Sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus peruskoulun kolmella ensimmäisellä luokalla on laskenut jyrkästi vuodessa. Muualla tilanne on vähemmän dramaattinen: lasku on vähäistä vanhempien lasten keskuudessa, ja kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta päätyy koukkuun päämäärättömään selailuun.
Internet-säätiö julkaisi maanantaina Svenskarna och internet 2026 -raporttinsa. Se osoittaa, että sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus luokilla 1–3 putosi vuoden 2025 91 prosentista 80 prosenttiin tänä vuonna. Tämä on suurin muutos koko 8–19-vuotiaiden ikäryhmässä.
Tutkimuksen suoritti Novus tammikuussa 2026, ja tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 3 776 vastaajaa.
Säätiö on varovainen sen suhteen, mitä lasku tarkoittaa. "Huomattavasti harvempi lapsi luokilla 1–3 käyttää tai on aloittanut sosiaalisen median käytön", se kirjoittaa. Raportissa todetaan myös, että useammat nuoremmat lapset "eivät todennäköisesti ole saaneet lupaa aloittaa" TikTokin, Snapchatin, Instagramin ja YouTuben käyttöä.
Käyttö on laskussa myös luokilla 4–6, mutta vähemmän. Säätiö kirjoittaa, että tämä saattaa johtua siitä, etteivät kyseisille luokille nyt ehtineet lapset ole vielä aloittaneet sosiaalisen median käyttöä samassa määrin kuin aiemmat samanikäiset ryhmät, pikemminkin kuin siitä, että lapset olisivat lopettaneet käytön.
Teinit ovat yhä paikalla
Seitsemännestä luokasta alkaen lähes kaikki käyttävät sosiaalista mediaa. Raportissa havaitaan laskusuuntaus 7.–9.-luokkalaisten keskuudessa vuodesta 2024 lähtien, mutta mitään joukkopakoa alustoilta ei ole tapahtunut.
Viisi suurinta palvelua 8–19-vuotiaiden keskuudessa ovat YouTube, Snapchat, Roblox, TikTok ja Instagram. Lähes mikään palvelu ei kasva, kun taas useat ovat laskussa. Pelialusta Roblox ui vastavirtaan: viimeisen vuoden aikana se on ohittanut sekä TikTokin että Instagramin ja kasvattaa käyttäjämääriään lukiolaisten keskuudessa.
TikTok saavuttaa puolestaan korkeimman käyttöasteensa lukiolaisten keskuudessa, joista 81 prosenttia käyttää sovellusta.
Kaksikymmentä kertaa useampi voi huonommin
Päämäärätön selailu on eri tarina. Kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta jää koukkuun passiiviseen puhelimen selailuun. Peräti 44 prosenttia sanoo sen saavan heidät voimaan huonommin, kun taas 2 prosenttia kokee vointinsa paranevan.
Naiset päätyvät selailuun miehiä useammin, ja useammat naiset voivat sen seurauksena huonosti. 20–34-vuotiaat nuoret naiset ovat kovimmin koetuksella. Useimmat kuvailevat päämäärätöntä selailua aikasyöpöksi, joka jättää heille syyllisyyden tunteen.
Puolet ruotsalaisista lämpiää ajatukseli digitaalisesta detoxista eli vieroituksesta, ja jopa joka kolmas on jo pitänyt sellaisen. Yli neljä kymmenestä ei halua sellaista pitää. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että se vaikuttaa liian vaikealta tai mahdottomalta, sillä digitaalisia työkaluja pidetään välttämättöminä jokapäiväisessä elämässä.




