Lukio, ammattikorkeakoulu, yliopisto tai muu koulupaikka tuo tullessaan kokonaan uuden elämänvaiheen. Opiskelu sitoo tuoreen opiskelijan tiettyyn elämäntyyliin, johon kuuluu olennaisena osana kova työ. Kaikesta tästä työstä ei kuitenkaan saa välittömästi rahallista korvausta. Opiskelijoiden arki koostuukin intensiivisten opintojen ja itseopiskelun lisäksi oman talouden tasapainottelusta. On siis hyvin todennäköistä, että opiskelijan arki on rahallisesti haastavaa. Asia näyttäytyy vieläkin todennäköisempänä silloin, kun opiskelijalla ei ole työtä taloudellisena selkänojana opintojensa lomassa.
Sivutoiminen työssä oleminen ensimmäisenä vaihtoehtona
Mistä sitä rahaa oikein tulee? Selkeääkin selkeämpi vastaus siihen on, että työtä tekemällä ja lisäarvoa tuottamalla. Työtä on monenlaista ja sitä voi myös toteuttaa lähes yhtä monella tavalla. Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opintojensa lomassa niin palkka- tai freelancetyötä - kuin myös kokeilla vaikkapa yrittäjyyden tietä. Opintojen kanssa samaan aikaan työskentelevän on kuitenkin suositeltavaa tarkkailla omia tulorajojaan. Tämä huomio nousee erittäin olennaiseksi varsinkin siinä tapauksessa, jos opiskelija nostaa samaan aikaan opintorahaa tai saa Kelan myöntämää yleistä asumistukea.
Opintoraha on opiskelevan henkilön palkka
Opiskelijan tulot koostuvat osittain opintorahasta. Opintorahaa voidaan maksaa perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Sen määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, opiskelupaikka, siviilisääty, jälkeläisten määrä - tai se, asuuko esimerkiksi vanhempien luona. Toisinaan myös vippi voi olla opiskelijalle ajankohtainen, sillä itsenäisesti asuvan 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintorahan määrä on suuruudeltaan vain 250,28 euroa kuukaudessa.
Yleinen asumistuki asumismenojen kuittaajana
Opintorahan lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada oman taloutensa tueksi asumislisää eli yleistä asumistukea. Sitä voi hakea sellainen henkilö, joka asuu Suomessa vuokra-asunnossa. Sitä voidaan myöntää pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen huojentamiseksi. Yleinen asumistuki myönnetään aina tapauskohtaisesti. Sen määrään vaikuttavat asumismenojen (vuokraosuus) lisäksi samaan ruokakuntaan kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärä. Tukea maksetaan vain hyväksyttävistä asumismenoista. Esimerkiksi vuokran yhteydessä maksettavia muita maksuja kuten sähkölaskua tai pesutupamaksua ei hyväksytä asumismenoiksi. Huomioitavaa on se, että kuulut aviopuolisosi kanssa samaan ruokakuntaan, vaikka asuisitte eri paikkakunnilla ja erillään asumisen syynä olisi opinnot toisella paikkakunnalla.
Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat lisäksi asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan bruttotulojen yhteismäärä.
Opintolaina vauhdittaa opintojen päätökseen saattamista aikataulussa
Opintoraha ja yleinen asumistuki eivät yhdessä kuitenkaan välttämättä riitä opiskelijan kuukausittaisten menojen hoitamiseen. Asia saattaa olla myös niin, että opiskelijalle myönnetään vain opintorahaa, mutta ei yleistä asumistukea. Mikäli ei opiskelevalla taholla ei ole muuta tulonlähdettä, niin tuolloin on mahdollista turvautua ulkopuoliseen rahaan.
Opintolaina on eräs ulkopuolisen rahoituksen muoto. Se on valtion takaama rahalaina, jonka voi hakea valitsemastaan pankista. Opintolainaan pätee lainojen normaalit lainalaisuudet - eli se on velkaa, joka pitää maksaa takaisin. Opintolainan valtiontakauksen voi saada, jos saa Kelasta opintorahaa. Tällä tarkoitetaan muuta kuin opintorahan oppimateriaalilisää. Eräissä tapauksissa on myös mahdollista saada lainatakaus vaikka ei saisikaan opintorahaa. Lainaa haettaessa on muistettava se, että lainan myöntämiseen kuluu joitakin päiviä. Asiaa ei siis kannata jättää aivan viime tinkaan. Mikäli näin on kuitenkin päässyt käymään, pikavippi heti auttaa akuuteissa tilanteissa. Opintolaina on suositeltavaa kilpailuttaa eri pankeilta, sillä esimerkiksi lainan koroilla sekä lainan ehdoilla saattaa olla suuriakin eroavaisuuksia pankkien välillä.
Opintoihin valmistautuvan on siis järkevää hoitaa hyvissä ajoin oman taloutensa rahoituspuoli kuntoon, ettei niistä tarvitse sitten murehtia itse opintojen aikana. Kun oma talous on kunnossa voi täysillä keskittyä tärkeimpään eli itse opintoihin ja saada niistä kaikki mahdollinen irti elämää varten.
Viime aikoina on uutisoitu, että suomalaiset opiskelijat ovat ylivelkaantuneita. Miksipä eivät olisi, koska koulutuksesta on tehty leikkauksia ainoastaan sen vuoksi, että maamme idiootti -politiikot haluavat elättää koko maailman suomalaisten veronmaksajien rahoilla.
Entisaikojen opiskelijoiden suosikkihommalla sanomalehtien jakamisellakaan ei nykyään tienaa edes vuokrarahoja. Opiskelu on muutenkin hukkaan heitettyä aikaa, koska tutkinto ei takaa työpaikkaa. Kortistossa on nimittäin kahden tutkinnon suorittaneita nuoria pilvin pimein. Työllistäminen ei kiinnosta suomalaista työnantajaa koska he odottavat kokoomuksen lupaamaa tarvehankinnan poistamista.
Estikö hyväveli järjestelmä kaupankäynnin osakkeilla tänään kahdesti?
Joku halusi tehdä kaupat mutta joku toinen halusi estää sen.
Ei mitään kunnon selvitystä olla saatu mikä todellinen syy oli Helsingin pörssin kaupankäynnin keskeyttämiseen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingin-porssin-kaupankaynti-on-keskeytetty-uudelleen-porssi-oli-jo-aiemmin-tanaan-seis-kahden-tunnin-ajan/6056d873-98f7-477f-aedd-142cb88bb55c
https://www.bitchute.com/video/Qu05ZurtYDo/
JOKAISEN KUULUISI NÄHDÄ TÄMÄ VIDEO!!
En oikein ymmärrä mikä tämän päivän opiskelussa oikein on niin kallista ja ihmeellistä. Ei se ennen vanhaankaan yhtään helpompaa ollut. Opiskeluaikana opiskeltiin, silloin ei käyty elokuvissa eikä matkusteltu tai seurusteltu ja vietetty aikaa kapakoissa tai festareilla.
Omana aikanani opiskelin kolme vuotta. Ei siis kuutta lukukautta vaan kolme vuotta. Kolme täyttä vuotta, kesät mukaanlukien. Opintolainaa otin silloisen maksimimäärän, eli 10 000mk/lukukausi. Eli 20 000mk/vuosi. Kesällä opiskeltiin työpäivien jälkeen mutta silti kesälläkin saatiin tehtyä kursseja ja kerättiin opisntopisteitä. Sekä jo toisena vuonna aloitettiin lopputyön teko.
No, olin 21 vuotias kun valmistuin insinööriksi. Ja sen jälkeen armeija ja oma elämä saattoi alkaa. Velkaa oli 60 000mk mutta sen sai maksettua pois jo kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Nykyään lonnitaan ja velttoillaan 30 vuotiaiksi. Valitetaan että opiskelu on kallista ja että ei ole varaa elää. Miten niin ei ole varaa elää? Ei opiskeluaikaa ole tarkoitettu hauskanpidoksi, vaan opiskeluksi. Siitä se nimityskin tulee. Sitten kun on valmis, niin sitten voi alkaa elää ja viettää hauskaa aikaa.
Hauskaa on ollut vaikka töitäkin on tehty. Rakensin oman talon, 270 neliötä, järvimaisemaan. Velkaa ei ollut talosta pennin jeniä, kaikki käteisellä. Lapsia on ja vaimo. Autoja, skoottereita ja kaiken maailman harratuksia. Ei vieläkään velkaa vaan vaimon kanssa yhdessä pankkitilillä 150 000e ja lapset jo omillaan. Omien puolisoidensa kanssa.
Miksi tuntuu että nykyisin nuoret eivät ota vastuuta omasta elämästään? Ahdistutaan ja odotetaan että joku aina auttaa. Kun me vanhemmat kuollaan pois tai jäädään työelämästä sivuun niin kuka teitä sitten hoivaa? Kuka neuvoo ja opettaa? Kun ei se opiskelu nytkään tunnu maittavan.
Miettikää mitä te haluatte tulevaisuudeltanne. Ja muuttakaa elämänne sen mukaiseksi.
Minä itse aloin tienaamaan 23 vuotiaana täyttä palkkaa. Jos te opiskelette 30 vuotiaiksi, niin olette vähintään sen seitsemän vuotta jäljessä palkkakehityksestä. Ja koska te osaatte matematiikkaa, niin teidän on helppo laskea minkälainen kulmakäyrä eläkkeeksi muodostuu ja minkälainen kulmakäyrä tulonhankinnaksi muodostuu JOS kiinteä kuukausipalkka alkaa juoksemaan 22 vuotiaana, 27 vuotiaana tai 30 vuotiaana. Kuinka paljon ”köyhempi” ja/tai velkaisempi on se henkilö joka opiskelee pidempään, kun jäädään eläkkeelle.