Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä vaihtelee vuosittain. Osa rikosilmoituksista kirjataan poliisin omien havaintojen perusteella. Tähän osuuteen vaikuttavat mm. poliisin resurssit ja se miten ne on kohdennettu. Suuri osa rikoksista tulee poliisin tietoon uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta, joista yhä suurempi määrä tehdään sähköisesti poliisiasemalla käymättä.
Hämeen poliisilaitoksen alueella kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 58 272 rikosta ja vuonna 2017 yhteensä 58 635 rikosta. Rikoslakirikoksia poisluettuna liikennerikokset kirjattiin 2016 yhteensä 21 872 ja vuonna 2017 yhteensä 21 706. Joinakin vuosina vaihtelu on hämmästyttävän vähäistä.
Vuosi 2018 näyttää tekevän poikkeuksen, vaikka mitään erityisiä toimintaympäristöstä johtuvia muutoksia ei ole tiedossa. Ennuste kuluvan vuoden kaikkien rikosten määräksi on 53 445, joka merkitsee vajaan 9 %:n laskua. Rikoslakirikosten määräennuste on kuitenkin kasvussa, 21 731 kpl. Kasvu on kuitenkin vähäinen 0,11 %. Tässäkään luvussa eivät ole mukana liikennerikokset.
Ennusteen mukaan rikoslakirikoksista (poislukien liikennerikokset) tänä vuonna selviää noin puolet, jossa on nousua edellisvuoteen n. 3 %. Hämeen poliisilaitos on selvittänyt myös ns. pimeitä rikoksia valtakunnallisesti hyvällä prosentilla. Esim. Lahdessa on selvitetty omaisuusrikoksista tammi-syyskuussa 17 %. Kanta-Hämeessä Forssassa vastaava luku on jopa 26 %. Toisaalta Hämeen poliisilaitoksen alueella on kuntia, joissa ei ole selvitetty yhtään pimeää omaisuusrikosta (Lähde Poliisiammattikorkeakoulu ja Helsingin Sanomat).
Ilmoitettujen rikosten suhde piilorikollisuuteen on vaikeasti selvitettävissä. Äkilliset heilahtelut ilmoitusmäärissä antavat aiheen olettaa, että ihmiset eivät jostain syystä tee rikosilmoituksia. Rikosten todellinen määrä ei loppujen lopuksi selviä poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määristä vaan se vaatii määräajoin toistettuja uhritutkimuksia, joissa satunnaisotannalla selvitetään ihmisten uhrikokemuksia.
Ilmoitusaktiivisuuteen vaikuttaa osittain se, uskovatko uhrit poliisin selvittävän rikoksen. Tätä ei kannata kuitenkaan ryhtyä arpomaan, vaan tehdä rikosilmoitus. Kun tiedot syötetään rikosilmoitusjärjestelmään, on niiden mahdollista päästä analyysin kohteeksi. Jokainen rikosilmoitus tuo poliisille uutta tietoa, joka saattaa auttaa rikoskokonaisuuden selvittämisessä.
Lähde: Poliisi
Vittu mikä havainto!
Todellinen edisoni tuon sanoja!
Niinpä.
Yksi tekijä ilmoitusaktiivisuuteen on myös se, että millaisen tuomion tekijä oletettavasti saa tekosistaan eli nauttiiko nahan värin ja kultturitaustan myötä lähes immuniteettisuojaa oikeus(vääryys)laitoksessamme.
Niinpä niin… kummallista, että esimerkiksi seksuaalirikosten ilmoituskynnus on madaltunut, kuten meille on kerrottu useasti, mutta nyt kaikkien muiden rikosten ilmootuskynnys onkin noussut
Tämä epäloogisuus ilmoituskynnyksien kehityksessä olisi tutkimisen arvoinen.
Olisiko rikosten uhrien kohtelussa eroja vai onko ilmoituskynnyksien laskeskelijoilla tarve saada mieleisiä tuloksia?
Poliisin kanssa ei haluta olla tekemisissä. Hereillä olevat kansalaiset ovat tämän ymmärtäneet ja jättävät ilmoitukset tekemättä. Kyse on itsesuojelusta -poliisiin paikalle kutsuminen voi johtaa rikoksen uhriksi joutuneen todella vakaviin ongelmiin sillä poliisi ei todellakaan ole mikään puolueeton toimia vaan poliittisesti ohjattu rikollisryhmä.
Moni uhri tekee rikosilmoituksen mutta virkavalta pyyhkii sillä perseensä eikä asia ikinä etene mihinkään.
Mitkä uhrit? Eihän heitä ole tässä maanpäällisessä monikulttuurisessa paratiisissa! Poliisi harjoittaa vihapuhetta ja levittelee vääriä uutisia.
Olen hyvin pahastunut ja loukkaantunut! EI edes koko Hollannin tulppaani sato saa minua leppymään!!!