Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi eilen perjantaina kaksi lahtelaista miestä epäiltyinä törkeään ryöstöön, törkeään pahoinpitelyyn ja vapaudenriistoon. Teot olivat tapahtuneet yksityisasunnossa Lahden keskustassa keskiviikkona 24.10.2018. Poliisilla oli pidätettynä kolmaskin asunnossa ollut mies, mutta hänen osuutensa huomioiden vangitseminen ei ollut tarpeellista.
Uhrina on 19 -vuotias mies, joka meni asuntoon entuudestaan tuntemien miesten pyynnöstä. Häntä pidettiin asunnossa väkisin ja häneen kohdistettiin silmitöntä väkivaltaa reilun kahden tunnin ajan. Häntä lyötiin ja potkittiin ympäri vartaloa. Nyrkin lisäksi lyömäaseena käytettiin rautaista teleskooppipamppua. Lisäksi häntä ammuttiin kaasutoimisella kuula-aseella läheiseltä etäisyydeltä kymmeniä kertoja. Aseen kuulia oli uhrin ihon sisälläkin. Hänen suunsa oli teipattu ilmastointiteipillä eikä hän päässyt huutamaan apua. Myös uhrin korvaa oli viillelty pahasti. Uhri on saanut hoitoa vammoihinsa ja hän on päässyt pois sairaalasta.
Tekijät ovat iältään 24- ja 20 -vuotiaita. He olivat vahvasti huumausaineiden vaikutuksen alaisina ja motiivi vaikuttaa olevan velanperintä. Poliisi jatkaa esitutkintaa.
Veit jalat suustani, sillä sillähän ”lempinimellä” Lahtea kutsutaan.
Jeppes
7 years ago
Säälittävää räpellystä.
juha.
7 years ago
Oliko kyseessä ”perintä” vaiko aivan ”suora” törkeä pahoinpitely tarkoitus, sillä ”perintä miehet” eivät olleet kuitenkaan täysin sisäistäneet tehtävänsä luonnetta. ”Isossa maailmassa” kyllä lyödäänki ja muuta ”hauskaa”, mutta ainakin elokuvissa annetaan vielä ”maksuaikaa” velalle sen ”viimeisen kerran”. Ja jos sovittu ”maksusuunnitelma” ei pidä kutiaan, silloin kyseessä tulee olemaan velallisen lopullinen kuolema yleensä päähän ammuttuna.
Velkojan käyttämät amatöörit kertovat siitä, että myös hän itse on amatööri, eikä kunnon ”ammattietiikkaa” löydy. Mutta tämä kaikessa makaaberiydessään kertoo siitä, että Suomi on kaiketi ”alaa” sen kummemmin tuntematta vielä eräänlainen lintukoto, sillä tuo kansainvälinen jo kauan harjoitettu perinnän tapa ei ole vielä suomalaiseen tapakulttuuriin istunut niin, että olisi ammattimaista toimintaa. Toki kansainväliset huumeliigat osaavat velkoa huumevelkojaan ulkomaiseen tapaan ulkomaisin voimin tai ainakin heidän ”kouluttamansa” täkäläiset rautanyrkit.
Minä Vain
7 years ago
Suomalainen väkivalta pitäisi palauttaa sille rehelliselle 1800-luvun talopoikaistasolle, jossa isot miehet uhoovat ja ottavat toisiaan vyötäisistä kiinni ja nujertavat toisensa tuvan lattialle, niin että lattialankut vain nitisevät. Aikansa ähkittyään toistensa kimpussa nousevat, pyyhkivät hien otsaltaan ja juovat rauhan kunniaksi isot kirnulliset piimää.
Kaikki on nykymaailmassa pilattu, myös väkivalta.
tuomas
7 years ago
100 miljoonaa euroa uuteen maahanmuuttajien koulutushankkeeseen kahdessa vuodessa. Aloitetaan opettelemalla latinalaiset kirjaimet – siis ne kirjaimet, joita Suomessa käytetään.
Paljonko on 100 miljoonaa euroa? Kokoaikatyötä tekevien suomalaisten palkansaajien yleisin kokonaisansio oli 2500 euroa kuukaudessa vuonna 2016 (eli 30.000 euroa vuodessa). 40.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa tuloveroja 7441 euroa, josta kunnalle (Helsingissä) 5923 euroa. Jos kaikki loput verot (valtionvero, YLE-vero ja päivärahamaksu) sijoitetaan tähän 100 miljoonan hankkeeseen, tarvitaan 65.847 iloista veronmaksajaa, joiden veroja ei käytetä mihinkään muuhun.
On selvää, ettei tuloverokertymillä makseta maahanmuuttajien ja kehitysavun aiheuttamia menoja. Siksi tarvitaan arvonlisävero, autovero, ajoneuvovero, polttoainevero, sähkövero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero, tupakka-, makeis- ja jäätelövero, arpajaisvero, veikkausvero, YLE-vero ja lästimaksu jne. Ja pisteenä iin päälle – lisää velkaa.
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Suomen Chicago ylläpitää mainettaan.
Veit jalat suustani, sillä sillähän ”lempinimellä” Lahtea kutsutaan.
Säälittävää räpellystä.
Oliko kyseessä ”perintä” vaiko aivan ”suora” törkeä pahoinpitely tarkoitus, sillä ”perintä miehet” eivät olleet kuitenkaan täysin sisäistäneet tehtävänsä luonnetta. ”Isossa maailmassa” kyllä lyödäänki ja muuta ”hauskaa”, mutta ainakin elokuvissa annetaan vielä ”maksuaikaa” velalle sen ”viimeisen kerran”. Ja jos sovittu ”maksusuunnitelma” ei pidä kutiaan, silloin kyseessä tulee olemaan velallisen lopullinen kuolema yleensä päähän ammuttuna.
Velkojan käyttämät amatöörit kertovat siitä, että myös hän itse on amatööri, eikä kunnon ”ammattietiikkaa” löydy. Mutta tämä kaikessa makaaberiydessään kertoo siitä, että Suomi on kaiketi ”alaa” sen kummemmin tuntematta vielä eräänlainen lintukoto, sillä tuo kansainvälinen jo kauan harjoitettu perinnän tapa ei ole vielä suomalaiseen tapakulttuuriin istunut niin, että olisi ammattimaista toimintaa. Toki kansainväliset huumeliigat osaavat velkoa huumevelkojaan ulkomaiseen tapaan ulkomaisin voimin tai ainakin heidän ”kouluttamansa” täkäläiset rautanyrkit.
Suomalainen väkivalta pitäisi palauttaa sille rehelliselle 1800-luvun talopoikaistasolle, jossa isot miehet uhoovat ja ottavat toisiaan vyötäisistä kiinni ja nujertavat toisensa tuvan lattialle, niin että lattialankut vain nitisevät. Aikansa ähkittyään toistensa kimpussa nousevat, pyyhkivät hien otsaltaan ja juovat rauhan kunniaksi isot kirnulliset piimää.
Kaikki on nykymaailmassa pilattu, myös väkivalta.
100 miljoonaa euroa uuteen maahanmuuttajien koulutushankkeeseen kahdessa vuodessa. Aloitetaan opettelemalla latinalaiset kirjaimet – siis ne kirjaimet, joita Suomessa käytetään.
Paljonko on 100 miljoonaa euroa? Kokoaikatyötä tekevien suomalaisten palkansaajien yleisin kokonaisansio oli 2500 euroa kuukaudessa vuonna 2016 (eli 30.000 euroa vuodessa). 40.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa tuloveroja 7441 euroa, josta kunnalle (Helsingissä) 5923 euroa. Jos kaikki loput verot (valtionvero, YLE-vero ja päivärahamaksu) sijoitetaan tähän 100 miljoonan hankkeeseen, tarvitaan 65.847 iloista veronmaksajaa, joiden veroja ei käytetä mihinkään muuhun.
On selvää, ettei tuloverokertymillä makseta maahanmuuttajien ja kehitysavun aiheuttamia menoja. Siksi tarvitaan arvonlisävero, autovero, ajoneuvovero, polttoainevero, sähkövero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero, tupakka-, makeis- ja jäätelövero, arpajaisvero, veikkausvero, YLE-vero ja lästimaksu jne. Ja pisteenä iin päälle – lisää velkaa.
sairas pitää olla jos töitä tekee