Alle 15-vuotias tyttö lavasti oman raiskauksensa ja uhkailunsa Joensuussa – Ei syytettä

Julkaistu 10.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Poliisi sai lauantaina 2.9.2017 ilmoituksen, jonka mukaan alle 15-vuotias Joensuun seudulla asuva tyttö olisi joutunut törkeän seksuaalirikoksen uhriksi Joensuun keskustassa perjantaina 1.9.2017. Ilmoittajana olivat alle 15-vuotias tyttö ja hänen lähipiirinsä.

Poliisi käynnisti esitutkinnan välittömästi viikonlopun aikana. Poliisille selvisi, että tyttö oli ollut perjantai-iltana 1.9.2017 viettämässä iltaa kavereidensa kanssa Joensuun keskustassa. Illan aikana tytön seurueeseen oli liittynyt kaksi nuorta miestä, jotka olivat iältään 16- ja 18-vuotiaita. Tyttö kertoi tuntevansa miehet ainoastaan etunimeltä.

Tyttö oli lähtenyt illan aikana nuorten miesten seurassa Joensuun keskustan alueella sijaitsevaan yksityisasuntoon. Täällä yksityisasunnossa joutui tyttö, kertomansa mukaan, raiskatuksi. Tyttö kertoi poistuneensa tapahtumien jälkeen asunnosta ja menneensä kotiin. Seuraavana päivänä hän kertoi tapahtumista läheiselleen.

Poliisi on tutkinut tapausta varsin intensiivisesti ja esitutkinnassa on kuulusteltu ja puhutettu lukuisa joukko nuoria. Poliisi on pyrkinyt selvittämään tytön seurassa olleiden nuorten miesten henkilöllisyys sekä epäillyn rikoksen tekopaikkana käytetty yksityisasunto. Epäiltyjen henkilöllisyys ei kuitenkaan lukuisista esitutkintatoimenpiteistä huolimatta selvinnyt.

Noin viikko epäillyn rikoksen tekoajan jälkeen tyttö kertoi saaneensa uhkausviestejä epäillyltä tekijältä Instagram-yhteisöpalvelun kautta. Uhkausviestit tulivat profiilista, jonka nimi viittasi toiseen rikoksesta epäiltyyn. Uhkausviesteissä tyttöä uhattiin vakavalla väkivallalla, mikäli hän kertoo asiasta tai epäillyn henkilöllisyydestä poliisille.

Tyttö kertoi myös saaneensa viestin Snapchat-yhteisöpalvelun kautta. Kyseisen palvelun kautta lähetyt viestit häviävät mobiililaitteilta tietyn ajan kuluttua. Viestissä oli tytön mukaan uhkaus, joka liittyi tapaukseen.

Poliisi sai esitutkinnassa käyttöönsä valvontakameratallenteita Joensuun keskustasta kyseiseltä illalta. Tämän lisäksi tytön käytössä olleeseen puhelinliittymään tehtiin, uhrin suostumuksella, televalvontaa. Kameratallenteita sekä televalvontatietoja tarkasti analysoimalla ja vertaamalla tytön kuulustelukertomuksissa esille tulleisiin yksityiskohtiin voitiin todeta, ettei poliisille kerrottu tapahtumienkulku ole voinut pitää paikkaansa.

Poliisi selvitti Instagram-yhteisöpalvelun kautta tytön poliisille kuvaaman profiilin rekisteröinti- ja kirjautumistietoja. Kyseisestä profiilista oli siis lähetetty useita uhkausviestejä tytölle. Saatujen tietojen avulla selvisi, että kyseisen profiili oli luotu ja sitä oli käytetty tytön kotiosoitteessa olevasta laajakaista-internetliittymästä.

Poliisi on tutkinut tällä Instagram-profiililla lähetettyjen viestien osalta asiaa törkeänä todistusaineiston vääristelemisenä. Tämän lisäksi asiaa on tutkittu vääränä ilmiantona sekä perättömänä lausumana viranomaismenettelyssä. Asia ei kuitenkaan etene syyteharkintaan, koska ainoana rikoksesta epäiltynä on tyttö, joka on alle 15-vuotias eikä näin ollen rikosoikeudellisessa vastuussa.

Esitutkinnan aikana yksi alle 18-vuotias mies on ollut pidätettynä seksuaalirikokseen epäiltynä. Tämän lisäksi yksi alle 16-vuotias nuori nainen on ollut kiinniotettuna oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen epäiltynä. Nuoren naisen osalta rikosepäily liittyi edellä kuvattuun Snapchat-viestiin. Tämän lisäksi poliisi on puhuttanut yhtä alle 15-vuotiasta poikaa seksuaalirikokseen epäiltynä.

Esitutkinnan lopputulos on se, ettei väitettyä seksuaalirikosta ole tapahtunut.

Poliisi tiedottaa asiasta koska esitutkinnan aikana on kuulusteltu ja puhutettu useita nuoria ja heille sekä heidän vanhemmilleen on syntynyt käsitys, että tällainen rikos olisi todellisuudessa tapahtunut. Poliisi korostaa myös, ettei poliisin toimenpiteiden kohteeksi joutuneilla alle 18-vuotiaalla miehellä ja alle 16-vuotiaalla nuorella naisella ole todellisuudessa mitään osuutta tapahtumiin.

Poliisi muistuttaa että edellä kuvatun tyyppisten valeprofiilien käyttö voi johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Lähde: Poliisi

Artikkelikuvan tyttö ei liity tapaukseen. Kuvituskuva.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.