa työllistävät eri puolilla maata menossa tai käynnistymässä olevat useat julkiset toimitilahankkeet ja liikenneinfrahankkeet. Suuria rakennusinvestointeja on käynnissä tai suunnitteilla mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Matkailun hyvä kasvuvauhti tukee alueiden positiivisia odotuksia erityisesti Lapissa, Helsingin seudulla ja Saimaan alueella. Alan investoinnit ovat merkittäviä muun muassa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Työllisyys kohentumassa edelleen

Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja hyvän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden odotetaan helpottuvan.

Talouskasvun myötä työvoiman kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy TE-toimistoihin ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Myös eläkkeelle siirtyvien korvaaminen luo kysyntää työmarkkinoille.

Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus tiivistää kaksi kertaa vuodessa ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet talouden kasvun myötä yleiseksi puheenaiheeksi. Positiivisen rakennemuutoksen Lounais-Suomen kasvaviin työvoimatarpeisiin haetaan helpotusta mm. markkinointikampanjoilla, tehostamalla työnvälitystä ja panostamalla koulutukseen.

Rekrytointiongelmista kärsitään myös esimerkiksi Kainuussa, jossa rakenteellisena ongelmana on työikäisen väestön väheneminen. Toimialoittain tarkasteltuna varsinkin metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla pula osaajista on kasvussa ympäri maata.

Tiedot käyvät ilmi Alueelliset kehitysnäkymät -raportista, joka julkaistiin 17.4.2018.

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

11 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Vmp! taas! Työvoimapulasta on jauhettu ainakin sellaiset 30 vuotta. Eipä ole vieläkään näkynyt. Työvoimapula puheilla on vain pedattu työvoiman liikkuvuutta entisistä itäblikin maista Suomen rakennustyömaille telakoille ja teollisuuteen.
Entäpä Lintilän itkemä kohtaanto ongelma? Samaa kusetusta sekin. Miksi ihmeessä vaikka 15 vuotta ammatikseen hitsaillut luokkajhitsari vaihtaisi uraa ja ammattia jos työnantaja on potkinut pois töistä ja ottanut puolalaisen hitsarin hänen tilalleen? Ja miksi vaikka joku prosessinhoitaja opiskelisi 20 vuoden uran päätyttyä potkuihin uuden ammatin, kun samaan aikaan uusia prosessinhoitajia valmistuu joka vuosi kemiantekniikan kursseilta ja ammattikouluista?
Sitä paitsi automaatio ja digitalisaatio syö koko ajan pois työpaikkoja. Varsinkin työajan kyttäys järjestelmät ovat niin kehittyneitä, että ihmiset syövät lounaan wessa käynnin yhteydessä ettei kulu työnantajan aikaa näihin välttämättömiin ihmisruumiin toimintoihin.

Ehkäpä Lintilä tarkoittaa että työvoimapulaa on vihapuhe poliiseilla ja facebook bannereilla sun muilla stasin sensuurimenetelmistä genitaalialueensa kovettavista ja limoittavista hyypiöistä?

juuda
juuda
8 years ago
Reply to  Röhkäle

juuripa näin se menee. Tälläkään kylällä ei ole ollut kuin levyseppähitsaajan koulutusta. Vaimoni, FM, ei kyllä ajatellut osallistua tällaiselle kurssille ja Lindströmmin aktiivimalli rankaisi, vaikka haki joka ainotta sopivaa työtä.

juha.
juha.
8 years ago

Ministerit valehtelevat varsin sujuvasti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Kaikki liittyy taloudellisen- ja poliittisen eliitin maailmanherruus fantasioihin.
http://www.oikeamedia.com/o1-63600
http://beta.oikeamedia.com/o1-8229

Menis paska töihin
Menis paska töihin
8 years ago

Menis toikin kepu paska oikeisiin töihin, mutta kun ei ole koskaan oikeita töitä tehnyt, niin mitäpä kädettömillä tekee. Ulos kun lentää vaalien jälkeen, niin kepu kehittää jonkin suojatyön, tai pääsee sopeuusrahalle. Kumma että kohin sopeutuseläkkeiden poistosta hyytyi heti, kun nämä kusipäät vaihtoivat tälle vastikkeettomalle rahalle nimen. Eikä ole sekoomus paska urpokaan saanut veroparatiisejä kuriin, mutta kateudessaan halusi eläkeläiset vero pakolaiset verotuksen piiriin, vaikka puhutaan hiukan eri summista.

Syöttävät paskaa
Syöttävät paskaa
8 years ago

Valehtelua!! Ei Suomen työllisuusnäkymät ole valoisia. Väite on vale. Työttömiä tulee koko ajan lisää. Ja se on tosiasia.

Dindu
Dindu
8 years ago

”Työvoimaa haetaan alueelle kautta maan.”
Tässäpä se ns. työvoimapulan perimmäinen syy on.
Ihmiset joilla on asuntolaina ja lapset koulussa ja näillä kaverit ja sukulaiset lähellä eivät noin vain lähdekään töihin firmaan jonne kestää ajaa pari kolme tuntia suuntaansa.
Koskahan nämä hokaavat perustaa tuotantoyksiköitä sinne missä ihmiset ovat?
Äh. Mitäs turhia. Tilataan itä-euroopasta sinkkumiehiä vääntään hommia ja viemään rahat mukanaan.
Onhan Iso-Jehu Oy:n liikevaihto ja boonukset tärkeämpi asia kuin kansakunnan hyvinvointi.

Aktiivimallilla
Aktiivimallilla
8 years ago

Vielä 3 vuotta sitten kiinnosti työpaikat, nyt ei enää vaikka paikkoja olisi.Toiset suunnitelmat kiikarissa koska 35 vuotta palkkatyötä riittää loisijoiden ylläpitoa ja lisää lappaa rajojen yli joka viikko. Tämä joutenolo on avannut silmäni lopullisesti. Kyllä sitä onkin ollut sekaisin.

Ottopoika
Ottopoika
8 years ago

Mixi noi tänne tunkeutuneet ei tee duunia.Esim Somaloiset ovat olleet täällä jo vuosia ilman duunia….

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Lisää kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomia afganistanilaisia lammaspaimenia ja somalilaisia kamelikuskeja. Niiden avulla vallanpitäjämme nostavat Suomen korkean teknologian ja talouden kärkimaaksi!

Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Pula asunnoista jollakin seudulla näkyy heti kohonneina asuntojen hintoina ja vuokrina. Työvoimapula sen sijaan…

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.