Bangkanhidaslori, myrkyllinen kädellinen, jonka pelättiin kuolleen sukupuuttoon pitkän poissaolon jälkeen tieteellisistä rekistereistä, on elänyt Indonesian Bangkan saarella koko ajan. Asukkaille laji ei ollut koskaan kadonnut.
Lajin pelättiin pitkään kuolleen sukupuuttoon. Tieteelliset merkinnät Bangkalta ulottuvat 1930-luvulle, mutta sen jälkeen hidaslori on esiintynyt tutkimuksissa vain satunnaisesti.
Bangkan asukkaat ovat kuitenkin tunteneet eläimen jo pitkään ja kohdanneet sitä kotiensa lähellä, puutarhoissa, tienvarsilla ja sähkölinjoilla. Kun he ovat löytäneet apua tarvitsevia hidasloreja, he ovat soittaneet Alobi Wildlife Rescue Centeriin, joka on pelastanut ja hoitanut eläimiä saarella yli kymmenen vuoden ajan.
Laji palasi tieteelliseen huomioon Alobin kautta, ei uuden tutkimusmatkan myötä. Kun Timon Glaw Wienin Haus des Meeres -eläintarhasta vieraili Taman Safari Prigenin kasvatuskeskuksessa Javalla, luonnonsuojelija Jochen Menner kertoi hänelle, että bangkanhidasloria pidettiin kadonneena, mahdollisesti sukupuuttoon kuolleena. Menner saattoi hänet yhteyteen Alobin kanssa, jolla oli jo vuosien dokumentaatio asukkaiden ja viranomaisten puheluiden seurauksena tehdyistä pelastuksista.
Alobi, Haus des Meeres ja Taman Safari Prigen kokosivat materiaalin uuteen tutkimukseen Spixiana-lehdessä. Vuosien 2015 ja 2025 välillä Alobi hoiti yli 90 yksilöä. Niistä 86 toipui ja vapautettiin seitsemään paikkaan Bangkan suuremmilla metsäalueilla. Luonnonsuojelujärjestö Re:wild, joka on kiinnittänyt huomiota työhön, raportoi näistä löydöksistä. Eläimiä on pelastettu saaren kaikilla neljällä hallintoalueella sekä Pangkal Pinangin kaupungissa.
— Bangkanhidaslori ei ole kadonnut, mutta laji on silti hyvin lähellä sukupuuttoa, sanoo Alobin johtaja Langka Sani Re:wildin lehdistötiedotteessa.
Sen elinympäristö on kutistunut laittoman tinakaivostoiminnan ja öljypalmuviljelmien tieltä tehtyjen laajojen raivausten vuoksi. Rakentaminen, tiet ja sähkölinjat aiheuttavat lisäuhkia, ja hidasloriin vaikuttaa myös lemmikkieläinkauppa.
Tutkimuksen kirjoittajat ehdottavat suojeluohjelmaa, joka sisältää elinympäristöjen suojelua ja valvottujen vapautusten jatkamista. Seuraavat vaiheet ovat populaatiotutkimukset, geneettiset tutkimukset ja vapautettujen eläinten metsässä selviytymisen seuranta.




