Sisäministeriön selvitys jihadistisesta toiminnasta Suomessa julkaistiin tänään. Sen mukaan jihadistisessa toiminnassa mukana olleiden määrä lisääntyi merkittävästi Suomessa 2010-luvulla. Suurin osa toiminnasta on kuitenkin edelleen varsin pienimuotoista ja ainakin toistaiseksi väkivallatonta värväyksen ja rahoittamisen kaltaista tukitoimintaa.
Selvityksessä kerrottiin myöskin, että Suomeen liittyvä jihadistinen verkkoviestintä lisääntyi tällä vuosikymmenellä. Helsingin yliopisto on sisäministeriön toimeksiannosta tehnyt kaksi tutkimusta, jotka käsittelevät näitä aiheita.
- Jihadistisesta liikehdinnästä puhutaan nykyisin paljon, mutta siitä on Suomen osalta ollut tähän asti hyvin vähän tutkimustietoa. Tutkimusprojektien tavoitteena on ollut muodostaa yleiskuva jihadistisen toiminnan muodoista Suomessa, sanoo yliopistonlehtori Leena Malkki.
Suurin yksittäinen jihadistisen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut Syyrian ja Irakin konflikti sekä Isisin ns. kalifaattiprojekti, joka on mobilisoinut uusia aktivisteja sekä yhdistänyt eri taustoista tulevia kannattajia ja aktivisteja. Syyrian ja Irakin konfliktin sekä Isisin inspiroima kasvuvaihe vaikuttaa nyt olevan pääosin ohi. Toki voisi nähdä myöskin, että Suomen avoimien rajojen politiikka on ollut yksi vaikuttava tekijä islamistisen radikalismin lisääntymiseen Suomessa.
Konfliktialueelle matkustaminen yleistyi 2010-luvulla. Syyrian ja Irakin konfliktin aikana suojelupoliisi tunnisti yli 80 konfliktialueelle matkustanutta henkilöä, mutta todellinen lukumäärä oli todennäköisesti suurempi. Suomeen on palannut takaisin parikymmentä henkilöä ja konfliktin aikana on saanut surmansa arviolta 20 vierastaistelijaa.
Valtaosa jihadistisessa toiminnassa mukana olevista on edelleen miehiä mutta naisten lisääntyneestä kiinnostuksesta ja osallistumisesta jihadistiseen liikehdintään on kuitenkin viitteitä myös Suomessa. Selvimmin tämä on havaittavissa Syyriaan ja Irakiin lähteneiden kohdalla.
Vakavasti otettavia iskuyrityksiä tai iskusuunnitelmia ei ole julkisesti tiedossa
Ainoa Suomessa tapahtunut jihadistinen isku on toistaiseksi ollut Turun puukotusisku elokuussa 2017. Iskun tekijällä ei virallisten tietojen mukaan ollut juurikaan yhteyksiä jihadistisesta toiminnasta kiinnostuneiden verkostoihin Suomessa. Tiedossa on useita tapauksia, joissa iskuilla on uhkailtu verkossa, mutta nämä ovat osoittautuneet perättömiksi. Virallisesti "vakavasti otettavia" yrityksiä tai suunnitelmia iskujen toteuttamiseksi Suomessa ei selvityksessä tullut ilmi.
Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen vuosina 2015⎼2016 on lisännyt sellaisten henkilöiden määrää, joilla on yhteyksiä jihadistiseen toimintaan. Julkisten lähteiden pohjalta on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkemmin, miten tämä on vaikuttanut Suomen tilanteeseen.
"Vaikka viime vuosina on nähty aiempaa laajempaa verkostoitumista jihadistisesta ajattelusta ja toiminnasta kiinnostuneiden keskuudessa, jihadistinen toiminta on Suomessa edelleen enimmäkseen hajanaista eikä ainakaan toistaiseksi kovin organisoitunutta", selvityksessä todetaan.
Jihadistinen verkkoviestintä on siirtynyt suljetuille alustoille
Myös Suomeen liittyvä jihadistinen verkkoviestintä lisääntyi 2010-luvulla ja vuosikymmenen puolivälissä sitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomalaisia esiintyi Isisin aineistoissa, ja Suomessa asuneet henkilöt tuottivat sekä levittivät jihadistista aineistoa myös suomeksi. Selvityksen mukaan tämä heijastaa Suomeen liittyvän jihadistisen liikehdinnän yleistä kehittymistä.
Nyt julkaistu tutkimus käsittelee Suomeen liittyvää jihadistista verkkoviestintää vuosina 2014⎼2018. Tarkastelu keskittyy tänä ajanjaksona avoimesti verkossa saatavilla olleeseen jihadistiseen aineistoon, joten mainitut suljetut alustat ovat luonnollisesti selvityksen ulottumattomissa ja siten jääneet siitä pois.
Avoimen jihadistisen verkkoviestinnän määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana, kun teknologiayritykset ovat alkaneet aktiivisesti poistaa väkivaltaan kehottavaa tai sitä ylistävää verkkoaineistoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tutkimuksessa käsitelty aineisto ei ole enää saatavilla verkossa.
Lähde: Sisäministeriö
