Mainos:

Ruotsalainen hanke etsii keinoja elää rinnakkain suurpetojen kanssa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu tänään 09:28 – Kirjoittaja Toimitus
Ruskeakarhu metsässä.
Karhut kuuluvat ruotsalaisen Living Side By Side -projektin kattamiin suurpetoihin.

Ruotsalainen hanke Living Side By Side kerää ja jakaa käytännön ratkaisuja eri puolilta Eurooppaa auttaakseen ihmisiä elämään suurpetojen läheisyydessä.

Hankkeen käynnistivät noin vuosi sitten ruotsalaiset luontokuvaajat Staffan Widstrand ja Magnus Lundgren. Sen jälkeen he ovat matkustaneet paikkoihin, joissa rinnakkaiselo petojen kanssa toimii.

Molemmilla on taustaa uudelleenvilliintymishankkeista (rewilding), ja he ovat aiemmin johtaneet "Sweden's Big Five" -hanketta, joka tarjoaa faktoja, kuvia ja tarinoita Ruotsin suurpedoista medialle ja päättäjille sekä korostaa rinnakkaiseloa. Ihminen lasketaan viidenneksi pedoksi karhun, suden, ilveksen ja ahman ohella. Tuon työn kautta he kohtasivat muissa Euroopan maissa voimakasta kiinnostusta näitä petoja kohtaan sekä kysymystä siitä, miten niiden läheisyydessä voi elää.

Uusi hanke keskittyy mahdollisuuksiin konfliktien sijaan. Natursidanin haastattelussa Magnus Lundgren kuvailee tavoitteena olevan näyttää, mitä pedot voivat merkitä yhteisölle ja miten ihmiset siellä elävät niiden rinnalla.

Mainos:

— Emme halua keskustelun koskevan vain ongelmia, hän sanoo.

Living Side By Side kattaa sudet, karhut, ilvekset, pantteri-ilvekset, kultasakaalit ja ahmat.

Aidauksista luontomatkailuun

Esimerkit, joita hanke on tähän mennessä nostanut esiin, sisältävät olemassa olevia paikallisia ratkaisuja useissa maissa. Kaksi niistä liittyy karjan suojeluun, ja yksi on kotona Ruotsissa. Siellä Living Side By Siden mukaan ruotsalaiset lampaanomistajat voivat saada taloudellista tukea WWF:ltä ja apua Svenska Rovdjursföreningeniltä petoaitojen asentamiseen.

Italiassa maremmano-abruzzese-laumanvartijakoiria käytetään menestyksekkäästi. Living Side By Siden mukaan karhuista ja susista on tullut siellä osa arkipäivää ja voimavara paikallisille yhteisöille.

Lundgrenin mukaan hanke kohtaa monilla alueilla paikallisia asukkaita, jotka pitävät sopeutumista omana vastuunaan, esimerkiksi pitämällä lampaita sisällä öisin tai antamalla koiran vartioida niitä.

— Se on hieman erilainen asenne kuin se, että ainoana ratkaisuna pidetään aseeseen tarttumista ja eläinten ampumista, sanoo Magnus Lundgren.

Toinen suunta on luontomatkailu. Bulgariassa kylä, jossa on suljettu kaivos, on alkanut ottaa vastaan vierailijoita, jotka tulevat luonnon ja kultasakaalin vuoksi. Lundgren on itse ottanut kuvia alueella.

— Heillä on siellä korppikotkia, susia, kotkia ja kultasakaaleja, hän sanoo.

Työn jatkuessa Widstrand ja Lundgren tapaavat maanviljelijöitä, maanomistajia, metsästäjiä, mehiläishoitajia, poronhoitajia, koirankasvattajia ja luontomatkailuyrittäjiä vähintään kahdeksassa Euroopan maassa hankkeen verkkosivuston mukaan.

Hankkeen tavoitteena on myös yhdistää järjestöjä ja verkostoja eri maissa, jotta paikalliset ratkaisut voivat levitä muihin paikkoihin. He haluavat tavoittaa myös median ja päättäjät.

Lukijakysely

Minkä tulisi olla ensisijainen painopiste, kun yhteisöjä autetaan sopeutumaan elämään suurpetojen läheisyydessä?

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tulipaloista pelastetut orangit saivat vapautensa takaisin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Pelastajia avoimen kuljetuslaatikon vieressä metsässä vasemmalla, ja oranki poikasensa kanssa vihreiden oksien keskellä oikealla.
Kahdeksan orankia siirrettiin suojeltuun metsään Länsi-Kalimantanilla sen jälkeen, kun ne oli pelastettu paloista ja uhatuista elinympäristöistä.

Kahdeksan orangia, jotka pelastettiin metsäpaloista Borneon länsiosassa Kalimantanissa, on vapautettu Batu Nyambun suojelumetsään. Samaan aikaan YIARI-järjestö varoittaa, että niiden vastaanottamiseen riittävän turvalliset metsät ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi.

Vapautus tapahtui lokakuussa, International Animal Rescue raportoi. Sen indonesialainen kumppanijärjestö YIARI toteutti sen yhdessä luonnonsuojeluvirasto BKSDA:n kanssa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämänvuotisista paloista kärsineitä orangeja on palautettu luontoon.

Ryhmä koostuu kolmesta naaraasta poikasineen ja kahdesta nuoresta uroksesta, jotka kaikki pelastettiin syyskuussa. Yksi naaras ja sen poikanen olivat eläneet viljelmillä pienen puulehdon vieressä, ja palon lähestyessä ulospääsyä ei ollut.

Mainos:

Neljä muuta eläintä löydettiin kookos- ja kumiviljelmiltä, joilla tuli oli polttanut metsän niiden ympäriltä. Järjestön mukaan niillä oli liian vähän ravintoa ja ne olivat vaarassa joutua konfliktiin ihmisten kanssa.

Mama Lifa ja hänen poikasensa takertuivat muutamiin akasiapuihin noin 400 neliömetrin alueella öljypalmujen ympäröimänä. Alue ei enää kyennyt elättämään niitä.

YIARI:n kuntoutuskeskuksessa tehtyjen terveystarkastusten jälkeen kaikki kahdeksan todettiin terveiksi. Ne käyttäytyvät edelleen kuin villit orangit.

Metsä, joka ei ole koskaan palanut

Kyläläiset auttoivat kuljetushäkkien kantamisessa. Eläimet vapautettiin yksi kerrallaan noin 80 metrin välein.

— Tämä on meille erittäin onnellinen hetki, sillä villien orangien tulisi elää vapaasti luonnollisessa elinympäristössään, eikä olla suljettuina häkkeihin, sanoo YIARI:n toimitusjohtaja Karmele Llano Sánchez.

Batu Nyambu kattaa noin 23 000 hehtaaria aarniometsää ja uusiutuvaa metsää. Järjestön mukaan siellä on runsaasti ravintoa, pesäpuita ja vesilähteitä, ja metsä on yhteydessä muihin suojelumetsiin.

Toimintapäällikkö Argitoe Ranting kuvailee paikkaa edelleen "melko turvalliseksi". Toistaiseksi se ei ole koskaan palanut.

— Monet orangit ovat menettäneet elinympäristönsä, kun taas metsäalueet, jotka ovat riittävän turvallisia ottamaan niitä vastaan, käyvät yhä rajoitetummiksi, hän sanoo International Animal Rescuen mukaan.

Hän korostaa myös, että siirtäminen ei ole pysyvä ratkaisu. Niin kauan kuin palot jatkuvat, pelastustoimien on kuljettava käsi kädessä jäljellä olevan metsän suojelun kanssa.

Julkaisuhetkellä järjestö ilmoitti, että BKSDA ja YIARI olivat pelastaneet 46 orangia elokuun alusta lähtien. Monet saavat edelleen tehohoitoa palovammojen, aliravitsemuksen ja vaikean anemian vuoksi.

— Elinympäristön suojelu on aina ensisijainen tavoite, mutta niin kauan kuin niiden elinympäristö on uhattuna, pelastus on yksi parhaista vaihtoehdoistamme auttaa niitä selviytymään, Sánchez sanoo.

Norjan luonto katoaa pala palalta

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 19.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Norjalainen vuono jyrkkien, pilvien peittämien vuorten välissä, etualalla vihreää metsää.
Elinympäristöjen suojelu on osa maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuussopimusta, jonka toimeenpanoon Norja on sitoutunut. Kuvituskuva Norjasta.

Norjan luonnon hyödyntäminen jatkuu suojelulupauksista huolimatta. Yhdeksän järjestöä arvioi, että maa on saavuttamassa vain 3 luonnon monimuotoisuussopimuksen 23 tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuussopimus hyväksyttiin Montrealin luontokonferenssissa vuonna 2022, ja se sisältää 23 tavoitetta vuodelle 2030. Tavoitteiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta, säilyttää luonnonalueita ja ennallistaa vaurioituneita ekosysteemejä.

"The Biodiversity Agreement in Practice" -raportissa yhdeksän ympäristöjärjestöä on tarkastellut, ovatko Norjan toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt arvioivat, että Norja on saavuttamassa kolme tavoitteista. Kolmentoista tavoitteen kohdalla on tapahtunut jonkinlaista edistymistä, mutta työ etenee liian hitaasti. Seitsemän tavoitteen osalta järjestöt eivät havaitse edistymistä lainkaan.

Mainos:

Ne kolme tavoitetta, joiden osalta Norja on raportin mukaan aikataulussa, koskevat bioturvallisuutta eli biotekniikkaan liittyviä riskejä; kansainvälistä tutkimus- ja kapasiteettiyhteistyötä eli tietoa ja kykyä tehdä luonnonsuojelutyötä; sekä sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat järjestöjen mukaan alueita, joilla Norja on edistynyt eniten.

Seitsemän tavoitetta, joissa järjestöt eivät näe edistymistä, sisältävät maankäytön hallinnan, vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamisen, uhanalaisten lajien suojelun ja vieraslajeihin liittyvät toimenpiteet. Niihin kuuluvat myös luonnon huomioiminen maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa, luonnon huomioiminen yhteiskunnan eri sektoreilla sekä luontokatoa edistävät taloudelliset kannustimet.

Perintöhopeiden menettäminen

Biologian professori Dag O. Hessen varoittaa käsityksestä, jonka mukaan Norjalla olisi yllin kyllin luontoa tuhlattavaksi. Luonnon kadotessa menetetään mahdollisuuksia virkistykseen ja elämänlaatuun, eikä vähiten niiden osalta, jotka tulevat jälkeemme, hän sanoo.

— Olemme menettämässä osan niistä perintöhopeista, joita luonto edustaa. Eikä tietenkään kukaan vastusta luontoa, mutta ihmiset eivät näe tämän pitkäaikaisia seurauksia, Hessen kertoo NRK:lle.

Hallituksen oma luonnon tilaa käsittelevä selonteko kuvaa samaa mekanismia. Siinä todetaan, että kunkin yksittäisen toimijan osuus ympäristön heikentymiseen voi olla pieni, kun taas yhteiset seuraukset ovat huomattavat.

Heikot tavoitteet ja viivästynyt ennallistaminen

Raportin mukaan osa ongelmasta piilee tavoitteissa itsessään. Norjan tavoitteet ovat usein heikompia kuin sopimuksen tavoitteet, ja useat niistä on muotoiltu sitoumuksiksi "työskennellä kohti", "vahvistaa" tai "jatkaa" ponnisteluja ilman mitattavia vaatimuksia tai määräaikoja. Raportissa väitetään myös, että Norja raportoi enemmän suunnitelmista ja prosesseista kuin luonnon tilaan liittyvistä tuloksista.

WWF, yksi raportin takana olevista järjestöistä, nostaa esiin ponnistelut vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamiseksi. Sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia vaurioituneista luonnonalueista on ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä, ja WWF:n Sverre Lundemo pitää Norjan tavoitetta liian heikkona. Lundemo sanoo luontoa menetettävän pala palalta joka päivä ja että mitä pidempään toimia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sigrun Aasland (työväenpuolue) vastaa kritiikkiin. Hän sanoo, ettei hallitus ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta uskoo Norjan saavuttavan ne vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän myöntää, että kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna mennyt liian pitkälle.

— Kyse ei ole siitä, että kukaan olisi päättänyt rakentaa valtavia luonnonalueita, mutta kokonaisuutena se on muodostunut liialliseksi, ja puutumme siihen nyt, Aasland sanoo.

Hallitus raportoi suurkäräjille seuraavan kerran vuonna 2027. Järjestöt haluavat, että kyseistä tarkastelua käytetään tavoitteiden vahvistamiseen ja niiden muuttamiseen mitattaviksi.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsin hirvikanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmessa vuodessa SLU:n uusimpien arvioiden mukaan. Arkistokuva.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Lähes vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen suuntaus on kääntynyt, kertoo Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) vuotuinen arvio.

Maassa oli vuoden 2025 syksyn metsästyskauden alkaessa noin 320 000 hirveä, SLU kirjoittaa. Yliopisto laatii arvion Ruotsin ympäristönsuojeluviraston (Naturvårdsverket) toimeksiannosta.

Metsästysvuoden 2025/26 aikana kaadettiin 62 320 hirveä. Se vastaa 19,5 prosenttia kannasta metsästyskauden alussa.

Uuden raportin mukaan kanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmen vuoden aikana. Kehityssuunnat vaihtelevat alueittain, ja arvioiden epävarmuus on suurinta Götanmaalla.

Mainos:

Metsästäjien hirvihavainnot ovat arvioiden tärkein lähde. Vuoden 2026 metsästyskautta varten raportointiaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

Kasvu johtuu metsästäjien omista valinnoista.

— Suuntaus kohti kasvavaa hirvikantaa johtuu siitä, että metsästäjät ovat viime vuosina tietoisesti ampuneet vähemmän hirviä. Kaadettujen määrä on nyt jälleen nousussa, mutta se ei kumoa syntyvien vasojen määrää, sanoo Fredrik Widemo, SLU:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista.

Talitiaisilla ennätysmäinen muutto Suomessa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 12.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Talitiaisten syysmuutto on rikkonut Suomen päiväennätyksen Hangon lintuasemalla. Arkistokuva.

Talitiaiset ovat aloittaneet ennätysmäisen syysmuuton Suomessa. Hangon lintuasemalla Suomen päiväennätys rikottiin kahtena päivänä peräkkäin.

Viime viikolla havainnointijat laskivat yli 11 000 muuttavaa talitiaista, mikä oli uusi Suomen ennätys. Keskiviikkoon mennessä muutto kiihtyi entisestään, jolloin laskettiin yli 20 700 talitiaista, lintusuojelujärjestö BirdLife Suomi raportoi.

Syysmuutto alkoi lokakuun 5. päivää edeltävällä viikolla. Jo lokakuun 3.–4. päivän viikonloppuna Hangon niemellä sijaitsevalla lintuasemalla laskettiin tuhansia tiaisia päivittäin.

Tiaisten muutto huipentuu tavallisesti niemellä. Linnut välttävät lentämistä suurten vesialueiden yli, jolloin ne lopulta päätyvät suppilomaisesti kohti niemen kärkeä.

Mainos:

Samana keskiviikkona ohitti aseman myös 5 500 sinitiaista ja 45 pähkinänakkelia. Pähkinänakkelien liikehdinnässä ei näy vieläkään laantumisen merkkejä. Hieman yli kahden viikon aikana yli 140 pähkinänakkelia on muuttanut Hangon lintuaseman ohi.