Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Nykyään oululainen voidaan ymmärtää niin monella eri tavalla, on oululaisia ja oululaisia. Eli oululaisiksi luetaan valtamediassa myös Ouluun majoitettu natodivisioonakin.
Iltapäivälehden uutisen mukaan Hämeenlinnassa ”paikkakuntalainen” mies tekeytyi sairaanhoitajaksi ja kävi neurologisella osastolla esittelemässä sukukalleuksiaan ja yritti myös raiskata erään naisen. Vain muutama vuosi sitten samainen mies oli istunut vielä peruskoulun penkillä ja nimi viittaa vahvasti Afrikan suuntaan.
Onkohan tosiaan tämäkin henkilö muuttunut ”Oululaiseksi mieheksi” jotenkin mystisesti vain sijoittauduttuaan paikkakunnalle? Yhtä mystistä kuin että miten lapsi muuttuu ”alaikäiseksi naiseksi” jouduttuaan raiskatuksi? Ilmeisesti se raiskatuksi joutuminen katsotaankin uusbolshevikkien ajamassa uuskulttuurissa aikuistumisriitiksi.
Olisiko kuitenkin kyseessä kaulan viiltäminen auki eikä puukotus? Turun terrori-iskusta uutisoitiin puukotuksina, vaikka kyseessä oli kurkkujen auki viiltely islamilaiseen tapaan.
Joskus 70- luvun lopulla tuli asuttua myllyojalla tässä osoitteessa, ei varmaan enää tuntis samaksi paikaksi. Pitänee joskus poiketa siellä ohikulkiissa…
Kaikki muuttuu ja on muuttunut jo tuon ajan kuluessa. Ja nykyään ”muuttumisen” tahti on nopeutunut elämäntahdin kiihtymisen rinnalla aivan uusiin mittasuhteisiin. Etelän taajamissa ja kaupunginosissa on kova rakennusbuumi ja liikennejärjestelmiä on laajennettava väestön lisääntymisen vuoksi noilla alueilla.
Kyseessä voisi olla paikalliset ”kulmahousut”.
Heillä on kyllä tapana tuikata keskivartaloon.
Suomalaiset eivät viillä kaulaan, vaan lyövät joko keskivartaloon tai joko tarkoituksella tai muuten vain osuen sydämeen.
Kaulan viiltäminen on etelä-eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluvaa toimintaa. Myös armeijassa ja erikoisjoukoissa opetetaan viiltämään kurkku, koska se on äänettömin ja nopein tapa tappaa esim. vartiova sotilas.
Talvisodassa meni usein taistelut käsirysyksi ja moni suomalainen sotilas tappoi juoksuhautaan päässeen venäläisen sotilaan morallaan pistämällä häntä kylkiluiden väliin, sillä maaseudulta lähtöisin olevat sotilaat tiesivät mihin on paras pistää, sillä tuolloin eläimiä teurastettiin kotona ja näin puukon käyttö ja sen näppärä käsittely on tuttua ”puuhaa”. Joka tapauksessa sanoisin kuten eräs venäläinen upseeri sanoi Adolf Ehrnroothille (1905-2004) jatkosodassa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen kesällä 1944 viimeisten veristen taistelujen tauottua suomalaisista sotilaista: ”Niin… Kovia poikia!”
Tekijänä yöelämästä tuttu ministeri, ja uhrina ilmeisestikkin ministerin vartija. #ähäkuttimielentila