Alueiden näkymät valoisia – Työvoimapula kuitenkin yleistyy

Julkaistu 17.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden nousujohteisen kehityksen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Odotukset ovat myönteiset kaikilla alueilla ja myös takavuosina rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Positiivista on, että kasvu on laaja-alaista ja koskee monia toimialoja.

Talouden ja työllisyyden kasvaessa yhä useammalla alueella koetaan kuitenkin kasvavaa huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään.

- On ilahduttavaa, että kehitys alueilla on saatu kääntymään. Samalla on etsittävä uusia keinoja siihen, miten saamme tekijät ja työn entistä paremmin kohtaamaan. Sen vuoksi kokosimme kehysriihessä työllisyyspakettiin joukon nopeasti vaikuttavia toimia osaamisen päivittämisen ja uranvaihdostilanteiden tueksi, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne aiempaa parempi koko
Suomessa

Alueilla arvioidaan, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on koko Suomessa parempi kuin vuosi sitten. Vain Turunmaalla tilanne on heikentynyt vuoden takaiseen nähden. Näkymät sekä puolen vuoden että vuoden päähän ovat hyvin positiiviset.

Pohjois-Suomessa odotetaan elinkeinoelämän osalta kasvuloikkaa, mikä pohjautuu ennen muuta kaivosteollisuuden ja biotalouden tulossa oleviin ja suunniteltuihin investointeihin sekä matkailun hyvään kasvuun.

Lounais-Suomessa näkymät ovat jatkossakin hyvin positiiviset. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat ovat vahvassa kasvussa. Turun telakan tilauskanta on erittäin hyvä ja myös Rauman telakalle odotetaan uusia tilauksia. Uudenkaupungin autotehdas työllistää nyt noin 4000 henkilöä ja aikoo rekrytoida vielä noin 1000 uutta henkilöä lisää. Työvoimaa haetaan alueelle kautta maan.

Sellun, kartongin ja paperin kysynnän kasvun myötä metsä- ja paperiteollisuus on investoinut mm. Kaakkois- ja Keski-Suomessa.  Keski-Suomen viime aikojen kasvupyrähdyksen takana on ollut ennen muuta Äänekosken biotuotetehtaan suurinvestointi. Biotalouteen kohdistuu edelleen uusia investointisuunnitelmia, joiden realisoitumista odotellaan mm. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Jo toteutuneiden investointien johdosta työvoimatarpeet esimerkiksi puunkorjuuseen ja kuljetuksiin ovat kasvaneet.

Asuntorakentamisen kasvu jatkuu, varsinkin väestön kasvusta hyötyvissä maakuntien keskuskaupungeissa. Asunto- ja korjausrakentamisen lisäksi alaa työllistävät eri puolilla maata menossa tai käynnistymässä olevat useat julkiset toimitilahankkeet ja liikenneinfrahankkeet. Suuria rakennusinvestointeja on käynnissä tai suunnitteilla mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa.

Matkailun hyvä kasvuvauhti tukee alueiden positiivisia odotuksia erityisesti Lapissa, Helsingin seudulla ja Saimaan alueella. Alan investoinnit ovat merkittäviä muun muassa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Työllisyys kohentumassa edelleen

Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja hyvän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden odotetaan helpottuvan.

Talouskasvun myötä työvoiman kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy TE-toimistoihin ilmoitettujen uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Myös eläkkeelle siirtyvien korvaaminen luo kysyntää työmarkkinoille.

Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus tiivistää kaksi kertaa vuodessa ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet talouden kasvun myötä yleiseksi puheenaiheeksi. Positiivisen rakennemuutoksen Lounais-Suomen kasvaviin työvoimatarpeisiin haetaan helpotusta mm. markkinointikampanjoilla, tehostamalla työnvälitystä ja panostamalla koulutukseen.

Rekrytointiongelmista kärsitään myös esimerkiksi Kainuussa, jossa rakenteellisena ongelmana on työikäisen väestön väheneminen. Toimialoittain tarkasteltuna varsinkin metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla pula osaajista on kasvussa ympäri maata.

Tiedot käyvät ilmi Alueelliset kehitysnäkymät -raportista, joka julkaistiin 17.4.2018.

Lähde: TEM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.