Mainos:

Näin kypsytät vihreät tomaatit sisätiloissa

Julkaistu tänään 09:14 – Kirjoittaja Toimitus

Vihreät tomaatit voivat kypsyä loppuun sisätiloissa. Oikea lämpötila ja kypsä omena voivat auttaa prosessissa – mutta kaikki tomaatit eivät ole kehittyneet riittävästi kypsyäkseen sadonkorjuun jälkeen.

Tomaatit viihtyvät Ruotsin kesässä, mutta lämpötilojen laskeessa kasveihin jää usein vihreitä hedelmiä. Ne voidaan poimia ennen ensimmäisiä pakkasia ja antaa kypsyä sisällä.

Aloita erottelemalla kehittyneet tomaatit liian aikaisin poimituista. Täysikasvuiset, kiiltävän vihreät tomaatit kypsyvät yleensä sadonkorjuun jälkeen, varsinkin jos väri on alkanut vaalentua tai niihin on ilmestynyt heikkoa vaaleanpunaista sävyä.

Lajittele tomaatit ensin

Pienet, kovat ja samean tummanvihreät tomaatit eivät useinkaan ole saavuttaneet niin sanottua täysikasvuisen vihreää vaihetta. Ne kypsyvät harvoin kunnolla poimimisen jälkeen, kertoo Coloradon osavaltionyliopisto.

Mainos:

Tomaatit eivät tarvitse auringonvaloa

Suora auringonvalo ei ole välttämätöntä kypsymiselle. Aseta tomaatit sen sijaan väljästi paperipussiin tai matalaan laatikkoon suojassa suoralta auringolta. Hedelmien tulee olla kuivia ja ehjiä, ja ne kannattaa asettaa mieluiten yhteen tai kahteen kerrokseen.

Lämpötila määrää, kuinka nopeasti prosessi etenee. Noin 20–25 °C lämpötila nopeuttaa kypsymistä, kun taas 13–16 °C hidastaa sitä. Alle 10 °C lämpötilat voivat heikentää makua ja laatua. Tarkista tomaatit muutaman päivän välein ja poista hedelmät, jotka ovat halkeilleet tai alkaneet homehtua.

Miten nopeuttaa kypsymistä

Tomaatin kypsymistä ohjaa osittain kasvihormoni eteeni. Kypsä omena, banaani tai jo kypsynyt tomaatti vapauttaa tätä kaasua ja voi siten nopeuttaa prosessia. Aseta jokin näistä hedelmistä tomaattien seuraksi paperipussiin tai tuuletettuun laatikkoon.

Vältä vaurioituneita tai mädäntyneitä hedelmiä, äläkä käytä ilmatiivistä lasipurkkia. Kosteus voi jäädä purkin sisälle ja lisätä homehtumisriskiä.

Voiko raakoja vihreitä tomaatteja syödä?

Raa'at tomaatit sisältävät glykoalkaloidi tomatiinia. Aine on sukua solaniinille ja tsakoniinille, joita esiintyy perunassa. Suuret määrät glykoalkaloideja voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakipua.

Ruotsin elintarvikevirastolla (Livsmedelsverket) ei ole yleistä suositusta välttää raakoja tomaatteja, mutta virasto ei ole tehnyt täyttä riskinarviointia eikä siten voi määrittää turvallisia määriä. Sen viittaama tutkimus osoittaa, että tomatiinipitoisuudet laskevat tomaattien kasvaessa ja kypsyessä.

Suomen Ruokavirasto sen sijaan kehottaa välttämään raakojen vihreiden tomaattien syömistä, myös kypsennettynä. Ohje ei koske tomaattilajikkeita, jotka jäävät kypsinä vihreiksi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Norjalainen virtuaalilemmikki saa pelaajat kävelemään enemmän

Julkaistu tänään 08:26 – Kirjoittaja Toimitus

Norjalainen mobiilipeli antaa virtuaalilemmikin kasvaa ja kehittyä sitä mukaa, kun sen omistaja kävelee. Idea muistuttaa nykyaikaista Tamagotchia – mutta tässä pelaajan todelliset askeleet pitävät eläimen kunnossa.

BitPet-pelissä käyttäjät huolehtivat digitaalisesta lemmikistä, keräävät resursseja ja kohtaavat muita eläimiä kartalla. Puhelimen askelmittari tallentaa aktiivisuuden, mikä vaikuttaa eläimen kuntoon ja kehitykseen.

Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) tehdyssä maisteritutkimuksessa seurattiin 51 ihmistä kolmen viikon ajan. Tutkijat hyödynsivät kyselyitä, haastatteluja, askelmittaridataa sekä tietoja itse pelistä.

Osallistujat olivat keskimäärin hieman yli 20 prosenttia aktiivisempia päivinä, jolloin he pelasivat. Useat kuvailivat myös, kuinka virtuaalieläin antoi heille konkreettisen syyn ottaa muutaman ylimääräisen askeleen.

Mainos:

Monet osallistujat kertoivat valinneensa pidemmän reitin, kävelleensä kauppaan ajamisen sijaan tai lähteneensä ylimääräiselle lenkille kehittääkseen lemmikkiään, NTNU:n professori Alf Inge Wang kertoi Geminille.

Erilaisia vaikutuksia osallistujien välillä

Osallistujat olivat iältään 20–52-vuotiaita, vaikka suurin osa oli 24–26-vuotiaita ja 65 prosenttia oli naisia. Teknisen virheen vuoksi vain Android-käyttäjien tietoja voitiin hyödyntää. Pelillä oli vain vähän vaikutusta sosiaaliseen aktiivisuuteen, ja motivaatio vaihteli huomattavasti osallistujien välillä.

Tutkimus tukee kuitenkin ajatusta siitä, että pelimekaniikat voivat tehdä arkiliikunnasta houkuttelevampaa joillekin ihmisille. Vanha Tamagotchi-idea vastuun ottamisesta digitaalisesta eläimestä on saanut norjalaisessa versiossa uuden tehtävän: saada omistajansa ylös sohvalta.

Yksi selkeimmistä johtopäätöksistä oli, että virtuaalilemmikistä tuli tärkeä motivaattori monille osallistujille. Vastuuntunto lemmikistä yhdistettynä askelpisteisiin, edistymiseen, resursseihin ja valokuvakilpailuihin sai monet haluamaan liikkua hieman ylimääräistä, sanoo Alf Inge Wang.

Yritys on nyt julkaissut pelattavan beta-version sekä App Storessa että Google Playssa. Peli ei ole saatavilla vain Norjassa, vaan se voidaan ladata myös Ruotsissa kummankin sovelluskaupan kautta.

Islanti: Naisten valta-asema lasketaan tasa-arvoksi

Julkaistu eilen 18:28 – Kirjoittaja Toimitus

Islannin presidentti, pääministeri ja parlamentin puhemies ovat naisia. Sama koskee hallituspuolueiden johtajia, yliopistoja sekä Reykjavíkin kahta korkeinta kunnallista virkaa – kyseessä on vallan keskittyminen, jota kutsuttaisiin vakavaksi sukupuolten väliseksi epätasapainoksi, jos roolit olisivat toisinpäin.

Tämä naisten valta-asema on ilmeinen Islannin korkeimmissa viroissa, joissa naisilla on merkittävä osuus maan symbolisesti tärkeimmistä julkisista tehtävistä.

Halla Tómasdóttir on presidentti, Kristrún Frostadóttir on pääministeri ja Þórunn Sveinbjarnardóttir on puhemies. Guðrún Karls Helgudóttir johtaa kansankirkkoa, Halla Bergþóra Björnsdóttir on poliisiylijohtaja ja Sigríður J. Friðjónsdóttir on valtakunnansyyttäjä.

Kristrún Frostadóttir, Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir ja Inga Sæland johtavat kukin myös hallituskoalition puoluetta. Vuoden 2026 kunnallisvaalien jälkeen Hildur Björg Björnsdóttir on Reykjavíkin pormestari, kun taas Björg Magnúsdóttir johtaa kaupunginvaltuustoa.

Mainos:

Sama kaava toistuu myös yliopistosektorilla. Kuutta islantilaista yliopistoa johtaa rehtori 1. heinäkuuta tapahtuneen uudelleenorganisoinnin jälkeen – he kaikki ovat naisia. Islannin yliopisto ja Hólar muodostivat konsortion, jota johtaa Silja Bára Ómarsdóttir, kun taas Hólmfríður Sveinsdóttir johtaa Hólarin yksikköä.

”Sukupuolten tasa-arvon merkkipaalu”

Islantilainen yleisradioyhtiö RÚV pani merkille saman tilanteen maaliskuussa 2025. Iceland Review kutsui kehitystä ”sukupuolten tasa-arvon merkkipaaluksi”.

Naisten hallitsevaa asemaa huipulla pidetään siis edistyksenä, kun taas tasa-arvokeskustelussa vastaavaa miesten hallitsevaa asemaa kuvataan rutiininomaisesti rakenteelliseksi ongelmaksi.

Ero on sisäänrakennettu myös WEF-indeksiin.

WEF sijoitti Islannin ensimmäiseksi vuonna 2025 ja arvioi, että maa on kuronut umpeen 92,6 prosenttia sukupuolten välisestä kuilusta. Indeksi vertaa naisten tuloksia miesten tuloksiin, mutta rajoittaa täyden tasa-arvon ylittävät arvot lukuun 1.

Menetelmä ei siis rekisteröi naisten yliedustusta käänteisenä sukupuolten välisenä kuiluna, vaan saavutettuna tasa-arvona.

Naiset eivät hallitse täysin jokaista merkittävää islantilaista instituutiota. Islannin hallituksessa on tällä hetkellä kuusi naista ja viisi miestä, keskuspankin pääjohtaja on mies, ja miehet miehittävät kolme neljästä Reykjavíkin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan paikasta.

Dokumentoitua keskittymistä maan johtaviin poliittisiin, akateemisiin ja julkisiin virkoihin on kuitenkin vaikea sovittaa yhteen sen käsityksen kanssa, että sukupuolinen dominanssi muodostaisi yhteiskunnallisen ongelman vain silloin, kun miehet vastaavat siitä.

Norjalaista Mestarien liigan menestystä: kaksi joukkuetta eteni lohkovaiheeseen 27 vuoden tauon jälkeen

Julkaistu eilen 15:23 – Kirjoittaja Toimitus

Ensimmäistä kertaa 27 vuoteen Norjalla on kaksi joukkuetta Mestarien liigan liigavaiheessa. Viking FK pudotti Dinamo Zagrebin dramaattisen Stavangerissa pelatun illan päätteeksi ja liittyy Bodø/Glimtin seuraksi liigavaiheeseen.

Viking lähti Lyse Arenalle 2–2-tasatilanteesta Zagrebin ensimmäisen osaottelun jälkeen.

Dinamo iski ensin ja siirtyi johtoon jo yhdeksän minuutin jälkeen, mutta kotijoukkue vastasi sekä voimalla että maltti säilyttäen.

Zlatko Tripić tykitti 1–1-tasoituksen rangaistuspotkusta 18 minuutin kohdalla. Puoliajan jälkeen Viking nosti tempoa.

Mainos:

Edvin Austbø teki tilanteeksi 2–1, ja Tobias Moi lisäsi kolmannen vain minuutteja myöhemmin. Stavanger räjähti riemuun, ja tummansininen Mestarien liigan unelma oli muuttunut todeksi.

Viking voitti näin ollen otteluparin yhteismaalein 5–3 ja selviytyi Mestarien liigan liigavaiheeseen ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Bodø/Glimt oli jo aiemmin varmistanut paikkansa voitettuaan hollantilaisen NEC:n yhteismaalein 6–1.

En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Olen niin onnellinen kaikkien puolesta, Tripić kertoi TV 2:lle loppuvihellyksen jälkeen.

Historiallinen norjalainen kaksoisvoitto

Edellisen kerran Norja lähetti kaksi joukkuetta Mestarien liigaan kaudella 1999/2000, jolloin mukana olivat Rosenborg ja Molde.

Viking ja Bodø/Glimt päättävät nyt 27 vuoden odotuksen ja tarjoavat norjalaiselle seurajalkapallolle harvinaista kaksoismenestystä Euroopan suurimmalla jalkapallonäyttämöllä.

Viking FK:ta odottaa uusi luku – ja norjalaista jalkapalloa syksy kahden lipun kera Euroopan raskaansarjan joukkueiden joukossa.

Viimeisin ruotsalaisjoukkue, joka on pelannut Mestarien liigan lohkovaiheessa tai liigavaiheessa, oli Malmö FF kaudella 2021/22.

Kauden 2026/27 Mestarien liigan liigavaihe koostuu kahdeksasta ottelusta joukkuetta kohden: neljä kotona ja neljä vieraissa.

Maailmanlaajuinen maastopalojen määrä putosi lähes ennätysalhaiselle tasolle

Julkaistu eilen 14:48 – Kirjoittaja Toimitus

Huolimatta dramaattisista kesän otsikoista, huomattavasti pienempi osa maailman maa-alasta palaa kuin aiemmin. Satelliittitiedot viittaavat siihen, että vuosi 2024 saattaa olla maailmanlaajuisesti mitatun paloalan osalta alhaisin sitten mittausten alkamisen vuonna 2001, ja mahdollisesti jopa sitten vuoden 1900.

Tanskalainen ilmastokommentaattori Bjørn Lomborg koosti tietoja EU:n maailmanlaajuisesta paloseurannasta. Hänen laskelmiensa mukaan elokuun 19. päivään mennessä kokonaispaloala oli 41 prosenttia alhaisempi kuin vuosien 2012–2023 keskiarvo. Kaikki mantereet olivat alle omien keskiarvojensa, ja Afrikassa, Pohjois-Amerikassa sekä Etelä-Amerikassa kirjattiin ennätysalhaisia tasoja.

Copernicus vahvistaa laajemman laskusuuntauksen. Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana maailmanlaajuiset biomassapaloista aiheutuvat päästöt olivat hieman alle 400 miljoonaa tonnia hiiltä, mikä on alin taso 24 vuotta kestäneen seurannan aikana.

Maailmanlaajuinen lasku on hyvin dokumentoitu

Science-lehdessä julkaistu merkittävä satelliittitutkimus osoitti, että maailmanlaajuinen paloala pieneni 24,3 prosenttia vuosien 1998 ja 2015 välillä. Lasku oli suurinta savanneilla, ja sitä ajoivat ensisijaisesti maatalouden laajentuminen ja tehostuminen.

Mainos:

Our World in Data näyttää saman pitkän aikavälin trendin 2000-luvun alusta lähtien. Suurin lasku on tapahtunut pensastoalueilla, ruohomailla ja maatalousmailla, kun taas Afrikan ja Aasian osuus on yleensä yli kolme neljäsosaa maailmanlaajuisista palaneen kasvillisuuden päästöistä.

Alueelliset katastrofit muokkaavat mediakuvaa

Palot Ranskassa, Espanjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa ovat aiheuttaneet vakavia tuhoja ja evakuointeja. Ne eivät kuitenkaan osoita, että maailma kokonaisuudessaan palaisi enemmän. Uutistoimisto Associated Press huomauttaa, että ennätysalhaiset maailmanlaajuiset luvut ja entistä rajummat alueelliset maastopalot voivat esiintyä samanaikaisesti.

Ero on selvä, kun kaikki palanut maa erotetaan metsäpaloista. Savanni- ja ruohikkopalot kattavat maailmanlaajuisesti huomattavasti suurempia alueita. Metsäpalot voivat muuttua voimakkaammiksi, kalliimmiksi ja vaarallisemmiksi asutuilla alueilla ilman, että ne kääntävät maailmanlaajuista laskusuuntausta.

Lomborg kannattaa suoraa palontorjuntaa

Lomborg ei kiistä, etteivätkö korkeammat lämpötilat ja kuivuus voisi luoda suotuisia olosuhteita vakaville maastopaloille. Hän kuitenkin väittää, että ihmisiä suojellaan paremmin metsänhoidolla, hallituilla poltoilla, palokujilla ja nopeammalla sammutuksella kuin kalliilla ilmastopolitiikalla, jolla on hitaita ja epävarmoja paikallisia vaikutuksia.