Mainos:

Järjestöt eivät erottele ihmisiä heidän maassaolostatuksensa takia.

Päivitetty 24.12.2016, Julkaistu 23.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Koko joukko järjestöjä on ilmaissut närkästyksensä maan hallitusta kohtaan, koska hallituksen "ainoa ratkaisu paperittomuuteen on vapaaehtoinen paluu." Tyytymättömät ovat julkaisseet eilen manifestin:

Järjestöt: Oikeuksien rajoittaminen ja valvonnan lisääminen eivät ratkaise paperittomuutta
22.12.2016

Maahanmuuton ministerityöryhmä on 16.12.2016 julkaissut
toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja
hallintaan. Suunnitelman ainoa ratkaisu paperittomuuteen on
vapaaehtoinen paluu.

Suunnitelmassa puhutaan laittomasti maassa oleskelevista, millä
tarkoitetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomeen jääviä
ihmisiä, joita viranomaiset eivät pysty poistamaan maasta. Suunnitelman
mukaan termin ”paperiton” käyttöä tulee välttää.

Mainos:

Me allekirjoittajatahot tulemme myös jatkossa käyttämään paperiton-termiä, koska se kuvaa laajaa
aihetta paremmin kuin mikään muu termi. Uuspaperittomat, joita
toimenpidesuunnitelma koskee, ovat vain yksi ryhmä paperittomien
joukossa. Emme ylipäätään erottele ihmisiä heidän maassaolostatuksensa
takia emmekä hyväksy perusoikeuksien rajoittamista minkään ihmisryhmän
osalta.

Ministerityöryhmän suunnitelma sisältää oikeusvaltion kehityksen ja
olemassaolon kannalta huolestuttavia avauksia. Esimerkiksi
ulkomaalaisrikkomuksen, joka on nykyisin ulkomaalaislaissa säädetty
sakolla rangaistavaksi, rangaistusasteikkoja tullaan tarkastelemaan
uudelleen. Kehotus, että turvaamistoimia tulee ”vähintäänkin hyödyntää
täysimääräisesti” on kyseenalainen. Turvaamistoimia tulee käyttää vain,
kun lain kriteerit täyttyvät.

Olemme huolissamme siitä, että toimenpidesuunnitelma henkii viestiä
menneiltä ajoilta ja vie Suomea yhä enemmän valvontayhteiskunnan
suuntaan. Meidän Suomeemme eivät kuulu lisääntyvät turvaamistoimet ja
vihjepuhelimet emmekä tule vapaaehtoisesti ilmoittamaan ”havaintojamme”
vaikeassa tilanteessa olevista lähimmäisistä poliisille. Emme myöskään
usko, että tämänkaltaisen valvonnan lisääminen johtaa tavoiteltuun
tulokseen vaan päinvastoin, se murentaa luottamusta kaikkien
yhteiskunnan toimijoiden välillä.

Suunnitelman mukaan vapaaehtoista paluuta markkinoidaan myös esimerkiksi
välttämättömien kiireellisten palveluiden tarjoamisen yhteydessä.
Perusoikeuksia toteuttavia palveluja ei tule valjastaa
maahanmuuttopolitiikan välineeksi. Ruohonjuuritason toimijoiden
havaintojen valossa ei ole järkevää luoda lisää esteitä sille, että
paperittomat uskaltavat käyttää niitä niukkoja palveluita, joihin heillä
on oikeus. On tärkeää, että jokainen uskaltaa esimerkiksi ilmoittaa
rikoksista ilman, että joutuu itse negatiivisten seuraamusten kohteeksi.
Paperittomien pakottaminen yhä enemmän maan alle ei ole kenenkään etu.

Vaadimme, että jokaisen perustavanlaatuiset oikeudet ja
maahanmuuttopolitiikka erotetaan toisistaan selkeästi ja että
lyhytnäköisestä politiikasta luovutaan. Haluamme rakentaa yhdessä
turvallista ja avointa Suomea, jossa jokaisen perusoikeuksista
huolehditaan. Viesti, että turvaa etsivät ihmiset ja ulkomaalaiset
ylipäätään eivät ole tervetulleita Suomeen, ei ole se, jonka haluamme
maailmalle välittää.

Kannanotossa ovat mukana:

ADRA Finland säätiö
Ensi- ja turvakotien liitto
Ghangemaker Finland
Global Clinic Turku
Ihmisoikeusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Monika-Naiset liitto ry
Pakolaisneuvonta ry
Pro-tukipiste ry
Sininauhasäätiö
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Pakolaisapu ry
Vailla Vakinaista Asuntoa ry
Vapaa liikkuvuus -verkosto

Lisätiedot: Lakimies Heli Aali, Paperittomat-hanke, Pakolaisneuvonta ry
p. xxxxxxxxxx heli.aali(at)pakolaisneuvonta.fi

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=470&lang=suo

 

"Menneinä aikoina", joilta henkiviä viestejä järjestörypäs pelkää, oli tavanomaista, että paremmissa perheissä oli joku originelli, vähän arkitodellisuudesta ulospudonnut, Tant Blomsterhatt, jonka juttuja ei sillai otettu vakavasti, mutta sitä hänelle itselleen ilmaistu. di-gold

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pieni muutos
Pieni muutos
9

Mitenkähän hallitus reagoisi jos tuo ensimmäinen lause olisikin:

” Oikeuksien rajoittaminen ja valvonnan lisääminen eivät ratkaise kansallissosialismia” ??

Nyt nähdään miten nämä kaksi niin samankaltaista asiaa lokeroidaan aivan eri prioriteetilla. Kuinkas moni kansallissosialisti on saanut tuomion ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan”? Kuinka moni on saanut tuomion raiskauksesta? Ryöstöstä? Petoksesta? Velallisen epärehellisyydestä? Ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta? Liikenteen vaarantamisesta? Murhasta? Taposta?

Uskallanko listata edes nykyisten kansanedustajien rikoksia? TV-lupamaksutkin olivat aikoinaan maksamatta pääministeriä myöten, mutta jostain syystä lupamaksutarkastajat eivät vierailleet niiden luona.

Jack London
Jack London
9

Kaiikki matuloiset lastattava kontteihin ja pudotettava Afriikan rannikolle.

Valkoinen hetero
9

1984 on täällä tänään. Ajatusrikos , totuuskomissio, isoveli = cccp,ddr,usa,eu. Katso kulissien taakse,näet ketkä lankoja nykii.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.