Mainos:

Ahdisteluvideointikulttuuri leviää kouluissa, opettajat voimattomia.

Julkaistu 31.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Vanhaan lintukoto-aikaan kouluakäyneiden on vaikea ymmärtää jopa sanomalehdissä uutisoituja tapauksia, joissa ahdistelija videoi oman rötöksensä. Eiväthän kaupoista näpistelijätkään tee niin, ja ahdistelu on suhteellisen vakava tekokin. Iltalehden uutisoima tapaus saattaa olla se jäävuoren huippu?

Tapauksen kulku:

  • Ysi-luokkalainen tyttö, 16v., kuluttaa oppituntien välistä aikaa koulun yleisissä tiloissa lojuen penkillä, ilmeisesti oppikirjaa tutkien. Paikka on auditorio tms., jonka läpi kulkee ihmisiä kaiken aikaa. Tämä tapahtuu toukokuussa 2016.
  • Paikalle sattuu 16v.-poika, joka mitään kysymättä istuu samalle penkille. Poika on tytölle tuntematon.
  • Poika läpsii tytön peppua, kielloista huolimatta, ja tytön huomaamatta videoi tapauksen.
  • Tilanne keskeytyy tytön poistuessa (vihaisena). Tilanne kesti vähemmän kuin 10 sekuntia.
  • Pojan kaverit kyselevät tytöltä (pilkallisesti?), "miltä tuntuu pepun puristelu?". Tyttö saa näin tietää videosta ja sen julkisesta levityksestä.
  • Rehtori puuttuu asiaan tytön vaatimuksesta: Poikaa puhutellaan. Hän poistaa videon netistä rehtorin vaatimuksesta. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, ettei nettiin jaetun videon edelleenleviämistä pysty estämään.
  • Tytön perhe vie asian Espoon käräjäoikeuteen, käsittely joulukuussa 2016. Poika saa sakot (300e) a tuomitaan korvaamaan tytölle korvaus 900e.

Kerrottu on yksittäistapaus. Poikkeuksellista on, että se tuli julkisuuteen, jopa laajalevikkisessä lehdessä, ns. valtamedian kautta. Tekijän etniteetti tuli myös julkisuuteen. Merkityksellistä on, mitä se kertoo koulujen ilmapiiristä, ja oppilaiden keskuudessa vallitsevasta asennemaailmasta: Tyttöjen seksuaalinen ahdistelu on kehuskelun aihe, -ainakin jonkinlaisessa käyttäytymisvähemmistössä.

Kuinka laaja tämä käyttäytymisvähemmistö on, sitä on vaikeaa arvioida, mutta sen olemassaoloa ei voi kiistää. Suomessa kaikkien oppilaiden vanhemmat ovat itse olleet koulussa ainakin 18-vuotiaiksi asti. Heidän käsityksensä siitä kouluympäristöstä, johon he laittavat lapsensa, on vuosikymmenien takaa. Iltalehden uutinen kertoo maailmasta, jota he eivät tunne eivätkä ymmärrä.

Mainos:

Emme puutu nyt ääritapauksiin, Malminkartanon raiskaukseen tms. oikeusistuimissa käsiteltyihin vakavimpiin juttuihin, mutta maininta teon videolevityksestä esiintyy niissäkin.  Espoon käräjäoikeudessa tuomittu poika toteutti oman ympäristönsä vaikuttajayksilöiden arvomaailmaa. Spekulointia:

  • Hänen on täytynyt nähdä  seksuaalisen toiminnan videointeja kavereiltaan, joko nettiviesteissä tai välitunneilla kännykästä näytettyinä. Tämä on saattanut antaa impulssin po. tekoon? Muistamme, että rikoksentekijä oli tässä tapauksessa itsekin lapsi.
  • Seksivideointikulttuuri koululaisten keskuudessa on kyllin paha asia, vaikka videoilla ei esiintyisi vastentahtoista s****ä. Aiemmissa oikeudenkäynneissä on tullut ilmi, että esiintyy.
  • Kiristykseen viitattiin jo mm. Malminkartanon tapauksessa.

Meille on kehittymässä hyvin vakavia ongelmia. di-gold

 

Tapauksesta uutisoi Iltalehti 30.12.2016. MV kertoi (31.12.) tuomitun nimen, joka oikeuden päätöksen mukaan on salainen. Sieltä voi katsoa jos kiinnostaa.

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Rikastusta
Rikastusta
9 years ago

Somali asialla!

tp
tp
9 years ago
Reply to  Rikastusta

Tuomittu on somali ja nimikin on tiedossa. Koska kyseessä on lapsi, eikä ”lapsi”, jätämme nimen kertomatta.

Sepi4663
Sepi4663
9 years ago
Reply to  tp

Raiskaaja ja ahdistelijoita suojellaan mediassa verukkeella kuin verukkeella.

timo virtanen
timo virtanen
9 years ago

Tuo on tuon mainitun vähemmistön yleinen tapa toimia koska naisia ja lapsia ei kunnioiteta enempää kuin sikaa ! Ei ole muuta konstia kuin estää maahantulo kaikilta jotka eivät kunnioita naisia ja maasta karkotus niille jotka eivät toimi vaaditulla tavalla !

Lähtökohta
Lähtökohta
9 years ago

Viittaan edelliseen kommenttiin. Tuo käytös on opittu kotoa. Jos kotona kunnioitettaisiin toista osapuolta ja toisen ihmisen koskematomuutta ei tuollaista tapahtuisi vaikka ”kaveripiiri” siihen yllyttäisi. Oppi tulee kotoa oman perheen käytösestä.

Ei voi kuin sääliä noiden perheiden ilmapiiriä ja heidän tulevaisuuttaa. Jos ÄO ei riitä itse päättelemään mikä on oikein ja mikä väärin, niin uuden sukupolven osalta ei tapahdu evoluution mukaista kehitystä. Kehitys on kuitenkin se jota tapahtuu ympärillä ja se asettaa aiempaa suurempia haasteita näille ”taantuville” ryhmille. Taantuville sikäli että kun ympäristö kehittyy ja ne eivät, niin ympäristön näkökulmasta ne taantuvat. Kuilu ymmärtää ympäröivää maailmaa kasvaa ja ne putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle. Joka johtaa kurimuksen kierteeseen.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.