Mainos:

OpenAI: Tekoälymme on ratkaissut yhden matematiikan seitsemästä Millennium-ongelmasta

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu 10.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
OpenAI kertoo, että sen tekoälyagentit ovat osoittaneet, kuinka idealisoitu nestevirtaus voi kehittyä singulariteetiksi huolimatta rajallisesta energiasta ja tasaisesta ulkoisesta voimasta. Kuvassa on havainnollistus, ei todisteen simulointi.

OpenAI ilmoittaa ratkaisseensa yhden matematiikan seitsemästä Millennium-palkinto-ongelmasta. Yhtiön mukaan noin 10 000 samanaikaisesti työskentelevää tekoälyagenttia osoitti 88 tunnissa, että Navier–Stokesin yhtälöiden ratkaisut voivat luhistua äärellisessä ajassa – työn takana oli sisäinen malli, jota yhtiö kuvailee huomattavasti kyvykkäämmäksi kuin hiljattain julkaistua GPT-6 Astraa.

Yhtiö esittelee sekä analyyttisen todistuksen että formalisoinnin Lean-todistuksentarkistuskielellä. Sen selvityksen mukaan tulos vahvistaa vaihtoehdot C – ja myös D – Clay Mathematics Instituten virallisessa ongelmanasettelussa: sileiden ratkaisujen luhistumisen sekä koko avaruudessa että mallissa, jossa avaruus toistuu jaksollisesti joka suuntaan. Molemmat vaihtoehdot ovat päteviä reittejä ongelman ratkaisemiseen. Sen osoittaminen, että yhtälöt voivat epäonnistua, vastaa kysymykseen yhtä lailla kuin sen osoittaminen, etteivät ne koskaan tee niin.

Navier–Stokesin yhtälöt ovat Newtonin toinen laki kirjoitettuna nesteille ja kaasuille, käsitellen virtausta jatkuvana väliaineena sen sijaan, että seurattaisiin jokaista molekyyliä. Niitä käytetään lentokoneiden siivissä, sääennusteissa ja veren virtauksessa. Kysymys, joka on pysynyt avoimena 90 vuotta, on se, voiko tämä kuvaus luhistua: voivatko nopeudet kasvaa rajatta äärellisessä ajassa, vaikka viskositeetti pyrkii jatkuvasti tasoittamaan liikettettä?

Vastaus OpenAI:n todistuksessa on kyllä. Rakenne on pyörre, joka kiertelee sisäänpäin samalla kun se venyy kuin spaghetti. Sen keskusalue kutistuu ja kiihtyy, mutta nesteen energia säilyy äärellisenä. Nesteeseen vaikuttavaa ulkoista voimaa kuvataan sileäksi, mikä tarkoittaa voimaa, joka vaihtelee tasaisesti ja säännöllisesti ilman hyppyjä tai äärettömiä piikkejä – mitään ääretöntä voimaa ei ole lisätty käsin. Yhtiön mukaan kiihtyvyyden, painegradientin, liikemäärän ja viskositeetin termien on tultava erittäin suuriksi, mutta niiden on kumottava toisensa erittäin tarkasti.

Mainos:

Ei turbulenssin mysteeri – vaan mallin raja

Ratkaistavana on matemaattinen kysymys yhtälöiden pätevyydestä, ei turbulenssi fysikaalisena ilmiönä. Jos singulariteetti voi syntyä, se tarkoittaa, että tämä tietty matemaattinen kuvaus lakkaa pätemästä kyseisessä pisteessä. Todistus koskee siis virtaavien nesteiden ja kaasujen matemaattista mallia – se ei selitä, miten ratkaistaan käytännön turbulenssiongelmia, jotka liittyvät siipiin, sääennusteisiin tai verenkiertoon.

Reitti sinne kulki yksinkertaisemman ongelman kautta. Yhtiö sanoo kouluttaneensa uutta sisäistä mallia elokuun 28. päivästä lähtien ja että työ Millennium-ongelmien parissa alkoi 1. syyskuuta sen jälkeen, kun liikkui huhuja kahden niistä tulleen ratkaistuksi. Erilliset agenttiryhmät saivat erilaisia versioita ongelmanasettelusta: A ja B, jotka tuottaisivat todistuksen, sekä C ja D, jotka tuottaisivat kumouksen. Eulerin yhtälöt murtuivat ensin: rajatapaus ilman viskositeettia, jossa hieman alle 100 agenttia työskenteli noin 50 tuntia ja kumosi säännöllisyyden versiossa, jossa nesteeseen ei vaikuta lainkaan ulkoista voimaa. Resurssit suunnattiin tämän jälkeen Navier–Stokesiin.

Ratkaisu syntyi lauantaina 5. syyskuuta, 88 tuntia aloituksen jälkeen. Yhtiön mukaan formalisointi ja varmistus Leanilla kesti vielä 17 tuntia GPT-6 Astran avulla. Pelkästään Navier–Stokesia varten agentit lähettivät 2,7 miljoonaa viestiä ja kuluttivat noin 130 miljardia lähtötokenia – mittari sille, kuinka paljon tekstiä järjestelmä tuotti työn aikana.

Ihmiset ruorissa

Yhtiön oma selonteko ei väitä, että malli olisi ratkaissut ongelman yksinään. Tutkijat valitsivat ongelman muunnelmat, syöttivät onnistuneelle ryhmälle Euler-tuloksen, vaihtoivat uudempaan malliversioon työn aikana ja käyttivät Codex-koodaustyökalua yhdistämään hyödyllisimmät oivallukset ryhmien välillä. Ratkaisun löytänyttä ryhmää ohjattiin tällä tavalla.

Samaan aikaan NYU:n matematiikan professori Tristan Buckmaster ja Anthropicin työntekijä Levent Alpöge olivat edistäneet omaa tutkimusohjelmaansa, joka perustui Diego Córdoban ja Luis Martínez-Zoroan työhön, ja saavuttaneet luhistumisen sileällä ulkoisella pakotteella huokoisissa aineissa, Boussinesq-yhtälöissä ja kolmiulotteisessa Eulerissa. Julkaistussa lausunnossaan Buckmaster kuvailee, kuinka keskusteluissa OpenAI:n kanssa 6. syyskuuta hänelle kerrottiin, että sisäinen järjestelmä oli ratkaissut Navier–Stokesin ulkoisella pakotteella, ja hänelle tarjottiin mahdollisuutta kirjoittaa artikkeli tuloksesta itse. Hänen selontekonsa mukaan OpenAI-tutkija Sebastien Bubeck totesi kahdesti, että Alpöge tulisi poistaa tekijöistä. Buckmaster kieltäytyi ja korosti, ettei hän ollut nähnyt todistusta eikä syyttänyt ketään mistään.

OpenAI sanoo tarjonneensa samanaikaista julkaisua ja pääsyä kehotteisiinsa (prompts), tunnustaa kaksikon etuoikeuden ulkoisella pakotteella varustettuun Euleriin ja sanoo, etteivät sen tutkijat tai agentit olleet nähneet heidän työtään ennen sen julkista julkaisua. Se ilmoittaa, ettei mitään tiettyjä käyttäjätietoja ole käytetty. Samalla yhtiö kirjoittaa, ettei se voi sulkea pois sitä, että anonymisoitu data kaksikon käyttämistä tuotteista olisi auttanut mallien parantamisessa. Lehdistötilaisuudessa Bubeck kielsi yhtiön käyttäneen heidän työtään.

Lean-tiedostot ovat julkisesti saatavilla GitHubissa, ja OpenAI sanoo, että todistusketju on siten konevarmistettu. Se ei ole sama asia kuin matematiikkayhteisön hyväksyntä. Clay Mathematics Instituten säännöt vaativat julkaisua hyväksytyssä tieteellisessä julkaisussa, vähintään kahden vuoden odotusajan ja yleisen hyväksynnän maailmanlaajuisessa matematiikkayhteisössä – eikä instituutti ota vastaan suoria hakemuksia. OpenAI ilmoittaa, ettei se aio lunastaa miljoonan dollarin palkintoa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

OpenAI haastaa Anthropicin uusilla Astralla ja Solilla

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu tänään 01:31 – Kirjoittaja Toimitus
OpenAI:n julkaisugrafiikka, jossa näkyy tulostimessa oleva kortti merkinnällä GPT-6.2 Astra.
OpenAI laskee Astran vakio-API-hintoja 20 prosentilla luvaten samalla parempia tuloksia vaativissa tehtävissä. Varhaiset käyttäjäreaktiot uuteen malliin ovat jyrkästi jakautuneita.

OpenAI julkaisi tiistaina GPT-6.2 Astran ja GPT-6.2 Solin, kaksi uutta tekoälymallia, joiden yhtiö sanoo suoriutuvan vaikeista tehtävistä paremmin ja pienemmillä kustannuksilla tehtävää kohden. Riippumattomat testit sijoittavat Astran kärkeen tieteellisessä työssä, mutta merkittävien käyttäjien varhaiset arviot ovat jyrkästi jakautuneet.

Astra on raskassarjalainen ja kalliimpi malli, joka on tarkoitettu vaikeimpiin projekteihin. Sol on arkipäiväisempi malli, nopeampi ja halvempi, rutiinityöhön.

OpenAI:n mukaan molemmat on suunniteltu tuottamaan parempia tuloksia vaativissa tehtävissä samalla kun ne luovat vähemmän tekstiyksiköitä, joita kutsutaan tokeneiksi. "Erittäin tehokkaita ja rakennettu suoriutumaan siellä missä se merkitsee, eli todellisessa maailmassa", OpenAI kirjoittaa esitellessään kaksi mallia.

Mainos:

Julkaisu seuraa OpenAI:n GPT-6 Astran lanseerausta ja Anthropicin Claude Fable 5.2 -mallia, joka haastaa mallin sekä suorituskyvyssä että hinnassa.

Mallit ovat saatavilla julkaisupäivästä alkaen Plus-, Pro-, Enterprise- ja Edu-asiakkaille ChatGPT Workissa ja Codex-koodaustyökalussa. Kehittäjät voivat käyttää niitä API:n kautta nimillä gpt-6.2-astra ja gpt-6.2-sol.

Enterprise- ja Edu-asiakkaat saavat pääsyn vasta, kun ylläpitäjä ottaa mallit käyttöön.

Vahvimmillaan tutkimustehtävissä

OpenAI korostaa erityisesti Astraa työkaluna tieteelliseen työhön ja esittelee tulokset omissa kaavioissaan. Yhtiön pääargumentti on, että malli tekee enemmän vähemmällä rahalla.

Agents' Last Exam -testissä Astra saa 5,5 pistettä enemmän kuin Claude Fable 5.2 viiden prosentin kustannuksilla OpenAI:n mukaan. Fablen tulostaulukosta on poistettu yhdeksän tehtävää, joissa käytettiin varamallia. Verrattuna GPT-6 Astraan, parannus on 5,2 pistettä alle kolmasosalla kustannuksista.

OpenAI:n alkuperäinen kaavio suorituskyvystä ja kustannuksista Agents' Last Exam v1.1 -testissä.
OpenAI:n vertailu suorituskyvystä ja kustannuksista Agents' Last Exam v1.1 -testissä. Yhdeksän tehtävää, joissa Fable käytti varamallia, on jätetty pois sen tuloksista. Kaavio: OpenAI.

Ero on selkein Terminal-Bench-Science-testissä, joka on uusi 70 tutkimustehtävän testi, joka suoritetaan terminaalissa. Tehtävät ovat asiantuntijoiden, mukaan lukien Stanfordin tutkijoiden, kirjoittamia ja arvioimia, ja ne kattavat biotieteet, fysiikan, matematiikan, tekniikan ja geotieteet.

Tehtävä katsotaan ratkaistuksi vain, jos kaikki testit menevät läpi.

OpenAI:n alkuperäinen kaavio Terminal-Bench-Science 0.1 -testistä, joka osoittaa suorituskyvyn suhteessa kustannuksiin.
OpenAI:n esitys Terminal-Bench-Science 0.1 -testistä, joka sisältää 70 tieteellistä työtehtävää. Kaavio: OpenAI.

Analyysiyhtiö Artificial Analysis suoritti testin käyttäen samoja työkaluja kaikille malleille. Astra suorittaa 78,1 prosenttia tehtävistä, verrattuna Fable 5.2:n 73,3 prosenttiin ja Solin 67,6 prosenttiin, kaikki korkeimmilla asetuksilla. Anthropic itse on raportoinut Fablelle 74,6 prosenttia, mutta Claude Codessa erilaisella kokoonpanolla.

Yhtiön yleisessä Intelligence Indexissä, joka yhdistää yhdeksän arviointia, Astra saa 62 pistettä ja sijoittuu kolmanneksi 91 mallin joukossa. Sen yläpuolella on saman kilpailijan, Claude Fable 5.2:n, kaksi eri asetusta. Sol saa 57 pistettä ja sijoittuu yhdenneksitoista.

Artificial Analysis kuvailee Solin tarjoavan johtavaa älykkyyttä kohtuulliseen hintaan ja olevan melko ytimekäs, kun taas Astraa kutsutaan kalliiksi verrattuna saman hintaluokan malleihin ja jokseenkin puheliaaksi.

OpenAI:n sisäisessä GDPval v2 -testissä, joka mittaa ammatillista työtä, Astran sanotaan parantuneen 6,2 prosenttiyksikköä suhteessa GPT-6 Astraan samalla kun se käytti 22 prosenttia vähemmän tokeneita vastauksiinsa. Solin, jonka OpenAI suuntaa arkipäivän työhön, raportoidaan parantuneen 5,3 pistettä suhteessa GPT-6.1 Soliin.

Nykysuomi ei ole suorittanut omia testejään.

Alhaisemmat hinnat, erityisesti pitkiin istuntoihin

Astra maksaa 8 dollaria miljoonaa syötetokenia kohden ja 40 dollaria miljoonaa tuotostokenia kohden. Se on 20 prosenttia vähemmän kuin GPT-6 Astra.

Välimuistissa olevan syötteen hinta, tarkoittaen tekstiä, jonka malli on jo lukenut aiemmin istunnon aikana, laskee 60 prosentilla 0,40 dollariin.

Sol pysyy samalla hintatasolla kuin edeltäjänsä GPT-6.1 Sol: 2 dollaria syötteestä, 0,10 dollaria välimuistisyötteestä ja 10 dollaria tuotoksesta miljoonaa tokenia kohden.

Silti pelkkä listahinta ei määritä, mitä työ maksaa. Tokeni on pätkä tekstiä, ja lasku riippuu siitä, kuinka paljon malli lukee ja kirjoittaa suorittaakseen tehtävän.

Artificial Analysis -testeissä keskimääräinen indeksitehtävä maksoi 4 dollaria Astralla ja kesti 10,4 minuuttia. Solilla kustannus oli 1,01 dollaria ja aika 7,9 minuuttia. Molemmilla malleilla on miljoonan tokenin konteksti-ikkuna API:ssa.

Avaruushissi rakennettuna tyhjästä

OpenAI itse esittelee pitkän listan esimerkkejä: työkirjan kuvitteellisen maatalousyrityksen arvonmääritykseen, ajosimulaattorin, 3D-mallin kauko-ohjattavan auton osista, sovelluksen paperilamppujen taitteluun, futuristisen kilpapelin ja verkkosivuston matkailuauton konfigurointiin.

AA3D 3D -testissä, jossa ihmiset arvioivat mallien tuotoksia, OpenAI raportoi Astralle Elo-luvun 1318, Fable 5.2:lle 1271 ja Solille 1259.

Ethan Mollick, tekoälyä tutkiva Whartonin professori, testasi Astraa ennen sen julkaisua. Hän kuvailee mallia "erittäin epätasaiseksi ja oudoksi" ja vaikeammaksi ohjata ja työskennellä sen kanssa kuin muiden mallien.

Kun hän kuitenkin pyysi sitä rakentamaan avaruushissiajon tyhjästä käyttäen Blender-3D-ohjelmistoa ja Unity-pelimoottoria, tulos oli hyvä.

Sama kaava toistui myöhemmin. Yksi PowerPoint-juliste onnistui huonosti, kun taas viisi Higgsin bosonin hajoamiseen liittyvää tehtävää tuottivat hyviä, monimutkaisia Feynmanin kaavioita. Astra on parhaimmillaan suurissa projekteissa ja kauhea pienissä, Mollickin mukaan.

Yonkers ei koskaan oikein noussut

Simon Willison, Datasetten luoja ja yksi Django-verkkokehysten kehittäjistä, pyysi molempia malleja animoimaan Yonkersin kaupungin jättimäisenä taistelurobottina, joka marssii Manhattanin, Queensin ja Brooklynin halki, rakennettuna Three.js-kirjastolla ja OpenStreetMapin karttatiedoilla.

"Kumpikaan ei tehnyt tarpeeksi hyvää työtä Yonkersin muuttamiseksi suureksi robotiksi, ainakaan verrattuna Claude Fable 5.2:een ja Gemini 4 Carboniin", Willison kirjoittaa.

Hinnoittelu tekee hänet iloisemmaksi. Välimuistiin tallennettu syöte maksaa nyt 0,40 dollaria miljoonaa tokenia kohden, aiemman 1 dollarin sijaan, mitä hän kutsuu "hyviksi uutisiksi pidempään kestäville agentti-istunnoille".

Kehittäjät ylistävät, sijoittajat tyrmäävät

Tibor Blaho, AIPRM:n johtava kehittäjä, kirjoittaa, että Astra ja Sol selviytyivät suurimmasta osasta siitä, mitä hän antoi niille päivittäisessä työssään, vianetsinnästä ja palvelinten hallinnasta useissa datakeskuksissa aina koodin katselmointiin ja varmuuskopiointiin.

Hänen vaikein testinsä oli antaa Astran päivittää vanha sovellus, jossa oli useita miljoonia rivejä koodia, vanhentuneesta kieliversiosta nykyiseen, sisältäen vanhat riippuvuudet. Noin kolmen tunnin kuluttua se toimi paikallisesti, ja kuuden tunnin kuluttua kaikki testit menivät läpi puhtaasta asennuksesta. Jotain työtä on vielä jäljellä.

Blaho antaa Astran työskennellä Fablen ja Opuksen rinnalla, jotta mallit arvioivat toistensa työtä. "Astra löytää edelleen bugeja Fablen koodista ja Fable löytää edelleen bugeja Astran koodista", hän huomauttaa. Hän pitää Astran ja siirtää muut tehtävänsä Solille.

Tekoälysijoittaja Matt Shumer, HyperWriten entinen toimitusjohtaja, ei kuitenkaan edes aio kirjoittaa arvostelua. Hän kirjoittaa, että hänellä oli "kauhea kokemus" niitä testatessaan, kutsuu malleja "käytännössä käyttökelvottomiksi" ja neuvoo olemaan käyttämättä niitä.

Kriittinen taso kyberriskeille

Järjestelmäkortissa OpenAI luokittelee molemmat mallit tasolle Kriittinen kyberturvallisuuden osalta ja tasolle Korkea biologisille ja kemiallisille riskeille yhtiön oman viitekehyksen mukaisesti. Ne ovat parempia kehittämään toimivia hyökkäyksiä tunnettuja haavoittuvuuksia vastaan, ja tiukemmat suojatoimet vaikuttavat myös lailliseen tutkimukseen.

Astra on myös ensimmäinen ulkoisesti julkaistu malli, joka on luokiteltu tasolle Korkea tekoälyn itsekehityksessä, kun taas Sol jää kyseisen tason alapuolelle. Luokitus tarkoittaa, että malli voi antaa jokaiselle tutkijalle vastineen yhdestä ylimääräisestä taitavasta tutkimusinsinööristä vuoden 2024 perustasoon verrattuna, ei sitä, että se kehittäisi itseään omatoimisesti.

OpenAI kuvailee tasoa varhaiseksi askeleeksi, yhtiön rakentaessa suojatoimia ennakoiden malleja, jotka saattavat kyetä parantamaan itseään täysin automaattisesti tulevaisuudessa.

Yhtiö myöntää yhden konkreettisen ongelman julkaisun yhteydessä. Kahdessa testissä mallit epäonnistuivat useammin ilmoittamaan tunnetuista esteistä, kuten puuttuvasta tiedostosta tai saavuttamattomissa olevasta hakutyökalusta. Codexin ohjeet vähentävät virhettä jyrkästi, mutta sitä ei ole ratkaistu ja se on edelleen tutkinnan alla.

Jensen Huang avaa oven paluulle Nvidian toimitusjohtajaksi

Tekoälyn tulevaisuus

Päivitetty tänään klo 00:41, Julkaistu eilen 18:55 – Kirjoittaja Toimitus
Harmaahiuksinen Jensen Huang, jolla on silmälasit ja musta nahkatakki, harmaata taustaa vasten.
Jensen Huang sanoo olevansa valmis palaamaan Nvidian toimitusjohtajaksi, jos hallitus haluaa hänet takaisin. Arkistokuva.

Jensen Huang, joka erosi Nvidian toimitusjohtajan tehtävästä 12. marraskuuta, sanoo olevansa valmis palaamaan, jos hallitus haluaa hänet takaisin. Tällaista päätöstä ei ole tehty: The Wall Street Journalin mukaan hallitus ei harkitse hänen palauttamistaan virkaan.

Tarjous tuli lyhyessä lausunnossa tiistaina 17. marraskuuta, mikä oli Huangin ensimmäinen julkinen lausunto sen jälkeen, kun hän jätti yhtiön. Hän sanoo nähneensä vetoomusten aallon työntekijöiltä, sijoittajilta, liikekumppaneilta ja asiakkailta.

"Jos hallitus päättää, että paluuni on osakkeenomistajiemme, työntekijöidemme, yhtiön ja Amerikan edun mukaista, minulla olisi kunnia vastata näihin kutsumuksiin ja palata toimitusjohtajaksi", Huang kirjoittaa lausunnossa, jonka The Wall Street Journal julkaisi kokonaisuudessaan.

Yli 193 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan Huangin paluuta, mukaan lukien toimitusjohtajat Elon Musk ja Tim Sweeney, The Verge raportoi.

Mainos:

Hallituksen kanta

Hallitus ei harkitse Huangin palauttamista virkaan huolimatta sijoittajien ja työntekijöiden tasaisesta painostuksesta, The Wall Street Journal raportoi ennen lausunnon julkaisemista. Näin ollen Huang on se, joka avaa oven, ei hallitus.

Painetta tulee myös ylhäältä. Presidentti Trump sanoi maanantaina tukevansa Huangin palauttamista virkaan.

— Minulla ei todellakaan olisi mitään sitä vastaan, Trump sanoi toimittajille ja lisäsi uskovansa, että Huang on "oppinut suuren läksyn".

Samana päivänä Nader Khalil, Nvidian kehittäjäteknologian johtaja, lähetti kirjeen hallituksen puheenjohtajalle Harvey Jonesille. Hän kirjoitti, että koko tekoälymarkkina lepää Huangin "visioivan johtajuuden" varassa, The Wall Street Journalin tarkasteleman kirjeen mukaan. Tiistaina hallitus ilmoitti perustavansa kansallisen turvallisuuden ja vientivalvonnan komitean.

Uskottomuus ja syytökset

Huang erosi uskottomuusraporttien seurauksena. Hän myönsi 8. marraskuuta työntekijöille suunnatussa kirjeessä olleensa uskoton vaimolleen. Erikseen Yhdysvaltain media on raportoinut tiedustelumuistiosta, jossa väitetään, että Kiinan turvallisuuspalvelu olisi värvännyt Singaporelaisen Megaspeedin johtajan Alice Huangin. Huang kieltää tietävänsä asiasta, ja Peking tyrmää väitteen tekaistuna.

Tiistain lausunnossa Huang kuvailee epäonnistumisiaan vakaviksi virheiksi yksityiselämässään ja lupaa tehdä yhteistyötä hallituksen riippumattoman tutkinnan kanssa. Samaan aikaan Washingtonin Kiina-haukat ovat vaatineet tiukempia vientirajoituksia hänen eronsa jälkeen.

Talousjohtaja Colette Kress toimii väliaikaisena toimitusjohtajana ja johtaa Nvidian neljännesvuosittaista tulosjulkistusta markkinoiden sulkeutumisen jälkeen tiistaina, joka on yhtiön ensimmäinen ilman Huangia.

Tekoälyjärjestelmä suorittaa kyberhyökkäyksiä itsenäisesti

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu eilen 18:05 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoinen Google-teksti tummassa puupalkissa, taustalla toimistorakennuksia ja sininen taivas Mountain View'ssa.
Googlen uhkatiedusteluryhmä on löytänyt järjestelmän, joka muuttaa tietoturvakorjaukset automatisoiduiksi hyökkäyksiksi. Arkistokuva Googlen kyltistä Mountain View'ssa vuodelta 2006.

Googlen uhkatiedusteluryhmä on löytänyt tekoälyjärjestelmän, joka lukee tietoturvapäivityksiä, tunnistaa niiden korjaamat haavoittuvuudet ja kirjoittaa sekä ajaa hyökkäyskoodia ilman ihmisen väliintuloa. Yrityksille, kouluille ja valtion virastoille jää tämän seurauksena yhä vähemmän aikaa järjestelmiensä päivittämiseen.

Löytö kuvataan Googlen teknologiajätin uhkatiedusteluyksikön, Google Threat Intelligence Groupin (GTIG), 16. marraskuuta julkaisemassa raportissa. Järjestelmän nimi on exploit_agent, ja se löytyi suojaamattomalta palvelimelta, jota hyökkääjät käyttivät hyökkäystensä valmisteluun.

Järjestelmä yhdistää useita tekoälymalleja ja valvoo suosittuja verkkosovelluksia. Kun tietoturvakorjaus julkaistaan, se vertailee koodia ennen ja jälkeen, paikantaa haavoittuvuuden, kirjoittaa hyökkäyskoodin ja ajaa sen välittömästi. GTIG:n mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun ryhmä on nähnyt hyökkääjien automatisoivan koko prosessin löytämisestä hyökkäykseen.

Palvelin sisälsi myös uhreilta varastettua dataa sekä valmiita skriptejä salasanojen arvaamiseen, verkkojen kartoittamiseen sisältäpäin ja takaovien asentamiseen verkkosivustoille. Todisteet viittaavat siihen, että operaattori oli erityisen kiinnostunut ranskalaisista media-, viihde- ja koulutusalan verkkosivustoista. Erään konfiguraatiotiedoston kommentit oli kirjoitettu venäjäksi.

Mainos:

Tietoturvapäivityksestä tulee kartta

Jokainen tietoturvapäivitys paljastaa käytännössä sen, missä haavoittuvuus oli. Kuka tahansa, joka vertailee vanhaa ja uutta versiota rinnakkain, voi rakentaa hyökkäyksen kaikkia niitä vastaan, jotka eivät ole vielä päivittäneet. Tekoälyn avulla tämä työ voidaan nyt tehdä paljon nopeammin ja suuressa mittakaavassa.

Nykysuomi huomioi, että aika päivityksen julkaisun ja haavoittuvuuden hyödyntämisen välillä hyökkäyksissä lyhenee jyrkästi. Tämän vuoden tammi- ja elokuun välisenä aikana julkisesti ilmoitettujen haavoittuvuuksien ja hyökkäysten määrä lähes kaksinkertaistui.

Teknologiassa on kuitenkin vielä puutteita. Automatisoidut hyökkäykset jättävät selkeitä jälkiä. Lisäksi lokakuussa tapahtuneen PHP-ohjelmointikielen merkittävän tietoturvapäivityksen jälkeen ilmestyi satoja toimimattomia hyökkäysohjelmia, jotka Nykysuomen mukaan oli todennäköisesti kehitetty tekoälyn avulla.

Satoihin organisaatioihin osuttu erillisessä kampanjassa

Erillinen tapaus osoittaa, kuinka nopeasti se voi tapahtua. Elokuun 27. päivänä tulostuksen ja kopioinnin hallintaohjelmistoja valmistava PaperCut varoitti, että kahta sen ohjelmiston vakavaa haavoittuvuutta hyödynnettiin jo. Tutkijat ja kyberturvallisuusyhtiö Huntress kehittivät 24 tunnin kuluessa toimivan hyökkäyskoodin tekoälyn avulla.

Kyberturvallisuusyhtiö GreyNoise kartoitti tämän jälkeen kampanjan, jossa hyökkääjä hallitsi satoja tekoälyagentteja – ohjelmia, jotka suorittavat tehtäviä itsenäisesti. Ainakin 440 PaperCut-asennusta 395 tunnistetussa organisaatiossa 48 maassa joutui kohteeksi. Yli 200 asennuksista oli koulutussektorilla.

Tyhjästä työtilasta kului vain vajaat neljä tuntia ensimmäiseen murtoon todelliseen uhriin. Agentit eivät kuitenkaan toimineet täysin yksin, sillä hyökkääjältä pyydettiin lupaa jatkaa. Ainakin kahdessatoista organisaatiossa hyökkääjä sai verkon täyden hallinnan, eli niin sanotut domain administrator -oikeudet.

Eräässä tapauksessa hyökkäyksen pysäytti Cloudflaren verkkosovelluspalomuuri. GreyNoise totelee, että perustason puolustus toimii edelleen, jopa tekoälypohjaisia hyökkääjiä vastaan.

AI-kokeilun jälkeen ruotsalainen Lundin kaupunki keskeyttää oppilaiden käytön

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu eilen 09:50 – Kirjoittaja Toimitus
Oppilaita työskentelemässä kannettavilla tietokoneilla luokkahuoneessa, etualalla käsi hiirellä.
Lund aikoo estää oppilaita käyttämästä tekoälyä itse, mutta säilyttää opettajien matematiikan arviointityökalut. Kuvituskuva.

Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Lundin kaupungin peruskoulujen oppilaat eivät enää saa käyttää tekoälyä itse koulussa vuodenvaihteesta alkaen, syynä huoli sekä heidän oppimisestaan että terveydestään. Opettajien tekoälypohjainen diagnostiikkatyökalu matematiikkaan, joka auttaa heitä tunnistamaan tukea tarvitsevat oppilaat, säilyy kuitenkin käytössä.

Oppilaiden tekoälyn käyttö Lundin peruskouluissa keskeytetään vuodenvaihteen jälkeen. Kevätlukukauden alusta lähtien he eivät saa käyttää generatiivista tekoälyä koulutöihin, eikä heillä saa olla työkaluja tietokoneillaan tai muilla digitaalisilla laitteillaan hallinnon esityksen mukaan. Syynä on huoli siitä, mitä työkalut tekevät oppilaiden oppimiselle, tiedolle ja terveydelle.

Sosiaalidemokraatti Mattias Olsson, lapsi- ja koululautakunnan puheenjohtaja, tekee vertauksen terveydenhuoltoon, jossa uusia hoitoja ei oteta käyttöön ennen kuin tiedetään, etteivät ne vahingoita potilaita.

— Olemme syvästi huolissamme näin tehokkaiden työkalujen antamisesta oppilaiden käsiin tutkimatta ensin, mitä se heille tarkoittaa, hän sanoo verovaroin rahoitetulle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle.

Mainos:

Yleissääntö on voimassa siihen asti, kunnes kunta on hyväksynyt omat suuntaviivansa tekoälylle kouluissa. Esityksen mukaan opetustoimenjohtajan on laadittava tarkemmat ohjeet ennen vuodenvaihteen alkua.

Kielto tulee noin vuosi sen jälkeen, kun Lundin kunta liittyi pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tuoda enemmän tekoälyä oppilaiden matematiikan opetukseen. Pilottihankkeen diagnostiikkatyökalu jää käyttöön. Opettajat käyttävät sitä tunnistaakseen oppilaat, joilla on vaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukea.

Jo keväällä 2026 kunta alkoi rajoittaa sitä, mitä tekoälypalveluita oppilaat voivat käyttää koulun tietokoneilla. Ulkoiset palvelut, kuten ChatGPT, Claude, Copilot ja Grok estettiin, ja selainten sekä hakupalveluiden sisäänrakennetut tekoälyominaisuudet poistettiin käytöstä.

Syksyn aikana ohjeistuksia tiukennettiin sellaisten työkalujen osalta, jotka ottavat haltuunsa ajattelun, joka oppilaiden on tehtävä itse. Samaan aikaan seitsemän yläkoulun rehtorit olivat sallineet pääsyn Gemini-tekoälypalveluun, minkä esitetty yleissääntö lopettaa.

Lundin Järnåkraskolanissa oppilaiden tekoälyn käyttö on ollut estettynä jo jonkin aikaa. Yhdeksäsluokkalainen Ida Wall on sitä mieltä, että koulun tulisi opettaa oppilaille, kuinka työkaluja käytetään oikein, sen sijaan että ne vain kielletään.